Lue keskustelun säännöt.
Vauva 3vk ja elämä romahtaa
Jonnanormaali
12.04.2021 |
Minulle ja vauvalle on käynyt synnytyksestä lähtien niin paljon kaikkea pahaa ja sairastumista, että ymmärrä miten tässä voi enää jaksaa.. Vauva on sairastellut ja ollut teholla, itselläni sattui synnytyksen jälkeen komplikaatioita ja oon niistä vielä huonossa kunnossa.. Koko ajan ollaan oltu enemmän tai vähemmän sairaalassa.. Ja sitten pitäisi jaksaa syöttää vauvaa yötä myöden.. En näe enää mitään muuta kuin mustaa tulevaisuutta ja tuntuu että ei nää kärsimykset ikinä lopu. Onko kellään ollut samanlaista rankkaa alkua vauvan kanssa. Ja jos on niin miten selvisit?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Ei me saatu apua edes influenssassa, hoidin silloinkin vauvan ja 3-vuotiaan.
Minulla on noin 10 vuotta sitten tuo kokemus. Silloin vain lastensuojelun asiakkaat saivat kodinhoitaja apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee niinkuin naapurin ihana rouva! Oli saanut synnytyspsykoosin joka vaan paheni.Hän jaksoi elää kunnes lapsi oli 6 kk. En ikinä unohda. Enkä sitä lapsen itkua .
Kuulostaa tosi rankalta AP, paljon voimia! Saatte kyllä apua, kunhan pyydätte. Ja ole rehellinen ja avoin tilanteestanne, jotta saatte tarvitsemanne avun. Moni jättää avun pyytämisen liian myöhään, että on jo täysin uuvuttu. Älkää uuvuttako itseänne enempää <3 Ja miettikää keinoja, joilla voitte helpottaa arkeanne mahdollisen kotipalvelun lisäksi. Onko teillä mahdollista ostaa siivouspalvelut tai vaikkapa robotti-imuri? Kaupoissa on paljon hyviä puolivalmiita ja valmiita ruokia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Oma kokemukseni vuodelta 2019 ja ystävän kokemus naapurikaupungissa vuodelta 2020.
Kunnon siivousta eivät varmaan tee, kun eläkeläisetkin joutuvat siivouspalvelut ostamaan.
Pyydä päästä ensikotiin, siellä on hoitoapua aina tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/1-6-vuotiaat/palveluita-lapsiper…
Kotipalvelusta saa apua siivoukseen ja muuhun. Joka kunnassa vastaava palvelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Oma kokemukseni vuodelta 2019 ja ystävän kokemus naapurikaupungissa vuodelta 2020.
Kunnon siivousta eivät varmaan tee, kun eläkeläisetkin joutuvat siivouspalvelut ostamaan.
Täällä on näköjään yksi, jolle on kova pala jos juuri synnyttänyt äiti saisikin siivousapua kun hänen eläkeikäiset sukulaiset joutuu siivoamaan itse... 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/1-6-vuotiaat/palveluita-lapsiper…
Kotipalvelusta saa apua siivoukseen ja muuhun. Joka kunnassa vastaava palvelu.
10,90 tunti. Ilmeisesti sosiaalityöntekijöiden palvelu, niin käsitin.
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
Ap
No eikö se mies osallistu millään tavalla? Vai onko hän näitä miehiä joille ei kodin askareet kuulu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sossuun turvautuminen on semmoinen oljenkorsi, mikä saattaa tuhota koko perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Oma kokemukseni vuodelta 2019 ja ystävän kokemus naapurikaupungissa vuodelta 2020.
Kunnon siivousta eivät varmaan tee, kun eläkeläisetkin joutuvat siivouspalvelut ostamaan.
Täällä on näköjään yksi, jolle on kova pala jos juuri synnyttänyt äiti saisikin siivousapua kun hänen eläkeikäiset sukulaiset joutuu siivoamaan itse... 🙄
Ei ole, mutta varmaan isäkin merkitään masentuneeksi, että apua saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, auttaisin kyllä mielelläni. Mutta neuvolasta saa kyllä apua myös siivoukseen ja lastenhoitoon, perhetyöntekijöiltä.
Eläkeläiset joutuu ainakin ostamaan siivouksen, kun kodinhoitajat ei enää siivoa.
Perhetyö on eri asia ja ainakin meillä päin siivoilevat. Ei mitään ikkunanpesua tietenkään, vaan arkiaskareita.
Ei me saatu apua edes influenssassa, hoidin silloinkin vauvan ja 3-vuotiaan.
Pyysitkö apua? Kävikö kotipalvelusta vastaava työntekijä arviokäynnillä tai kävitkö neuvolassa kyseisen henkilön juttusilla?
Olisi pitänyt mennä lastensuojelun asiakkaaksi, jotta olisi saanut apua. En halunnut mennä.
Harmi, jos paikkakunnallasi on noin. Meillä päin neuvolan kotipalvelu on nimenomaan matalan kynnyksen väliaikaista apua tavallisille perheille ilman mitään lastensuojelun asiakkuutta. Juuri ap:n kaltaisiin tilanteisiin tai esim. yksinhuoltajille ja muuten vaan väsyneille, vaikeasta synnytyksestä toipuville, monikkoperheille jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnanormaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Babyblues. Hae heti neuvolasta apua.
Tuskin se neuvolakaan oikeasti mitenkään auttaa. Korkeintaan antavat juttuseuraa. Enemmän kaipaisin lastenhoitajaa, siivoajaa, kokkia ja sairaanhoitajaa ja ehkä sen jälkeen terapeuttia.
ApNeuvolasta saat lastenhoitajan/siivoojan/kokin kotipalvelun muodossa, soita heti huomenna! Voivat käydä alkuun vaikka 2-3 kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Terapeutille ohjaavat myös sieltä, ja terapiassa hoitavat sinut kuntoon.
Nimim. Kokemusta on
Miltä vuodelta?
Kodinhoitajat ei ainakaan nykyään siivoa. Tai ei ainakaan imuroi ja luutaa.
Oma kokemukseni vuodelta 2019 ja ystävän kokemus naapurikaupungissa vuodelta 2020.
Kunnon siivousta eivät varmaan tee, kun eläkeläisetkin joutuvat siivouspalvelut ostamaan.
Täällä on näköjään yksi, jolle on kova pala jos juuri synnyttänyt äiti saisikin siivousapua kun hänen eläkeikäiset sukulaiset joutuu siivoamaan itse... 🙄
Ei ole, mutta varmaan isäkin merkitään masentuneeksi, että apua saa.
Varmaan jotain merkitään, koska tuskin muuten apua saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gynekologi Anneli Kivijärvi on luennoitsija ja kirjojakin kirjoittanut. Hän aina suosittelee masentuneelle, unetomalle pienen vauvan äidille estrogeenigeeliä iholle. Pari viikkoa ja mieliala on parantunut ja äiti saa taas nukutuksi.
Haluaisin auttaa vaikka siivoamalla. Mutta tuskin kukaan haluaa päästää tuntematonta kotiinsa. Missä päin Suomea asut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/1-6-vuotiaat/palveluita-lapsiper…
Kotipalvelusta saa apua siivoukseen ja muuhun. Joka kunnassa vastaava palvelu.
10,90 tunti. Ilmeisesti sosiaalityöntekijöiden palvelu, niin käsitin.
Ei ole mikään sosiaalityöntekijöiden palvelu, vaan kotipalvelun työntekijöiden. Joissakin kunnissa on omat kodinhoitajat ja joissakin saa palvelusetelin, jolla voi valita firman, josta kodinhoitaja tulee. Ihan eri asia kuin sossut saati lastensuojelu.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hel.fi/sote/perheentuki-fi/1-6-vuotiaat/palveluita-lapsiper…
Kotipalvelusta saa apua siivoukseen ja muuhun. Joka kunnassa vastaava palvelu.
Lapsiperheiden sosiaalineuvonta
Komplikaatioiden takia ensimmäine kuukausi kivuissa. Lapsi söi heikosti ensikuukausina sydänvian ja rytmihäiriöiden takia. Nyt kaikki hyvin
Onko mies pitänyt jo isyysvapaansa? Jos ei, niin ottakaa ne käyttöön mahdollisimman pian. Niitä ei kannata tuollaisessa tilanteessa säästellä.
Jos itse eläisin tosi rankan vauvavaiheen uudestaan, tekisin kaksi asiaa toisin. Ensinnäkin hankkisin pöljimmältäkin tuntuvan hyrisevän sitterin tai minkä tahansa, mikä helpottaa jaksamista. Toisekseen pyytäisin apua heti enkä vasta sitten, kun olen aivan loppu. Meillä vauva oli todella huonouninen, minä kipeä sektion jäljiltä eikä mies auttanut millään tavoin. Miestä suojellakseni en kehdannut pyytää apua, vaan sinnittelin vaan kuukausia ilman minkäänlaisia unia, kunnes olin aivan loppu. En suosittele sitä.
Tulee niin omat muistot mieleen. Olen unihäiriöinen ihminen, enkä osannut kuvitellakkaan kuinka synkäksi fiilis voi mennä kun oma nukkuminen oli olematonta. En rehellisesti sanottuna edes muista tarkkaa ensimmäistä kolmea kuukautta. Ainoa ulkopuolinen, jolle yritin kertoa huoleni oli siskoni, jonka ensimmäinen kommentti oli, että kun minulla on niin hyvä ja tekevä mies, miten kehtaan puhua väsymyksestä jne. No, en puhunut hänelle niistä asioista sen jälkeen. Oma tilanteeni paheni kun poikani oli 5 viikkoa, oloni oli aivan kaamea ja tajusin, että äitini kuoli tasan vuosi aiemmin. Hän oli vasta 54 vuotias ja jotenkin se suru ensisynnyttäjällä ja äidin ikävä iski päälle. Rehellisesti sanottuna mietin itsemurhaa usein, kävelin ulkona pakkasessa koiramme kanssa ja en halunnut kotiin jne. Sitten yksi iltalenkki tein päätöksen "että, tapan itseni kun poika täyttää vuoden", että minulla on niin ihana mies ja poika, että sen olen heille velkaa, että vuoden sinnittelen.
Sama ihana mies rinnalla edelleen, koira kuoli lähes 17 v iässä ja tuo poika on 15 vuotias nuorukainen.
Ja selvisin ihanan mieheni avulla ja elämä muuttui, eikä se vaatinut vuotta. Muistan sen päivän vieläkin elävästi kun tajusin ykskaks, että kaikki tuntuu hyvältä jälleen. Minulla siihen meni 5 kk. Jälkikäteen kyllä tajunnut, että synnytyksen jälkeistä masennusta se jo oli ja apua olisi pitänyt pyytää ja tähän päälle se suru äidin syövästä joka vei äitini parissa kuukaudessa.