Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Neuvokaa te mua, kun en itse osaa päättää mikä olisi parasta
13.04.2021 |
Muutin lasten kanssa pikkukaupunkiin Ruotsin rajan välittömään läheisyyteen (rajalle 200 metriä). Syynä pk-seudun korkeat vuokrat. Muutenkin kaipasin elämänmuutosta ja uusia tuulia elämään. Alku uudessa kaupungissa oli shokki. Palvelut, liikenne ym. ovat täysin olemattomia verrattuna pk-seudun tarjontaan. Pimeys ja raaka talvi on jotain aivan erilaista kuin etelässä.
Kuitenkin alun vaikeuksien jälkeen alan pikkuhiljaa sopeutumaan tänne. Elämä on jollain tavalla helpompaa ja leppoisampaa, vaikka kaikki ei toimikaan mutkattomasti. Olen löytänyt täältä töitä (sijaisuuden), jossa ihan kohtuu palkkakin. Ruotsin puolelta tarjottiin erittäin hyväpalkkaista työtä heti jatkoksi. Lapset käyvät Ruotsin puolella koulua.
Ongelma on seuraavanlainen: lapset vihaavat olla täällä. Aluksi olivat innoissaan, mutta nyt kun aikaa on mennyt, he ovat kohdanneet realiteetit. Pikkukaupungin tarjonta tekemisen suhteen on olematonta/rajoitettua. He kaipaavat ison kaupungin elämää ja vanhoja kavereita. Ajanviettokulttuuri on täällä erilaista. He odottavat koko ajan että muutamme takaisin. Fakta on kuitenkin se, että totaali yh:na en tule taloudellisesti toimeen pk-seudulla. Elämä siellä on kituuttamista. Ruotsin puolella saisin hyvää palkkaa, lainan jopa omaan kotiin, auton jne. Kaikkea sellaista mitä en voisi pk-seudulla kuvitellakaan. On kuitenkin surkeaa katsoa masentuneita lapsia joilla ei koronan takia ole ollut sitä vähääkään tekemistä täällä. Ei uusia kavereitakaan, paitsi koulussa. Ihmiset ovat ikävä kyllä hyvin paljon omien perheidensä ja sukunsa kanssa, tutustuminen lasten kavereiden vanhempiin on vaikeaa. Sisäänpäinkääntyneisyys on silmiinpistävää. Olen muutenkin vähän ”epäilyttävä” etelästä tulleena yksinhuoltajana.
Mitä tekisitte?
Kommentit (44)
Harkitsrtko siis myös Ruotsia?
Miten lapset voivat köydä toisen maan koulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä on muitakin vaihtoehtoja kuin Helsingin ydinkeskusta tai Lappi. Miten olisi muutto takaisin sivistyksen pariin vaikka johonkin Riihimäelle tai vastaavaan?
Vierailija kirjoitti:
Harkitsrtko siis myös Ruotsia?
Miten lapset voivat köydä toisen maan koulua?
Ruotsi on vahvassa harkinnassa. Täälläpäin on mahdollista käydä koulua rajan toisella puolella.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkupaikkakunnan kasvattina voin sanoa ettei tule paremmaksi muuttumaan ajan kanssa. Ihmiset muistavat teidät aina muualta muuttaneina, ja jopa lapset oppivat tämän saman "me vs. muut" -mentaliteetin. Jos haluaa oikeasti uuden alun niin syrjäseuduilla sitä ei saa kuin erakkona.
Vierailija kirjoitti:
Lapset pitäköön turpansa kiinni ja tyytykööt kohtaloonsa.
Sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heillä ei ole puhelinta?
Tietysti on. Mitä sitten?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakunnan kasvattina voin sanoa ettei tule paremmaksi muuttumaan ajan kanssa. Ihmiset muistavat teidät aina muualta muuttaneina, ja jopa lapset oppivat tämän saman "me vs. muut" -mentaliteetin. Jos haluaa oikeasti uuden alun niin syrjäseuduilla sitä ei saa kuin erakkona.
Joo ja pk-seudulla valittaisit sitten kun kukaan ei huomaa. Ei huomaakaan. Valitse jotain siltä väliltä mikä itsellesi sopii tai ole hiljaa. Mitään täydellistä ole olemassakaan eikä pitäisikään olla kun ette tekään ole täydellisiä = ette täydellistä ansaitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti löydät kohtuuhintaista asumista pk-seudulla, jos joku lähikunta kelpaa. Pienituloisena yh:na saat vielä yhteiskunnan tuet asumiseen ym.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löydät kohtuuhintaista asumista pk-seudulla, jos joku lähikunta kelpaa. Pienituloisena yh:na saat vielä yhteiskunnan tuet asumiseen ym.
Luuletko, että kermaperse lasten elämä muuttuu paremmaksi jossain Keravalla?
Polkupyörä alle ja tapaamaan niitä kavereita tuon uhrautumisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heillä ei ole puhelinta?
Tietysti on. Mitä sitten?
Ap
Siellä on se heidän elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakunnan kasvattina voin sanoa ettei tule paremmaksi muuttumaan ajan kanssa. Ihmiset muistavat teidät aina muualta muuttaneina, ja jopa lapset oppivat tämän saman "me vs. muut" -mentaliteetin. Jos haluaa oikeasti uuden alun niin syrjäseuduilla sitä ei saa kuin erakkona.
Joo ja pk-seudulla valittaisit sitten kun kukaan ei huomaa. Ei huomaakaan. Valitse jotain siltä väliltä mikä itsellesi sopii tai ole hiljaa. Mitään täydellistä ole olemassakaan eikä pitäisikään olla kun ette tekään ole täydellisiä = ette täydellistä ansaitse.
Puhutko minulle vai ap:lle? :D Olen muuttanut jo pois kyseiseltä paikkakunnalta, en tosin pk-seudulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse lappilaisena asunut Torniossa ja jos siitä paikasta puhut, niin kyllä se on ihan kuollut. En muuttaisi takaisin vaikka olisi minkälainen palkka.
Vaihtoehtoja, ideoita. 1. Ruotsityöpaikka. Saat sen avulla enemmän mahdollisuuksia elämään, esim. ulkomaat myöhemmin. Jossa ei ole niin kylmää. Lapsille voi keksiä harrastusvälineitä kotiin ja tutustumisia. Tututkin haluavat ehkä ulkomaille. 2. Etelämpänä suomessa joku kunta. Mutta löytyykö sieltä jotain erikoista, kivaa sinulle vai onko se harmaata, talvella loskassa harmittaa. 3. Paperille voi kirjoittaa lasten toiveita ja omia toiveita, tutkia niitä. Entä vanhempasi, vaikka he pärjäävät varmaan hyvin.
Muuta Ruotsiin johonkin vähän isompaan keskukseen, kuten sanoit, palkka on hyvä, saat tarvittavat lainat ja lapset jo käyvät ruotsinkielistä koulua. Tekemistä löytyy teinellekin enemmän ja ehkä myös parempi elintaso (jonka voit jo selittää heille) tuntuu heistäkin mukavammalta kuin pääkaupunkiseudulla ankeilu, jos ei koskaan varaa mihinkään kivaa ja asutaan ahtaasti.
Ja jos sekään ei auta, niin sitten voi muutaa takaisin pääkaupunkiseudulle, mutta mieti jaksatko oikeasti siellä yrittää vain selvitä taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lappilaisena asunut Torniossa ja jos siitä paikasta puhut, niin kyllä se on ihan kuollut. En muuttaisi takaisin vaikka olisi minkälainen palkka.
En nyt ihan ymmärrä sinua, enkä aloittajaa. Me asutaan Torniossa. Käydään töissä, harrastetaan, tavataan ystäviä, jne. Kuten meidän lapsetkin. Mitä meiltä nyt puuttuu?
Vierailija kirjoitti:
Pikkupaikkakunnan kasvattina voin sanoa ettei tule paremmaksi muuttumaan ajan kanssa. Ihmiset muistavat teidät aina muualta muuttaneina, ja jopa lapset oppivat tämän saman "me vs. muut" -mentaliteetin. Jos haluaa oikeasti uuden alun niin syrjäseuduilla sitä ei saa kuin erakkona.
Meillä ei ole ainakaan ollut mitään vaikutuksia sopeutua. Lapsille on löytynyt kaverit, harrastukset, jne. Kai se on vähän itsestäänkin kiinni miten sopeutuu yhteisöön?
Alue: Aihe vapaa
Up