TODELLA paha lentopelko
Kärsin todella pahasta lentopelosta. Oikeastaan en voi kutsua sitä edes peloksi, koska se mitä koen lentokentillä ja lentokoneessa on puhdasta kauhua. Hikoilen, tärisen, itken, oksennan. Viimeisimmällä lennollani en pystynyt liikahtamaan senttiäkään, istuin selkä kyyryssä keho taitettuna koko matkan pidellen päätäni. Mitkään faktat, todennäköisyydet, turvallisuushöpinät, lentoemäntien kädestä pito, alkoholi, musiikki, kirjat, kumppani tai kaveri ei auta. Rauhoittavat poistavat keholliset oireet mutta pelko ja kauhu pysyvät mielessäni veitsenterävinä; olen varma että tämä putoaa.
Joulukuussa olisi 4h lento edessä ja olen jo aivan kauhuissani. Nään jatkuvia painajaisia lentämisestä ja perun lähtöni jatkuvasti. Läheiset vähättelee ja jopa naureskelee, pitäisi vaan ryhdistäytyä ja altistaa itsensä. Onko se tosiaan sen arvoista että ensin monta kuukautta kärsin stressistä ja painajaisista, kauhuissani lennän lomalle jossa vietän kaiken aikani pelkäämällä paluulentoa vaan siksi kun kaikki sanovat että en saa antaa sen rajoittaa elämääni?
Onko muita jotka kärsisi yhtä pahasta, ammattiapua tähän joudun ehdottomasti hankkimaan ja varmaan menemään ihan hypnoterapiaan saakka. Vinkkejä, lohdutuksia? Olo on kurja ja neuvoton.
Kommentit (74)
Kannattaa katsoa elokuva Final Destination
Eihän tuossa ole järkeä. Älä mene, saat vielä sydärin.
1/5
Tsekkaa netistä Merel Kindt fobian hoito. Mahdollisuus päästä fobiasta eroon ihan kokonaan. Hollannissa pitäisi ilmeisesti käydä.
Mitä pelkäämistä lentämisessä on? Kyllä se kone sieltä aina alas tulee.
Itse en todellakaan lähtisi tuolle matkalle, jolle et selvästi halua lähteä. Mitä enemmän muut naureskelisivat ja painostaisivat, sitä vähemmän lähtisin heidän kanssaan mihinkään.
Oireesi kuulostavat pahoilta ja vievät aivan valtavasti energiaa. Ne vaikuttavat selvästi elämänlaatuunkin. Toisten takia ei kannata stressata itseään hengiltä. Mutta jos sinulla itselläsi olisi tai syntyisi jossain vaiheessa halu lentää ja alkaa nauttia lentomatkoista, asia olisi toinen. Silloin kannattaisi varmasti kokeilla hypnoosia ja muita uusia keinoja, joita et ole vielä kokeillut. Siihen saakka kannattanee pysyä maanpinnalla. Lentäminen ei ole asia, mitä olisi kenenkään millään muotoa pakko tehdä.
Itselläni oli aikoinaan myös lentopelkoa, mutta ei ollenkaan noin pahana. Se helpottui lentämällä. Sinulla ei selvästi ole niin käynyt, ja siksi puheet itsensä altistamisesta ovat mielestäni tilannettasi ja tuntemuksiasi vähätteleviä.
Voimia paljon, tee niin kuin sinä itse haluat.
Lentopelkokurssi? Siellähän on myös psykologi mukana.
En pelkää niinkään itse matkustamista, mutta pelännyt lapsesta asti lentokoneessa korvakipua ja korvien lukkiutumista. Lapsena varsinkin laskut sattuivat paljon korviin. Ne on jäänyt niin ahdistavina kokemuksina mieleen, etten pystynyt matkustamaan vuosikausiin lentokoneella. Muutama vuosi sitten kuitenkin kokeilin ja sain paniikkikohtauksen lentokoneen lähtiessä. Korviin ei sattunut, mutta lennon jälkeen olen nähnyt levottomia unia. Pelko estää matkustamasta lentokoneella.
Mua auttaa puhdas matematiikka. Lentäminen on turvallinen tapa matkustaa verrattuna esim autoiluun. Myös juna ja laiva ovat monin paikoin vaarallisia.
En lähtisi jos noin kammoaisin. Mutta kyllä aikuisen ihmisen kammot pystyy saamaan kuriin jos oikeasti haluaa.
En oikein tiedä, mitä mieltä olisin Maria Nordinista, mutta joku kertoi päässeensä pahasta lentopelosta eroon Nordinin Free to Heal -metodilla. Mielen haasteisiin se varmasti toimiikin hyvin. Ehkä kokeilemisen arvoista?
lekurilta resepti diapamiin. Ei se sen vaikeempaa.
Ja kyllä tuota kirjotetaan,jos on syytä.
Miksi ylipäätään lähdet matkalle, jos se sinua niin kovasti stressaa?
Olin itse aikoinaan kovasti lentopelkoinen, polvet olivat ihan hyytelöä ja jalat tärisivät, kun piti astua lentokoneeseen ja vielä sieltä poistuessanikin. En uskaltanut käydä koneessa vessassa vaan istuin kuin tatti paikoillani ja rukoilin mielessäni (en ole uskovainen). Todella pulassa olin, kun matkustin kahden pienen lapsen kanssa ja isompi halusi vessaan pienemmän nukkuessa. Onneksi siihen aikaan lentoemännät olivat ystävällisiä ja auttavaisia ainakin busineksessa ja yksi heistä saattoi lapsen vessaan.
Nykyään lennän todella paljon, lähes joka kuukausi ainakin pari lentoa. En siitä vieläkään nauti, mutta koitan keskittyä kaikkeen muuhun, luen tai kuuntelen äänikirjaa ja kudon sukkaa. Joskus onnistun jopa nukahtamaan lennolla, kuten eilen, jolloin oikein säpsähdin hereille stuertin koputtaessa olkapäätä ja tuodessa ruokaa,
Lennän, koska on pakko. Ajattelen, että jos kone putoaa, niin se on sitten niin tarkoitettu ja loppu tulee ainakin nopeasti. Samaan aikaan mietin, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että se kohdalle osuisi. Ajan kuitenkin paljon myös autolla, huonoissakin keleissä, siinä onnettomuus on monin kerroin todennäköisempää.
Kun olen katsellut noita lentoturmatutkinta ja Youtube videoita lento-onnettomuuksista, ja ennen sitäkin, en aio eläissäni astua lentokoneeseen. Jos pelkkä teipinpala Pitot -putkessa inhimillisen unohduksen vuoksi voi pudottaa koneen, ja tappaa satoja ihmisiä murskautuessaan maahan, on turha tulla mulle selittelemään mistään tilastollisista todennäköisyyksistä, jonka nojalla lentomatkustaminen on näennäisesti turvallista.
Aina jos korjataan joku yksi ongelma lentoturmatutkinnan tuloksena, voi sen seurauksena syntyä uusi ongelma jota ei osata edes arvata.
Jos siellä ylhäällä joutuu ongelmiin, vaikkapa vaan säästöpyrkimysten seurauksena polttoaine loppuu kesken, tai kone on jätetty huoltamatta kunnolla, seurauksena on lähes varma ja hirveä kuolema!
Helvetinkoneitahan nuo ovat!
Ihme hihhuleita ootte, kyllä se 100 tonnia rautaa pysyy taivaalla kunhan vauhtia piisaa.
Lennä ihmeessä, luulevat muuten että olet joku ilmastovalveutunut hippi.
Kärsin myös, mutta tajuan, ettei ole elämää ilman pelkoa ja kuolemaa. Sinne vaan, Ukrainassa kuolee jatkuvasti ihmisiä, tai missä päin tahansa, Suomessakin, koko ajan.
Lentopelko on ihan älytön pelko.
Turbulenssi on sama kuin autolla ajaisi kuoppaisella tiellä. Tuskin silloinkaan kiljut hysteerisenä. Minä en edes lapsena pelännyt ilmakuoppia. Vähän se jännitti, kun yhtäkkiä alkoi, mutta siinä sitten vanhempien kanssa ihan chillisti odoteltiin niiden loppumista. Opin vanhemmiltani viileän suhtautumisen asioihin enkä ole koskaan ollut kaikkea pelkäävä luuseri.
Taivaalla ei tule kolaria. Se on satavarmaa. Joskus harvoin tulee vikoja koneeseen. Yhtä suuri todennäköisyys kuin autolla ajaessa.
Lentokone pysyy ilmassa siksi, että ilma on siipien alla. Ilma ei yhtäkkiä katoa taivaalta.
Lentopelko on siis älytön pelko.
Vierailija kirjoitti:
Kun olen katsellut noita lentoturmatutkinta ja Youtube videoita lento-onnettomuuksista, ja ennen sitäkin, en aio eläissäni astua lentokoneeseen. Jos pelkkä teipinpala Pitot -putkessa inhimillisen unohduksen vuoksi voi pudottaa koneen, ja tappaa satoja ihmisiä murskautuessaan maahan, on turha tulla mulle selittelemään mistään tilastollisista todennäköisyyksistä, jonka nojalla lentomatkustaminen on näennäisesti turvallista.
Aina jos korjataan joku yksi ongelma lentoturmatutkinnan tuloksena, voi sen seurauksena syntyä uusi ongelma jota ei osata edes arvata.
Jos siellä ylhäällä joutuu ongelmiin, vaikkapa vaan säästöpyrkimysten seurauksena polttoaine loppuu kesken, tai kone on jätetty huoltamatta kunnolla, seurauksena on lähes varma ja hirveä kuolema!Helvetinkoneitahan nuo ovat!
Miksi pelätä kuolemaa?
Ei ole sen arvosta mun mielestä, en lähtisi sinuna. Kärsin samasta, mutta en noin pahana. Olen pakottanut itseni lennolle ja voittanut pelkoni - ja jälkeenpäin on ollut ihan mahtava fiilis. Mutta kyllä se on yhtä kärsimystä paljon ennen lentoa ja varsinkin sen aikana. Ei muhunkaan tehoa mikään järkipuhe tai mitkään rentoutusjutut, en kykene muuhun kuin jännittämiseen. Pelkällä sisulla ja hammastenkiristyksellä olen selvinnyt. En valitettavasti osaa auttaa, paitsi että tarttet kyllä ammattilaisen apua ja lääkkeitä. Tsemppiä.