Vauva 3vk ja elämä romahtaa
Minulle ja vauvalle on käynyt synnytyksestä lähtien niin paljon kaikkea pahaa ja sairastumista, että ymmärrä miten tässä voi enää jaksaa.. Vauva on sairastellut ja ollut teholla, itselläni sattui synnytyksen jälkeen komplikaatioita ja oon niistä vielä huonossa kunnossa.. Koko ajan ollaan oltu enemmän tai vähemmän sairaalassa.. Ja sitten pitäisi jaksaa syöttää vauvaa yötä myöden.. En näe enää mitään muuta kuin mustaa tulevaisuutta ja tuntuu että ei nää kärsimykset ikinä lopu. Onko kellään ollut samanlaista rankkaa alkua vauvan kanssa. Ja jos on niin miten selvisit?
Kommentit (132)
Kiitos neuvoista ja vertaistuesta. Kai tästä sitten vaan selviää, kun ootte te muutkin selviytyneet. Kysyn neuvolasta perhetyöntekijää ja ulkoistan ainakin siivouksen jollekin palkallisena. Jos kehtaisin, niin pyytäisin vielä siskoani tekemään mulle ruokaa, mutta en kehtaa ja sisko luulee että meillä menee tosi hyvin. Ap
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
Ap
Neuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Jonnanormaali kirjoitti:
Kiitos neuvoista ja vertaistuesta. Kai tästä sitten vaan selviää, kun ootte te muutkin selviytyneet. Kysyn neuvolasta perhetyöntekijää ja ulkoistan ainakin siivouksen jollekin palkallisena. Jos kehtaisin, niin pyytäisin vielä siskoani tekemään mulle ruokaa, mutta en kehtaa ja sisko luulee että meillä menee tosi hyvin. Ap
Entä jos kertoisit siskolle suoraan mikä tilanne todellisuudessa on? Varmasti auttaisi sinua jos tietäisi.
Ap, halaukset ja tsempit sinulle. <3
Sain esikoiseno 23-vuotiaana ja synnytyksen jälkeen meinasin oikeasti kuolla. Vaikeita kompilaatioita tuli (minulle) ja jouduin olemaan 2 yötä sairaalassa erossa vauvasta, kun hän oli vasta viikon ikäinen.
Maailma mustui ja masennus muuttui keskivaikeasta vaikeaksi. Olisin halunnut vain kuolla. Mies teki kolmivuorotyötä eli olin paljon iltoja/öitä kaksin vauvan kanssa. Lisäksi vauvalla epäiltiin maitoallergiaa jatkuvien mahavaivojen ja itkujen vuoksi.
Korvike oli korvaamaton apu: ruokinta ei ollut vain minun vastuullani ja vauva nukkui pidempiä pätkiä.
Olin aivan varma tuolloin, että en elä enää seuraavana vuonna. En osannut ajatella kuin kuolemaa. Neuvolassa vain itkin koska olo oli niin paha. Pääsin psykologille (uudelleen) ja myöhemmin terapiaan. Nyt lapsemme on 3,5v ja perheemme voi paremmin kuin hyvin. Olemme elävä esimerkki siitä, että kaikesta selviää, vaikka tulevaisuus tuntuisi kuinka mustalta.
Ainiin, ja muista, että äitiysraha voidaan maksaa vanhempainrahana isälle jos äiti on sairauden vuoksi estynyt hoitamaan lasta. Eli hae tarvittaessa sairaslomaa psyykkisestä oireilusta ja siirtäkää äitiysraha (ja tarvittaessa myöhemmin vanhempainraha) maksuun lapsen isälle. Jos tämä ei ole mahdollista, p y y d ä a p u a! Esim. Kotipalvelun kautta voi saada siivous ym. apua tai vaikkapa jutteluseuraa.
Selviätte varmasti tästä <3
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Vaikka se mies käykin töissä, niin kai se nyt kotihommia voi tehdä sen verran, ettei koko kämppä ole kaaoksessa? Kai nyt normaalistikin työssäkäyvät ihmiset siivoaa ja tekee muita kotihommia töiden jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, halaukset ja tsempit sinulle. <3
Sain esikoiseno 23-vuotiaana ja synnytyksen jälkeen meinasin oikeasti kuolla. Vaikeita kompilaatioita tuli (minulle) ja jouduin olemaan 2 yötä sairaalassa erossa vauvasta, kun hän oli vasta viikon ikäinen.
Maailma mustui ja masennus muuttui keskivaikeasta vaikeaksi. Olisin halunnut vain kuolla. Mies teki kolmivuorotyötä eli olin paljon iltoja/öitä kaksin vauvan kanssa. Lisäksi vauvalla epäiltiin maitoallergiaa jatkuvien mahavaivojen ja itkujen vuoksi.
Korvike oli korvaamaton apu: ruokinta ei ollut vain minun vastuullani ja vauva nukkui pidempiä pätkiä.
Olin aivan varma tuolloin, että en elä enää seuraavana vuonna. En osannut ajatella kuin kuolemaa. Neuvolassa vain itkin koska olo oli niin paha. Pääsin psykologille (uudelleen) ja myöhemmin terapiaan. Nyt lapsemme on 3,5v ja perheemme voi paremmin kuin hyvin. Olemme elävä esimerkki siitä, että kaikesta selviää, vaikka tulevaisuus tuntuisi kuinka mustalta.
Ainiin, ja muista, että äitiysraha voidaan maksaa vanhempainrahana isälle jos äiti on sairauden vuoksi estynyt hoitamaan lasta. Eli hae tarvittaessa sairaslomaa psyykkisestä oireilusta ja siirtäkää äitiysraha (ja tarvittaessa myöhemmin vanhempainraha) maksuun lapsen isälle. Jos tämä ei ole mahdollista, p y y d ä a p u a! Esim. Kotipalvelun kautta voi saada siivous ym. apua tai vaikkapa jutteluseuraa.
Selviätte varmasti tästä <3
Kiitos sinulle! Olipa empaattinen viesti. Juuri tämän halusinkin kuulla, että selviämme tästä vielä
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
En usko tohon, jos miehen kanssa asuu. En usko, että kukaan ainakaan siivoamaan tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Oma kokemukseni vuodelta 2019 ja ystävän kokemus naapurikaupungissa vuodelta 2020.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se mies käykin töissä, niin kai se nyt kotihommia voi tehdä sen verran, ettei koko kämppä ole kaaoksessa? Kai nyt normaalistikin työssäkäyvät ihmiset siivoaa ja tekee muita kotihommia töiden jälkeen?
Joo ja kyllä hän tekeekin kaikkea minkä ehtiikin, mutta hänkin alkaa olemaan tosi loppu. Valitteli tänään että rintaa koskee, kun on ollut niin stressiä ja väsymystä vauvasta..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Ei me saatu apua edes influenssassa, hoidin silloinkin vauvan ja 3-vuotiaan.
Ei täällä saanut neuvolasta mitään apua vaikka olin hätäsektion jälkeen pitkään täysin autettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
En usko tohon, jos miehen kanssa asuu. En usko, että kukaan ainakaan siivoamaan tulee.
Kotipalvelun työntekijä tulee kahdeksi tunniksi, ja hänen kanssaan voi sopia, minkälaista apua tarvitsee. Voi viedä vauvaa vaunulenkille ja hoitaa, jotta äiti voi ottaa päiväunet, tai kokata, laittaa tiskit, imuroida, olla juttukaverina, mitä vaan apua kotona kaipaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Ei me saatu apua edes influenssassa, hoidin silloinkin vauvan ja 3-vuotiaan.
Pyysitkö apua? Kävikö kotipalvelusta vastaava työntekijä arviokäynnillä tai kävitkö neuvolassa kyseisen henkilön juttusilla?
Minun äiti oli lonkkaleikkauksessa eikä saanut kotiapua.
Täti on 83-vuotias ja siivoaa itse omakotitalonsa ja käy pyörällä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Ei me saatu apua edes influenssassa, hoidin silloinkin vauvan ja 3-vuotiaan.
Pyysitkö apua? Kävikö kotipalvelusta vastaava työntekijä arviokäynnillä tai kävitkö neuvolassa kyseisen henkilön juttusilla?
Olisi pitänyt mennä lastensuojelun asiakkaaksi, jotta olisi saanut apua. En halunnut mennä.
Tuossa tilanteessa mies kotiin muutamaksi päiväksi. Se on mahdollista vaikka palkattomana. Sinä aikana selvitätte miten toimitte. Äiti ja vauva johonkin yhdessä. Miehen mahdollisuus jäädä kotiin joksikin aikaa. Joku sinne kotiin miehen työpäivien ajaksi. Mitä tahansa kunhan äiti ei jää vauvan kanssa yksin ennen kuin on täysin toipunut.
Samankaltainen alkuvaihe oli meillä vauvan kanssa. Ensin oltiin 2 viikkoa sairaalassa, kotiutumisen jälkeen tulehdusta yms., koko ajan jotain vaivaa ja kipuja. Sinnittelin ristiäsiin asti joka päivä itkien ja tosi mustia ajatuksia pyöritellen. Sitten oli pakko ottaa neuvolaan yhteys ja sain jonkinlaista apua (psykologille pääsin ja meille tuli perheohjaaja kerran viikossa 2 h). Mies auttoi myös paljon, otti vastuulleen mm. aamuyön syötön.
Kyllä se siitä lähti sujumaan. Tärkeintä oli se, että myönsi itselleen, ettei kaikki ole kunnossa ja uskalsi pyytää ja vastaanottaa apua. Voimia sinulle!