miten tulla toimeen töksäyttelevän anopin kanssa?
- syntymäpäivillä kauhisteteli mun isän ikää valokuvaa katsellessaan "kyllä on vanha mies"
-sanoi että jos mulla käy miehiä meidän asunnossa niin jäävät turvakameraan
sanoi että mun tekemästä kakusta meni maha sekaisin
kun toisen kerran ostin kakun valmiina se kysyi oletko itse tehnyt, en " no minä jo meinasin katsoa ylöspäin"
"on turhaa kireyttä ettei syö pullia ym"
" et ole koskaan kehunut minun vaatteita, pullia ym"
Sanoi että "minä korjaan lapsen vaatteen kun ei kiireinen äiti sitä tee"
"minä luin lapselle kun äiti ei kuulemma koskaan lue"
"luepa tämä niin opit kiitollisuutta"
"Olis kiva kuulla meidän naapurin mielipide napauri riita-asiaan"
kun kerron jotain itsestäni niin hän sanoo" minullekin on sanottu että lauluharrastus olisi minulle hyvä"
"minäkin olen erityisherkkä" vitut on.
puhuu tökerön vihjailevasti asioista jollain omituisilla metaforilla ja kertomuksilla.
"pitääkö kaiken olla aina niin hienoa"
"sinun antamat ohraryynit oli vanhoja" Sen sijaan kun annoin jouluna ison kassin stockan herkun tuotteita heille ei edes kiittänyt.
ym ym.
Kommentit (10)
omaa anoppia näen niin harvoin ja vähän, ettei se edes ehtisi sanoa noita kaikkia.
Suosittelen.
Välttele sen seuraa, ei se tajua mitään.
Onhan tuollaista ikävä kuunnella. Oma anoppi on kanssa hurja kyttäämään lasten vaatteita( " pipo oli likainen niin hän otti sen ja pesi"), kasvatusta( " hän vie tapahtumaan että edes jotain vaihtelua saisivat"), ruokaa ( " niin te kotona kuulemma syötte näitä einespihvejä"). Kuulemma kyseli että siivoaako se äiti koskaan.
Jotenkin kauheasti nautti kun sai olla pelastava enkeli surkean äidin hoidossa oleville lapsille. Minä olin tietysti huonosta perheestä ja vanhempani luusereita ( " kun sinä tulet rikkinäisestä perheestä")
Meillä valitettavasti meni nuo henkilökohtaisuudet niin pitkälle että näen anoppia vain kerran pari vuodessa sukujuhlissa. Mies käy lasten kanssa. Olen tilanteeseen tyytyväinen koska en vain loukkauksia enää jaksanut, viikkojen paha mieli tuli siitä.
Jos sinä olet päättänyt anoppia kestää, älä reagoi juttuihin mitenkään. Jos hän huomaa että hänellä on valtaa sinuun, saa vain vettä myllyynsä. Tiedän, tekisi mieli napauttaa takaisin että onkos sulla varaa sanoa,mutta se pahentaisi vain ongelmaa. Tuollaisen kanssa riitely on ajanhukkaa
Ainoastaan vaan vähentämällä näkemiskertoja ja antamalla miehelle vastuu lahjoista yms. Ei voi moittia mitään lahjoja tai tarjoiluja kun hänen kultapoikansa on ne valinnut/tehnyt.
Välttele tapaamisia. Ole kuin et kuulisi tai ymmärtäisi ilkeilyjä, vastaa vain hymyssä suin "niin, jaajaa" ja vaihda puheenaihetta.
Ei kannata aikaansa ja voimiansa käyttää anopin jokaisen sanan ja äänensävyn analysoimiseen. Jokainen sanoo joskus asioita väärillä sanoilla ja äänensävyllä (myös miniät). Jos anoppi käy kylässä ja kutsuu kylään, asiat on pääsääntöisesti. Nuoret miniät on hirvittävän hanakoita hakemaan kaikesta jotain (kielteistä) merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata aikaansa ja voimiansa käyttää anopin jokaisen sanan ja äänensävyn analysoimiseen. Jokainen sanoo joskus asioita väärillä sanoilla ja äänensävyllä (myös miniät). Jos anoppi käy kylässä ja kutsuu kylään, asiat on pääsääntöisesti. Nuoret miniät on hirvittävän hanakoita hakemaan kaikesta jotain (kielteistä) merkitystä.
siis pääsääntöisesti hyvin :)
Vierailija kirjoitti:
Välttele tapaamisia. Ole kuin et kuulisi tai ymmärtäisi ilkeilyjä, vastaa vain hymyssä suin "niin, jaajaa" ja vaihda puheenaihetta.
En suosittele. Mä tein näin ja kestin yli 10v tauotonta v*ttuilua. Reppuun tuli koko ajan pskaa lisää. Viimein tuli reppu täyteen ja mulle täysi stoppi ja burn out ja sanoin ekaa kertaa elämässä vastaan anopille, ystävällisesti mutta napakasti. Anoppi raivostui ja laitto välit poikki. Nyt on rauha joo, mutta olisi alusta asti pitänyt sanoa vastaam. Mulla anopin ilkeilyt oli tosi paljon pahempia/ilkeämpiä kuin ap:lla.
Töksäyttelevä moukka-anoppi ja erityisherkkä miniä kuulostaa sellaiselta yhdistelmältä, että oksat pois. Ei oo varmaan kivaa kellään vierestä seuraajalla, jos ei miniälläkään.
Töksäytä takaisin?