Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puhevammaiset: Voisimpa alkaa "harjoittaa"
09.04.2021 |
Mikä ihme teitä helsinkiläisiä puhevammaisia vaivaa!? Tänään paloi jälleen käämi radiota kuunnellessa.
OPETELKAA PUHUMAAN SUOMEA, AINAKIN MEDIASSA!
Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan.
Lopettakaa suomen kielen raiskaaminen m*m*kielellä!
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo sanojen päättäminen aa tai ää tai a tai ä tms. -muotoihin on ihan oikeasti raivostuttavaa. Ensimmäisen kerran kuulin tuota virhettä jossain biisissä. Nykyään jopa UUTISJUONTAJAT saattavat puhua hoonoa soomea.
"Mun täytyy alkaa juosta"
Niinku häh?!
On muuten ihan oikeasti karseaa kuunneltavaa. Ja tämä muutos on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa. Todellakin kuulostaa siltä, kuin joku vähän suomea osaava muuttaja olisi äänessä.
Johtuukohan siitä, että youtubeissa ja muissa ovat ne, eivät ehkä penaalin terävimmät, Terot aina äänessä?
Miten vanha olet? Sanooko "yhdeksän pisteen virhe" sinulle mitään?
Ei. Onko tämä joku nykynuorille tehty muutos? Siis sellainen, joka sallii virheet koska nuoret eivät enää opi?
-Eri
No, ehkä jaksankin valistaa. Ennen vanhaan eli ennen vuotta 2014 "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kirjoitelmassa niin raskas kielioppivirhe, että siitä sai yhdeksän miinuspistettä. Kun maksimipistemäärä oli 99 pistettä, voit kuvitella, mitä yksikin "alkaa tekemään" teki arvosanalle. Vertailun vuoksi voit ihmetellä sitä, että tavanomainen pilkkuvirhe oli kahden miinuspisteen väärti.
Tässä mielenkiintoista lukemista myös ap:lle ja ketjun parille muulle ärripurrille:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
Nyt meni pointti ohi. Eli siis nuorilta sallitaan nykyään huono kieli myös YO-kirjoituksissa?!
Ilmankos nuorten työntekijöiden ulosanti on niin surkeaa.
Miksi 3. infinitiivi alkaa-verbin yhteydessä on juuri huonoa kieltä? Miksi se sitten on ryhtyä- ja ruveta-verbien kanssa ihan hyvää kieltä? Noissa kaikissa on kuitenkin kyse aloittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla". Tai eilen " Mä meen pelaa".
Ja asumme Keski-Suomessa.
Jes! Tuota juuri tarkoitin! Esimerkki oli ehkä vähän huono!
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on LOISTAVA ESIMERKKI.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.
Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.
"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"
ARGH!
Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.
Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.
Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.
Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.
Huhhuh.
Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.
Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.
Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.
Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"
Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?
Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.
-eri
Miksi se, että kieli muuttuu, on virheellistä? Mihin kielen kehitys olisi pitänyt lopettaa? Pitäisikö meidän kirjoittaa sellaista kieltä, jota kirjoitettiin vaikkapa 1800-luvulla?
Osaatko sujuvasti muita kieliä? Jos osaat vaikkapa englantia hyvin, tiedät, että englanninkielinen ylätyyli on todella vaikeaselkoista. Sen lukeminen ei välttämättä onnistu sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole kovin koulutettu. Suomessa taas yleiskieltä pyritään huoltamaan ennen kaikkea siksi, että se olisi mahdollisimman helppotajuista luettavaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ihmisten käyttämä kieli muuttuu, yleiskielikin muuttuu. Muuten yleiskielestä tulisi vain kokoelma knoppeja, joita kielisnobit voisivat sitten keskenään opetella sen sijaan, että se olisi koko kansan yhteinen viestintäväline.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.
Kotus ei salli asioita, vaan antaa suosituksia. Minusta se, että vain 1. infinitiivi suositeltiin alkaa-verbin kanssa oli outo, koska kuitenkin muiden samantyyppisten verbien kanssa on 3. infinitiivi (ryhtyä, ruveta...). Sääntö oli täysin oppitekoinen ja sen takia siitä luovuttiinkin.
Kyllä ihan oikeasti siellä on töissä alan parhaat ammattilaiset, joten voi luottaa siihen, että he tietävät, mitä tekevät.
Taitaa töissä olla samanlaisia ammattilaisia kuin VTV:lläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla". Tai eilen " Mä meen pelaa".
Ja asumme Keski-Suomessa.
Jes! Tuota juuri tarkoitin! Esimerkki oli ehkä vähän huono!
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on LOISTAVA ESIMERKKI.
AP
Onko myös vaikkapa oululaisten "nyt lähtään" tällaista "puhevammaisuutta"? Tai se, jos joku sanoo "mie" eikä "minä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.
Kotus ei salli asioita, vaan antaa suosituksia. Minusta se, että vain 1. infinitiivi suositeltiin alkaa-verbin kanssa oli outo, koska kuitenkin muiden samantyyppisten verbien kanssa on 3. infinitiivi (ryhtyä, ruveta...). Sääntö oli täysin oppitekoinen ja sen takia siitä luovuttiinkin.
Kyllä ihan oikeasti siellä on töissä alan parhaat ammattilaiset, joten voi luottaa siihen, että he tietävät, mitä tekevät.
Taitaa töissä olla samanlaisia ammattilaisia kuin VTV:lläkin.
Voithan kirjoittaa jotain ihan oikeasti asiaan liittyvää sen sijaan, että heität tuollaisen yhden lauseen vitsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.
Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.
"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"
ARGH!
Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.
Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.
Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.
Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.
Huhhuh.
Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.
Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.
Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.
Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"
Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?
Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.
-eri
Miksi se, että kieli muuttuu, on virheellistä? Mihin kielen kehitys olisi pitänyt lopettaa? Pitäisikö meidän kirjoittaa sellaista kieltä, jota kirjoitettiin vaikkapa 1800-luvulla?
Osaatko sujuvasti muita kieliä? Jos osaat vaikkapa englantia hyvin, tiedät, että englanninkielinen ylätyyli on todella vaikeaselkoista. Sen lukeminen ei välttämättä onnistu sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole kovin koulutettu. Suomessa taas yleiskieltä pyritään huoltamaan ennen kaikkea siksi, että se olisi mahdollisimman helppotajuista luettavaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ihmisten käyttämä kieli muuttuu, yleiskielikin muuttuu. Muuten yleiskielestä tulisi vain kokoelma knoppeja, joita kielisnobit voisivat sitten keskenään opetella sen sijaan, että se olisi koko kansan yhteinen viestintäväline.
Kieli voi muuttua, mutta se ei saa huonontua. Tässä on vissi ero.
Jos suomen kielessä käytetään verbin perusmuotoa tulevaisuudessa kaikissa yhteyksissä, on kieli silloin kuihtunut, eli huonontunut.
Puhekieli ja kirjakieli on nekin kaksi eri asiaa, aivan kuten harjoittaminen ja harjoitteleminen. Vai olisiko provokatiivista kuitenkin, ei kai kukaan voi olla tietämättä harjoittamisen ja harjoittelemisen eroa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.
Kotus ei salli asioita, vaan antaa suosituksia. Minusta se, että vain 1. infinitiivi suositeltiin alkaa-verbin kanssa oli outo, koska kuitenkin muiden samantyyppisten verbien kanssa on 3. infinitiivi (ryhtyä, ruveta...). Sääntö oli täysin oppitekoinen ja sen takia siitä luovuttiinkin.
Kyllä ihan oikeasti siellä on töissä alan parhaat ammattilaiset, joten voi luottaa siihen, että he tietävät, mitä tekevät.
Taitaa töissä olla samanlaisia ammattilaisia kuin VTV:lläkin.
Voithan kirjoittaa jotain ihan oikeasti asiaan liittyvää sen sijaan, että heität tuollaisen yhden lauseen vitsin.
Sori että loukkasin teitä kotuksen väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla". Tai eilen " Mä meen pelaa".
Ja asumme Keski-Suomessa.
Jes! Tuota juuri tarkoitin! Esimerkki oli ehkä vähän huono!
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on LOISTAVA ESIMERKKI.
AP
Onko myös vaikkapa oululaisten "nyt lähtään" tällaista "puhevammaisuutta"? Tai se, jos joku sanoo "mie" eikä "minä"?
"Nyt lähtään" on käytännössä "Nyt lähdetään". Huomaa, että taivutus on oikein.
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on helsinkiläisistä televisio-ohjelmista imetty muoto. Oikein puhekielessä tämä olisi "Mä käyn nopeeSTI tuolla".
Tuo on ihan oikeasti kielen köhtymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku työnhakija käyttää samassa lauseessa "alkaa" ja verbin perusmuoto -yhdistelmää, on odotettavissa työpaikan haun jatkoa.
Voi kuule, kun juurikin se alkaa + verbin perusmuoto on se alkuperäinen oikea ja hyväksytty tapa ilmaista asia. Nykyisin, sanoiko joku aiemmin että vuodesta 2014 lähtien, myös muoto alkaa tekemään tai lukemaan on myös hyväksytty, mutta kyllä kalskahtaa aina näin 20 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneen korvaan joka kerta.
Sori lössit mut mun täytyy kyl alkaa sanoo et jengi tääl on aikamoisii daijui ku vauhkoo jostai mite muut puhuu eikä keskity vaa siihe omaa läskipäähänsä mikä on ainoo asia mikä niille kuuluu ees
Ja mä oon äidinkielen opettaja et pitäskö jonku vaik kitistä siitäki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.
Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.
"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"
ARGH!
Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.
Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.
Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.
Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.
Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.
Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.
Huhhuh.
Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.
Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.
Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.
Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"
Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?
Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.
-eri
Miksi se, että kieli muuttuu, on virheellistä? Mihin kielen kehitys olisi pitänyt lopettaa? Pitäisikö meidän kirjoittaa sellaista kieltä, jota kirjoitettiin vaikkapa 1800-luvulla?
Osaatko sujuvasti muita kieliä? Jos osaat vaikkapa englantia hyvin, tiedät, että englanninkielinen ylätyyli on todella vaikeaselkoista. Sen lukeminen ei välttämättä onnistu sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole kovin koulutettu. Suomessa taas yleiskieltä pyritään huoltamaan ennen kaikkea siksi, että se olisi mahdollisimman helppotajuista luettavaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ihmisten käyttämä kieli muuttuu, yleiskielikin muuttuu. Muuten yleiskielestä tulisi vain kokoelma knoppeja, joita kielisnobit voisivat sitten keskenään opetella sen sijaan, että se olisi koko kansan yhteinen viestintäväline.
Kieli voi muuttua, mutta se ei saa huonontua. Tässä on vissi ero.
Jos suomen kielessä käytetään verbin perusmuotoa tulevaisuudessa kaikissa yhteyksissä, on kieli silloin kuihtunut, eli huonontunut.
Millä mitataan kielen huonontumista? Osaatko sanoa? Minusta se on kielen huonontumista, että Suomessa moni koulutusohjelma on nykyään englanniksi, ja sen takia monen alan terminologiaa ei enää pyritä edes suomentamaan, saati kehittämään. Se, että jotkut infinitiivit muuttuvat, on oikeastaan aika pieni asia. Ja mitä siihen tulee, siitähän raivotaan edelleen (ks. tämä ketju), että alkaa-verbin yhteydessä sallittiin perusmuodon (eli 1. infinitiivin) rinnalla 3. infinitiivi (eli ma-infinitiivi).
Kielen huonontumista on se, että sen käyttöala kapenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo sanojen päättäminen aa tai ää tai a tai ä tms. -muotoihin on ihan oikeasti raivostuttavaa. Ensimmäisen kerran kuulin tuota virhettä jossain biisissä. Nykyään jopa UUTISJUONTAJAT saattavat puhua hoonoa soomea.
"Mun täytyy alkaa juosta"
Niinku häh?!
On muuten ihan oikeasti karseaa kuunneltavaa. Ja tämä muutos on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa. Todellakin kuulostaa siltä, kuin joku vähän suomea osaava muuttaja olisi äänessä.
Johtuukohan siitä, että youtubeissa ja muissa ovat ne, eivät ehkä penaalin terävimmät, Terot aina äänessä?
Miten vanha olet? Sanooko "yhdeksän pisteen virhe" sinulle mitään?
Ei. Onko tämä joku nykynuorille tehty muutos? Siis sellainen, joka sallii virheet koska nuoret eivät enää opi?
-Eri
No, ehkä jaksankin valistaa. Ennen vanhaan eli ennen vuotta 2014 "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kirjoitelmassa niin raskas kielioppivirhe, että siitä sai yhdeksän miinuspistettä. Kun maksimipistemäärä oli 99 pistettä, voit kuvitella, mitä yksikin "alkaa tekemään" teki arvosanalle. Vertailun vuoksi voit ihmetellä sitä, että tavanomainen pilkkuvirhe oli kahden miinuspisteen väärti.
Tässä mielenkiintoista lukemista myös ap:lle ja ketjun parille muulle ärripurrille:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
Nyt meni pointti ohi. Eli siis nuorilta sallitaan nykyään huono kieli myös YO-kirjoituksissa?!
Ilmankos nuorten työntekijöiden ulosanti on niin surkeaa.
En ihan tiedä, mikä pointti sinulta meni ohi. Se, että länsimurteiden muoto "alkaa tekemään" oli ennen vuotta 2014 yleiskielessä virhe ja sen jälkeen hyväksytty muoto, on minun mielestäni todellakin merkki siitä, että hyväksytyt muodot valitaan huutoäänestyksellä. Kun riittävän moni sitkeästi jättää oppimatta, on helpompaa hyväksyä virhe oikeaksi muodoksi.
Siinä vaiheessa, kun Kotus hyväksyy muodot "pystyä olla" ja "lähteä menee" yleiskieleen, on aika viedä Kotus saunan taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla". Tai eilen " Mä meen pelaa".
Ja asumme Keski-Suomessa.
Jes! Tuota juuri tarkoitin! Esimerkki oli ehkä vähän huono!
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on LOISTAVA ESIMERKKI.
AP
Onko myös vaikkapa oululaisten "nyt lähtään" tällaista "puhevammaisuutta"? Tai se, jos joku sanoo "mie" eikä "minä"?
"Nyt lähtään" on käytännössä "Nyt lähdetään". Huomaa, että taivutus on oikein.
"Mä käyn vielä nopee tuolla" on helsinkiläisistä televisio-ohjelmista imetty muoto. Oikein puhekielessä tämä olisi "Mä käyn nopeeSTI tuolla".
Tuo on ihan oikeasti kielen köhtymistä.
Niin, mutta se on kuitenkin eri muoto.
Joo, se tosiaan on puhekieltä. Puhekieli eroaa kirjoitetusta kielestä, eikä siinä ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.
Kotus ei salli asioita, vaan antaa suosituksia. Minusta se, että vain 1. infinitiivi suositeltiin alkaa-verbin kanssa oli outo, koska kuitenkin muiden samantyyppisten verbien kanssa on 3. infinitiivi (ryhtyä, ruveta...). Sääntö oli täysin oppitekoinen ja sen takia siitä luovuttiinkin.
Kyllä ihan oikeasti siellä on töissä alan parhaat ammattilaiset, joten voi luottaa siihen, että he tietävät, mitä tekevät.
Taitaa töissä olla samanlaisia ammattilaisia kuin VTV:lläkin.
Voithan kirjoittaa jotain ihan oikeasti asiaan liittyvää sen sijaan, että heität tuollaisen yhden lauseen vitsin.
Sori että loukkasin teitä kotuksen väkeä.
Ja taas: sen sijaan, että keskustelisit itse asiasta, alat keksiä viestin kirjoittajasta asioita. Voi ilmeisesti olettaa, ettei sulla ole jatkossakaan mitään mielenkiintoista sanottavaa ja tämä keskustelu voi nyt päättyä?
Vierailija kirjoitti:
Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.
Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.
Voisinpa alkaa harjoittamaan liiketoimintaa.
Alue: Aihe vapaa
Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.
-eri