Puhevammaiset: Voisimpa alkaa "harjoittaa"

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

Hevonpaskaa.

Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.

Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.

Kappas. Kanssa-mainosmies.

Minuakin kyrpi SUURESTI että Applen takia kirjoitettuun suomen kieleen tuli pikkulasten ISOSTI.

Tunneviestintää, yök. "Isosti" saattoi levitä edelleen äskettäin, kun erään ammattikorkeakoulun etätapahtumassa esiintynyt tsemppikonsultti kertoi tunnin aikana toistakymmentä kertaa unelmoineensa isosti jo nuorena. Hän tehosti sanojaan niiden järjestyksellä: "Minä muistan, että minä jo nuorena isosti unelmoin."

Minulta alkoi mennä viesti ihan ohi korvien, kun puhujan tyyli vei huomioni. Hän tuntui käyttävän samoja keinoja kuin TV-Shopin amerikkalaismainostajat: esittelijäksi valitaan melko tavallisen näköinen, vaimeasti koheltava hönö, jotta katselijalla olisi samastuttavaa. Mainitsemani isosti unelmoivan konsultin tyyli muuten miellytti kuulijoita, koska samoja ilmauksia näkyi ruudun laidassa juoksevassa keskusteluraidassa. Minä loikkasin kesken kaiken kyydistä, kun ymmärsin olevani ihan liian vanha ja kokenut istumaan siinä yleisössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.

Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.

Huhhuh.

Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.

Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.

Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.

Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"

Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?

Esim. "isosti", joka oli hylsyn paikka vielä vuosia sitten.

-eri

Miksi se, että kieli muuttuu, on virheellistä? Mihin kielen kehitys olisi pitänyt lopettaa? Pitäisikö meidän kirjoittaa sellaista kieltä, jota kirjoitettiin vaikkapa 1800-luvulla? 

Osaatko sujuvasti muita kieliä? Jos osaat vaikkapa englantia hyvin, tiedät, että englanninkielinen ylätyyli on todella vaikeaselkoista. Sen lukeminen ei välttämättä onnistu sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole kovin koulutettu. Suomessa taas yleiskieltä pyritään huoltamaan ennen kaikkea siksi, että se olisi mahdollisimman helppotajuista luettavaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ihmisten käyttämä kieli muuttuu, yleiskielikin muuttuu. Muuten yleiskielestä tulisi vain kokoelma knoppeja, joita kielisnobit voisivat sitten keskenään opetella sen sijaan, että se olisi koko kansan yhteinen viestintäväline.

Kieli voi muuttua, mutta se ei saa huonontua. Tässä on vissi ero.

Jos suomen kielessä käytetään verbin perusmuotoa tulevaisuudessa kaikissa yhteyksissä, on kieli silloin kuihtunut, eli huonontunut.

Kielet nyt yleensä vaan SNIP yksinkertaistuvat aikojen saatossa.

Ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

Hevonpaskaa.

Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.

Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.

Kappas. Kanssa-mainosmies.

Minuakin kyrpi SUURESTI että Applen takia kirjoitettuun suomen kieleen tuli pikkulasten ISOSTI.

Tunneviestintää, yök. "Isosti" saattoi levitä edelleen äskettäin, kun erään ammattikorkeakoulun etätapahtumassa esiintynyt tsemppikonsultti kertoi tunnin aikana toistakymmentä kertaa unelmoineensa isosti jo nuorena. Hän tehosti sanojaan niiden järjestyksellä: "Minä muistan, että minä jo nuorena isosti unelmoin."

Minulta alkoi mennä viesti ihan ohi korvien, kun puhujan tyyli vei huomioni. Hän tuntui käyttävän samoja keinoja kuin TV-Shopin amerikkalaismainostajat: esittelijäksi valitaan melko tavallisen näköinen, vaimeasti koheltava hönö, jotta katselijalla olisi samastuttavaa. Mainitsemani isosti unelmoivan konsultin tyyli muuten miellytti kuulijoita, koska samoja ilmauksia näkyi ruudun laidassa juoksevassa keskusteluraidassa. Minä loikkasin kesken kaiken kyydistä, kun ymmärsin olevani ihan liian vanha ja kokenut istumaan siinä yleisössä.

Painajaiseni.

Itse lopetin mainoshommat, kun mainosten sisällöllä ei ollut enää merkitystä. Pelkkää välkkymistä ja isoja sanoja. Joskus kysyin palaverissa että onko tästä sloganista mikään totta? Vastaus tuli toisesta päästä pöytää: "Ei mutta hyvä tarina, eiks jeh?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

Hevonpaskaa.

Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.

Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.

Kappas. Kanssa-mainosmies.

Minuakin kyrpi SUURESTI että Applen takia kirjoitettuun suomen kieleen tuli pikkulasten ISOSTI.

Tunneviestintää, yök. "Isosti" saattoi levitä edelleen äskettäin, kun erään ammattikorkeakoulun etätapahtumassa esiintynyt tsemppikonsultti kertoi tunnin aikana toistakymmentä kertaa unelmoineensa isosti jo nuorena. Hän tehosti sanojaan niiden järjestyksellä: "Minä muistan, että minä jo nuorena isosti unelmoin."

Minulta alkoi mennä viesti ihan ohi korvien, kun puhujan tyyli vei huomioni. Hän tuntui käyttävän samoja keinoja kuin TV-Shopin amerikkalaismainostajat: esittelijäksi valitaan melko tavallisen näköinen, vaimeasti koheltava hönö, jotta katselijalla olisi samastuttavaa. Mainitsemani isosti unelmoivan konsultin tyyli muuten miellytti kuulijoita, koska samoja ilmauksia näkyi ruudun laidassa juoksevassa keskusteluraidassa. Minä loikkasin kesken kaiken kyydistä, kun ymmärsin olevani ihan liian vanha ja kokenut istumaan siinä yleisössä.

"Täytyy unelmoida isosti, että voi tulla hyväksi johtajaksi" oli itselleni punainen vaate eräässä johtajakoulutuksessa. Ihan käsittämätöntä, että tällainen pseudo-amerikkalainen huuhaa tuli 2000-luvulla täkäläiseen yrityskulttuuriin. 

Siinä meni Nokiat ja kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

Hevonpaskaa.

Kukaan ei käyttänyt 90-luvulla sanaa "isosti". Ei kukaan. Vasta kun Applen "Think Big" piti kääntää suomeksi, joku keksi vääntää sen muotoon ajattele isosti.

Koko mainos oksetti meitä mainosväen ihmisiä huonon suomen vuoksi. Ja sitten kotus päätti ottaa isosti sanan hyväsytyksi. Joo-o.

Kappas. Kanssa-mainosmies.

Minuakin kyrpi SUURESTI että Applen takia kirjoitettuun suomen kieleen tuli pikkulasten ISOSTI.

Tunneviestintää, yök. "Isosti" saattoi levitä edelleen äskettäin, kun erään ammattikorkeakoulun etätapahtumassa esiintynyt tsemppikonsultti kertoi tunnin aikana toistakymmentä kertaa unelmoineensa isosti jo nuorena. Hän tehosti sanojaan niiden järjestyksellä: "Minä muistan, että minä jo nuorena isosti unelmoin."

Minulta alkoi mennä viesti ihan ohi korvien, kun puhujan tyyli vei huomioni. Hän tuntui käyttävän samoja keinoja kuin TV-Shopin amerikkalaismainostajat: esittelijäksi valitaan melko tavallisen näköinen, vaimeasti koheltava hönö, jotta katselijalla olisi samastuttavaa. Mainitsemani isosti unelmoivan konsultin tyyli muuten miellytti kuulijoita, koska samoja ilmauksia näkyi ruudun laidassa juoksevassa keskusteluraidassa. Minä loikkasin kesken kaiken kyydistä, kun ymmärsin olevani ihan liian vanha ja kokenut istumaan siinä yleisössä.

"Täytyy unelmoida isosti, että voi tulla hyväksi johtajaksi" oli itselleni punainen vaate eräässä johtajakoulutuksessa. Ihan käsittämätöntä, että tällainen pseudo-amerikkalainen huuhaa tuli 2000-luvulla täkäläiseen yrityskulttuuriin. 

Siinä meni Nokiat ja kaikki.

Auts. Tuon aiheesta "tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskaltavat unelmoida" esitelmöineen CEO-tsemppikonsultin jälkeen esiintyi samaa firmaa edustava mies, joka kertoi pitäneensä samaa esitelmää jo kolmekymmentä vuotta. Ja sen huomasi; jouduin minäkin 90-luvulla osallistumaan jokuseen NLP-seminaariin. Miehen titteli oli "Personal Brainer" ja aiheena aivovenyttely. Minä taistelin jonkin aikaa huvittuneisuuden ja myötähäpeän ristiaallokossa ja häivyin. Olen ollut liike-elämän viestinnässä ja koulutuksessa mukana yhtä kauan kuin tuo mies, enkä vieläkään tajua sitä, miten nämä huuhaakonsultit pystyvät myymään tätä samaa superkallista tuubaa vuodesta toiseen. Sen ymmärrän, että nuoret menevät lankaan, mutta eikö firmojen ja oppilaitosten rahojen päällä yleensä istu vähän enemmän tahkoa kiertänyttä väkeä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.

Joo-o.

Tiedät maasi ja kielesi historiasta juuri se n verran, kun oletinkin markkinointi-ihmisen siitä tietävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Kyllä minun lukiossani tuota katsottiin vinoon. Se oli virhe, koska se on tuliainen ameriikoista. Suomessa ei ole tarpeen alkaa tehdä asioita. Suomessa tehdään asioita. Tai aloitetaan tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Suomessa oli sana "isosti" yleisessä käytössä kirjakielessä 1800-luvulla. Sitten joku (veikkaisin E.N. Setälää, mutta on puhdas arvaus) päätti, että se on väärin ja vain "suuresti" sallitaan. Sen jälkeen sana pikkuhiljaa katosi kirjoitetusta kielestä, mutta jäi elämään puhekieleen.

Mielivaltaisen päätöksen voi kumota ihan mielivaltaisesti, joten en näe mitään syytä olla sallimatta sanaa "isosti".

XD Joo, aikana, jolloin kaikki kirjoitettiin ruotsiksi.

Joo-o.

Tiedät maasi ja kielesi historiasta juuri se n verran, kun oletinkin markkinointi-ihmisen siitä tietävän.

Mikä ihmeen markkinointi-ihminen minä olen? Sijoitusneuvoja. XD

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

Ryhtyä ja alkaa eivät ole sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Kyllä minun lukiossani tuota katsottiin vinoon. Se oli virhe, koska se on tuliainen ameriikoista. Suomessa ei ole tarpeen alkaa tehdä asioita. Suomessa tehdään asioita. Tai aloitetaan tekemään.

Missä päin Suomea tuo lukio on? Miten "alkaa tehdä" on tekemisissä Amerikan kanssa? "Aloitetaan tekemään" on yksiselitteisesti väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Kyllä minun lukiossani tuota katsottiin vinoon. Se oli virhe, koska se on tuliainen ameriikoista. Suomessa ei ole tarpeen alkaa tehdä asioita. Suomessa tehdään asioita. Tai aloitetaan tekemään.

Sinä olet siis oikeassa ja Kotus väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Kyllä minun lukiossani tuota katsottiin vinoon. Se oli virhe, koska se on tuliainen ameriikoista. Suomessa ei ole tarpeen alkaa tehdä asioita. Suomessa tehdään asioita. Tai aloitetaan tekemään.

Sinä olet siis oikeassa ja Kotus väärässä?

Kotus on aina väärässä. Nehän ovat vain ohjenuoria. :;)

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.

   Niin, minullekin koulussa opetettiin:  rupean harjoittelemaan, mutta alan harjoitella.  Olen huomannut, että nykyään hyväksytään myös "alan harjoittelemaan". Mutta minä kirjoitan edelleen tuon vanhan säännön mukaan. 

Olin lukiossa 90-luvulla ja silloin käytettiin alkaa-verbi+infinitiivi. Alkaa juosta. Alkaa nukkua. Alkaa +maan/mään oli virhe. Nykyään se on sallittua. 

Joutuu nukkua. Ei pysty nukkua. Joutuu luopua. Ei pysty luopua. Väärin. 

Jos pystyn nukkua, niin sitten joudun luopua vapaa-ajasta. Vielä enemmän väärin, koska sivulauseen jälkeen tulee aina päälause. 

Mä alan pelaa... Ei ei, se on pelata. Ei hesassa osata puhua. Slangikin on peräisin venäjän sanastosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun ollessani koulussa "alkaa ja tehdä" -yhdistelmä oli amatööritason virhe, josta äidinkielenopettajat jaksoivat aina mainita.

Aika hurjaa, jos tuo(kin) virhe on nykyään ihan ok.

Ei, kun siihen aikaan "alkaa tekemään" oli se amatööritason virhe.

Minua kiinnostaa nyt kovasti se, miksi niin moni tässä ketjussa väittää, että "alkaa tehdä" olisi ollut ja olisi edelleen virheellinen muoto. Annoin tuolla ketjun alkupäässä linkin yhteen artikkeliin, jossa asia selitetään ihan yksinkertaisesti, ja tässä on toinen:

https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ilmoitukset_ja_tiedotteet/tiedott…

Kirjoitin 80-luvulla kaksi ällän arvoista äidinkielen ainetta ja olen ammattinikin vuoksi pysynyt kieliopin kyydissä. Muistan abivuoden alusta erikoisen tehtävän, jossa me korjasimme lukion ekaluokkalaisten aineita. Vieressäni istunut kympin tyttö reagoi teatraalisen pöyristyneesti havaitsemaansa "alkoi lukea" -muotoa ("sen pitää olla alkoi lukeaan!) ja kohta yhtä teatraalisesti muutti mielensä. Sitten hän istui hetken häkeltyneenä hiljaa ja lopulta kysyi opettajalta, kumpi muoto oli oikein.

Kysymys teille, jotka väitätte, että "alkaa tehdä" on joskus, yhdenkin lukion opettajan mielestä, ollut väärin: oletteko varmoja siitä, että muistinne ei nyt petä? Kotus on julkaissut monta tätä asiaa käsittelevää artikkelia, jotka taatusti ovat enemmän oikeassa kuin te. Jollei Kotus, mikä sitten saisi teidän mielipiteenne oikenemaan?

Aivan niin.

Alkaa tehdä.

Ruveta tekemään.

Näin mun kouluaikoina opetettiin ja edelleen kaikki muu sattuu silmään, vaikka säännöt ilmeisesti on muuttuneet.

"Mun täytyy pystyy keskustella..."

Aaaaarrrrrgggghhh!! \o/