Puhevammaiset: Voisimpa alkaa "harjoittaa"

Tässä eräs konkreettinen esimerkki siitä, miten yleiskieltä on luotu täysin oppitekoisesti: Yleiskieli pohjautuu vahvasti länsimurteisiin, mutta jossain vaiheessa siihen haluttiin lisätä itämurteiden piirteitä. Suomen kielessä on sanoja, joissa on keskellä rk-yhtymä, erimerkiksi kurki ja märkä. Itämurteissa rk-yhtymä taipuu kurki: kuren, märkä: märän, länsimurteissa kurki: kurjen, märkä: märjän. Yleiskieleen on valittu molemmat tavat, a- ja ä-loppuisissa itämurteinen, i-loppuisissa länsimurteinen. Siksi meillä on märkä: märän ja härkä: härän, mutta kurki:kurjen ja särki: särjen.

Nämä kaikki asiat on joskus päätetty, ja joskus voi käydä niin (kuten tapauksessa "alkaa tekemään"), että päätöstä muutetaan. En usko, että rk-yhtymän sääntöjä muutetaan, mutta esimerkistä näkyy, että oikeat muodot eivät välttämättä perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että näin on sovittu, ei esim. siihen, että joku muoto olisi "oikeampi" tai "parempi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Ajattele, että helsinkiläiset pitävät tuota lausetta ihan oikeasti hyvänä suomena.

Kerro nyt ihan selkeästi, mikä tuossa on väärin.

Alkaa->harjoittaa.

Bongaa virhe.

Oletkos sinä se sama enään-hullu, joka täällä pyörii? Tekemässä uusia aluevaltauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Ajattele, että helsinkiläiset pitävät tuota lausetta ihan oikeasti hyvänä suomena.

Kerro nyt ihan selkeästi, mikä tuossa on väärin.

Alkaa->harjoittaa.

Bongaa virhe.

En tiedä, mikä se virhe on. Kerro tai linkitä joku kielenhuollon ohje, jos et osaa selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.

Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.

Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.

Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.

Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?

Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Oikea tapa ilmaista tarve liikunnan aloittamiseen on; minun täytyy aloittaa liikkua / harrastaa liikuntaa / liikunnan harrastaminen / urheilemaan. Liikkumista ei tarvitse harjoitella, lajia harjoitellaan, yleensä harrastetaan. 

Puhekielessä voi vaihtaa sanan minun sanaan mun, muuten vaikka kuinka katu-uskottavuutta haetaan on syytä pysyä edes jonkinlaisessa selkeässä ilmaisussa. 

Aloituksen esimerkkivirkkeen olisi voinut ilmaista näin; voisinpa aloittaa harrastaa liikuntaa. 

Mikon pitää alkaa harjoittaa uskontoa.

Minun pitää alkaa harjoittelemaan liikuntaa.

->

Mikon pitää aloittaa uskonnon harjoittaminen.

Minun pitää aloittaa liikunnan harjoittelu.

Laudaturin voimalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Oikea tapa ilmaista tarve liikunnan aloittamiseen on; minun täytyy aloittaa liikkua / harrastaa liikuntaa / liikunnan harrastaminen / urheilemaan. Liikkumista ei tarvitse harjoitella, lajia harjoitellaan, yleensä harrastetaan. 

Puhekielessä voi vaihtaa sanan minun sanaan mun, muuten vaikka kuinka katu-uskottavuutta haetaan on syytä pysyä edes jonkinlaisessa selkeässä ilmaisussa. 

Aloituksen esimerkkivirkkeen olisi voinut ilmaista näin; voisinpa aloittaa harrastaa liikuntaa. 

Minun täytyy aloittaa liikkuminen / liikunnan harrastaminen / urheileminen. Ei aloittaa liikkua, harrastaa liikuntaa tai urheilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.

Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.

Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?

Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.

Oho. Sain silti laudaturin, ja olen satavarma että käytin "alkaa tekemään" -formaattia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Samoin kävi sanalle vuori. Nyt saa sanoa, rukkasen karvavuoressa oli reikä.

Ennen ainoa oikea tapa oli sanoa, rukkasen karvavuorissa oli reikä.

Tämä ero on nyt mennyt yli hilseen, joten on hyväksyttävä, että vuoressa se reikä on😅

Vierailija kirjoitti:

Mikon pitää alkaa harjoittaa uskontoa.

Minun pitää alkaa harjoittelemaan liikuntaa.

->

Mikon pitää aloittaa uskonnon harjoittaminen.

Minun pitää aloittaa liikunnan harjoittelu.

Laudaturin voimalla.

"Harjoittelemaan liikuntaa" tarkoittaa sitä, että hänen pitää aloittaa sen opettelu. "Harjoitteleminen" ei tarkoita sitä, että ottaa jonkun asian säännöllisesti osaksi elämäänsä. 

Tässä muuten kielitoimiston sanakirjan merkitykset harjoittamiselle: 

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjoittaa?searchMode=all 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Oikea tapa ilmaista tarve liikunnan aloittamiseen on; minun täytyy aloittaa liikkua / harrastaa liikuntaa / liikunnan harrastaminen / urheilemaan. Liikkumista ei tarvitse harjoitella, lajia harjoitellaan, yleensä harrastetaan. 

Puhekielessä voi vaihtaa sanan minun sanaan mun, muuten vaikka kuinka katu-uskottavuutta haetaan on syytä pysyä edes jonkinlaisessa selkeässä ilmaisussa. 

Aloituksen esimerkkivirkkeen olisi voinut ilmaista näin; voisinpa aloittaa harrastaa liikuntaa. 

Minun täytyy aloittaa liikkuminen / liikunnan harrastaminen / urheileminen. Ei aloittaa liikkua, harrastaa liikuntaa tai urheilemaan.

Juuri näin. Edellisellä oli hesa-vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Ajattele, että helsinkiläiset pitävät tuota lausetta ihan oikeasti hyvänä suomena.

Kerro nyt ihan selkeästi, mikä tuossa on väärin.

Alkaa->harjoittaa.

Bongaa virhe.

En tiedä, mikä se virhe on. Kerro tai linkitä joku kielenhuollon ohje, jos et osaa selittää.

Ap on joko täysin sekaisin tai trolli ja silloinkin täysin sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Samoin kävi sanalle vuori. Nyt saa sanoa, rukkasen karvavuoressa oli reikä.

Ennen ainoa oikea tapa oli sanoa, rukkasen karvavuorissa oli reikä.

Tämä ero on nyt mennyt yli hilseen, joten on hyväksyttävä, että vuoressa se reikä on😅

Kontekstista kuitenkin ymmärtää, onko kyseessä geologinen ilmiö vai vaatteisiin liittyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikon pitää alkaa harjoittaa uskontoa.

Minun pitää alkaa harjoittelemaan liikuntaa.

->

Mikon pitää aloittaa uskonnon harjoittaminen.

Minun pitää aloittaa liikunnan harjoittelu.

Laudaturin voimalla.

"Harjoittelemaan liikuntaa" tarkoittaa sitä, että hänen pitää aloittaa sen opettelu. "Harjoitteleminen" ei tarkoita sitä, että ottaa jonkun asian säännöllisesti osaksi elämäänsä. 

Tässä muuten kielitoimiston sanakirjan merkitykset harjoittamiselle: 

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjoittaa?searchMode=all 

Kiinnitit väärään asiaan huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.

Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.

Täh? Kirjoitin laudaturin -99, eikä todellakaan ollut oikein. Mitä ihmettä täällä selitetään taas?

Vuoteen 2014 asti "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten sensoreilla virheellinen muoto, vain "alkaa tehdä" oli sallittu.

Oho. Sain silti laudaturin, ja olen satavarma että käytin "alkaa tekemään" -formaattia.

Mutta et siinä ylioppilasaineessasi, koska se oli tosiaan ennen vuotta 2014 yhdeksän pisteen virhe.

Arvaa mitä? Mäkin käytin, mutta ei ilmeisesti sattunut kumpaankaan ylioppilasaineeseeni, koska sain toisesta 97 ja toisesta 95 pistettä. Mä käytin sitä vielä yliopistossakin, vaikka pääaineeni oli suomen kieli. Käytin sitä ylpeästi, koska mun mielestä se sääntö oli niin typerä. Mulla oli äidinkieli aina 9 tai 10, mutta tämä knoppi oli silti mennyt multa ohi lukioaikanani. Kun sain kuulla siitä, pöyristyin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Aletaanko päätöstelemään?

Tuo tulee Amerikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikon pitää alkaa harjoittaa uskontoa.

Minun pitää alkaa harjoittelemaan liikuntaa.

->

Mikon pitää aloittaa uskonnon harjoittaminen.

Minun pitää aloittaa liikunnan harjoittelu.

Laudaturin voimalla.

"Harjoittelemaan liikuntaa" tarkoittaa sitä, että hänen pitää aloittaa sen opettelu. "Harjoitteleminen" ei tarkoita sitä, että ottaa jonkun asian säännöllisesti osaksi elämäänsä. 

Tässä muuten kielitoimiston sanakirjan merkitykset harjoittamiselle: 

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjoittaa?searchMode=all 

Kiinnitit väärään asiaan huomiota.

Voit tietenkin kertoa ihan suoraan, mitä tarkoitat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Aletaanko päätöstelemään?

Tuo tulee Amerikasta.

Se ei ole ollenkaan mahdotonta, että tuollainen sanakin joskus johdetaan. Mutta voithan kokeilla jotenkin kommentoida viestini sisältöä, siis sitä, miten sanoja kieleen tulee. (Englannin kielessä, jota Yhdysvalloissa puhutaan, sanojen johtaminen ei ole yleinen tapa luoda uutta sanastoa, koska englannin kielessä on niin vähän johtimia.)