Faarao Amenhotepin III:n ja Akhenatenin kadonnut kaupunki on vihdoin löydetty

On todella merkittävä ja mielenkiintoinen löytö!

Varmasti saadaan lisää valaistusta tuon ajan egyptiläisistä.

Sukurutsako sen kukoistavan kulttuurin tuhosi vai joku ns. rauhan uskonto?

Nykyäänhän Egypti on lähinnä suuri vitsi ja pläpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.

Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.

Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.

Sinuhe on oikea henkilö jota Waltari ei luonnut tyhjästä vaan pomi tämän Egyptiläisistä historiankirjoista ja kertomuksista.

Munaisegyptiläinen "Sinuhen kertomus" sijoittuu 12. Dynastian aikaan, eli on noin 600 vuotta Waltarin kirjan tapahtuma-aikoja vanhempi. Kyseinen kertomus on ainoa lähde sille "alkuperäiselle" Sinuhelle eli häntä ei mainita missään muualla, ja tutkijat ovat pääosin sitä mieltä, että kertomus on kaunokirjallisuutta eikä todellinen elämänkerta. Waltari sai inspiraation tarinasta, mutta kirjan juoni on aika kaukana kertomuksesta.

Waltarin kirjan historiallinen tausta pohjautuu suunnilleen siihen tietämykseen, mikä oli vallitsevana egyptologien keskuudessa parikymmentä vuotta ennen kirjan kirjoitusaikaa. Eli kirjassa ei ole mukana aikansa uusinta tutkimustietoa ja sen kirjoitushetkellä oli jo egyptologien tiedossa, että Akhenatenin perhesuhteet eivät olleet niin kuin kirjassa kerrotaan.

Tärkeimmät erot todellisuuteen ovat ensinnäkin se, että Akhenaten ei ollut syntyjään kruununperillinen, vaan hänellä oli isoveli Thutmosis, josta kasvatettiin hallitsijaa. Hän kuitenkin kuoli n. 20 vuotiaana tuntemattomasta syystä ja Akhenatenista tuli perillinen. Toinen on taas se, että kuningatar Tiye ei ollut alhaista syntyperää. Hänen isänsä ja isoisänsä olivat suurvisiireitä ja isä oli myös Amenhotep III:n kasvatti-isä ja sijaishallitsija Thutmosis IV:n kuoltua hänen ollessaan pikkulapsi. Amenhotep ei ollut vielä saavuttanut teini-ikää, kun Tiye naitettiin hänelle.

Kirjan pappi Eje eli nykykirjoitustavalla Ay oli Tiyen veli.

Kyllä kyllä, mutta lukion historian ensimmäinen koe oli kirjoittaa kaksi sivuinen essee egyptiläisen ihmisen arjesta ja opettaja linkkasi kirjoja mitä lukea kokeeseen. Sinuhe oli yksi ihan varteenotettava teos sitä ajatellen.

Pohdintoja sen ajan ihmisen arjesta suhteessa nykyaikaan.

Vetäsin niin hyvän että opettaja neuvoi menemään suoraan siltä istumalta yliopistoon pitämään luentoja.

Ei noussut hattuun. Jätin lukion kesken ja menin amikseen. Oikeiden töiden pariin.

Kiitos tuolle historian kurssille. Tajusin jotain elämästä ja työnteon eetoksesta.

Olenkin nyt akateeminen amis vailla maisterin koulutusta, mutta pidän edelleen työmailla luentoja ihan kaikille ihmisille, koska olen yleispätevä nero.

Vierailija kirjoitti:

Romaani on silti aina fiktiota. Tietokirjallisuus on sitten ihan oma jutskansa.

Se ei silti todista ja osoita että Sinuhessa on yhtään edes pienen pientä historia ja asiavirhettä. Sillä mitä historian ja ajankuvaukseen tulee niin valtarinkirja on erehtymätön ja virheetön.

ooo kirjoitti:

Sukurutsako sen kukoistavan kulttuurin tuhosi vai joku ns. rauhan uskonto?

Nykyäänhän Egypti on lähinnä suuri vitsi ja pläpi.

Makedonialaiset ja kreikkalainen kulttuuri

Huikea löytö!

"Mahdollisesti koskemattomat haudat voivat olla täynnä aarteita."

Jännää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.

Ekhnatonin kaupuki on Amarnassa, heikosti säilynyt. 

Sitäpaitsi Waltari löysi tän romaanikyhäelmän roskiksesta. Teki romaanin loppuun ja julkaisi omalla nimellään. Miettikää nyt miten Sinuhe eroaa Waltarin muusta tuotannosta esim. Komisario Palmut ynm..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romaani on silti aina fiktiota. Tietokirjallisuus on sitten ihan oma jutskansa.

Se ei silti todista ja osoita että Sinuhessa on yhtään edes pienen pientä historia ja asiavirhettä. Sillä mitä historian ja ajankuvaukseen tulee niin valtarinkirja on erehtymätön ja virheetön.

Niin kuin tuolla yllä jo kirjoitin, Sinuhen historia perustuu siihen käsitykseen, mitä arkeologeilla oli 1920-luvun alussa. Viimeisen sadan vuoden aikana on löytynyt paljon lisää tietoa ajasta, ja monet 1920-luvun käsitykset ovat osoittautuneet virheellisiksi. Kuten esimerkiksi se, että Tiye olisi ollut alhaissyntyinen (isänsä oli Egyptin tärkein virkamies) tai että Akhenaten olisi ollut faaraon vanhin poika (Amenhotepilla ja Tiyellä oli poika Thutmosis, joka oli Akhenatenia vanhempi).

Muita vastaavia on se, että Tutankhamon oli oikeasti Akhenatenin poika (äidistä ei ole täyttä varmuutta), Akhenatenilla oli muitakin vaimoja kuin Nefertiti, prinsessa Baketaton kuoli melko nuorena eikä ollut Horemhebin vaimona missään vaiheessa ja Horemheb ei käynyt sotaa heettejä vastaan. (Ainakaan sillä nimellä, hän saattaa olla sama mies kuin Paatenemheb, joka komensi Akhenatenin armeijoita).

Tietenkään kirjailija ei voinut nähdä tulevaisuuteen. Ainahan tieteessä tapahtuu kehitystä. Vanhoja erheitä korjataan uusien tietojen ja löytöjen pohjalta jne.

Tuollaiseen nyt ei kannata romaanin osalta noin muutenkaan takertua.

Tieteellinen vallankumous seuraa toistaan.

Tiede ei ole onnistunut löytämään lopullista totuutta.

Ehkäpä se on niin sanotusti hyvä renki, mutta huono isäntä.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen vallankumous seuraa toistaan.

Tiede ei ole onnistunut löytämään lopullista totuutta.

Ehkäpä se on niin sanotusti hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tiede pyrkii maskuliinisesti penetroitumaan ja kurkkimaan pilkottujen asioiden sisään.

Menee atomin sisään ja siitä pidemmälle saavuttamatta lopulta yhtään mitään ymmärrystä.

Tiede vain rikkoo asioita paloiksi.

Atomipommi on hieno esimerkki tieteen todellisesta luonteesta ja tiedettä ihannoivien ihmisten asenteesta tavallista työtä tekeviä kohtaan.

Ovat kuin faaraoita ja kansa yrittää sinnitellä arjessaan. Kansa maksaa kaiken pilkkomisen ja asioihin tunkeutumisen kiltisti omasta tilipussistaan.

Vierailija kirjoitti:

Oliko tää se paikka mistä muumio lähti liikkeelle? Brendan Frazer näytti vähän paksulta viimeaikaisissa kuvissa pelastaakseen meidät tällä kertaa. 

Eikun joo, muumion kaupunkihan oli Hamunaptra eli kuolleiden kaupunki. Sitten kun tällainen löytyy niin kannattanee olla aukomatta sarkofageja. 

Kultainen kaupunki. Missä se kulta on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.

Ekhnatonin kaupuki on Amarnassa, heikosti säilynyt. 

Sitäpaitsi Waltari löysi tän romaanikyhäelmän roskiksesta. Teki romaanin loppuun ja julkaisi omalla nimellään. Miettikää nyt miten Sinuhe eroaa Waltarin muusta tuotannosta esim. Komisario Palmut ynm..

Oliko samassa roskiksessa myös Turms Kuolematon, Ihmiskunnan viholliset, Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim jne?

Vierailija kirjoitti:

Juuri kuuntelen Sinuhe Egyptiläistä. 

Jep, mainio kirja. En tiedä mitä sienimyrkkyä Waltari joi kun kykeni tällaista tuottamaan-)). Vallan mainio ja onhan hänellä muistaakseni myös etruskeista romaani jota muistelen aika hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.

Ekhnatonin kaupuki on Amarnassa, heikosti säilynyt. 

Sitäpaitsi Waltari löysi tän romaanikyhäelmän roskiksesta. Teki romaanin loppuun ja julkaisi omalla nimellään. Miettikää nyt miten Sinuhe eroaa Waltarin muusta tuotannosta esim. Komisario Palmut ynm..

Vaimo kirjoitti kirjat.

Siellä on Saharan alla niin paljon kaikkea että huhhuh. Kymmenien tuhansien vuosien takaa, koska ihminen kehittyi Afrikassa. Amatsonin laaksossa on myös helvetisti piilossa kulttuurien raunioita.

Vierailija kirjoitti:

Siellä on Saharan alla niin paljon kaikkea että huhhuh. Kymmenien tuhansien vuosien takaa, koska ihminen kehittyi Afrikassa. Amatsonin laaksossa on myös helvetisti piilossa kulttuurien raunioita.

Nythän on kanssa huhuttu että Platonin mereen uponnut Atlantis on piilossa jossain Sahara hiekan alla sillä siellä on aiemmin ollut paljon jokia ja suuria järviä jotka nyt ovat kuivuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä sanon että jos haluaa lukea Egyptin historiasta ja tutustua muinaiseen Egyptiin niin kannattaa lukea Sinuhe. Se on paljon mielenkiintoisempi ja jännittävämpi kuin jokin kuiva ja tylsä historiantutkimus eikä siinä ei ole yhtään pienintäkään virhettä mikä tekee koko kirjasta ihmeellisen.

Suosittelen Grimbergin Kansojen historiaa. Erittäin mielenkiintoisesti kirjoitettu tietokirjasarja. 

Grimbergiä kannattaa ehdottomasti lukea, on sen verran hyvin kirjoitettu sarja.

Kannattaa kuitenkin muistaa myös se, että se on kirjoitettu 100 vuotta sitten. Eli jos jokin myöhemmin kirjoitettu teos sanoo jotain muuta kuin Grimberg, niin uudempi on todennäköisesti oikeammassa.