Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puhevammaiset: Voisimpa alkaa "harjoittaa"

Vierailija
09.04.2021 |

Mikä ihme teitä helsinkiläisiä puhevammaisia vaivaa!? Tänään paloi jälleen käämi radiota kuunnellessa.

OPETELKAA PUHUMAAN SUOMEA, AINAKIN MEDIASSA!

Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan.

Lopettakaa suomen kielen raiskaaminen m*m*kielellä!

Kommentit (159)

Vierailija
21/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helsinkiläiset "harjoittavat" kaikkea epämääräisessä tulevaisuudessa...

Varsinkin kaikenmaailman Tilhit ja Beemit.

Vierailija
22/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Montako liikuntaa "harjoittavaa" ihmistä tunnette? Ei se mikään uskonto ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tästä keskustelusta huomaa hyvin, miksi Kotus salli myös muodon "alkaa harjoittelemaan", vaikka se oli vuosikaudet väärin. Ei vaan mene ihmisten kaaliin yksinkertaisemmatkaan asiat.

Kotus ei salli asioita, vaan antaa suosituksia. Minusta se, että vain 1. infinitiivi suositeltiin alkaa-verbin kanssa oli outo, koska kuitenkin muiden samantyyppisten verbien kanssa on 3. infinitiivi (ryhtyä, ruveta...). Sääntö oli täysin oppitekoinen ja sen takia siitä luovuttiinkin.

Kyllä ihan oikeasti siellä on töissä alan parhaat ammattilaiset, joten voi luottaa siihen, että he tietävät, mitä tekevät.

Vierailija
24/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka itse olen myös vähän harmissani, kuinka kielemme köyhtyy köyhtymistään, en usko, että nimettelyllä ja palstamöykkäämisellä tässäkään asiassa saadaan mitään hyvää aikaiseksi.

Millä tavalla koet sen köyhtyvän?

Ei kyse ole minun kokemuksestani vaan ihan yleisestä tiedosta.  On tutkittu, että varsinkin nuorilla ( ja erityisesti heillä, jotka lukevat vähän ja lukutaito on kenties puutteellinen) on hyvinkin pieni sanavarasto. Lisäksi fingelska ottaa koko ajan asemaansa puheessa.

Vierailija
25/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Lopeta nyt ap jo se jankkaamisesi. Jätetään nyt se harjoitteleminen pois, koska se on harjoittamisen kanssa täysin eri asia. 

Vierailija
26/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.

Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.

Huhhuh.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Lopeta nyt ap jo se jankkaamisesi. Jätetään nyt se harjoitteleminen pois, koska se on harjoittamisen kanssa täysin eri asia. 

En ole AP. Ja sinulta meni täysin ohi kirjoittamani tekstin pointti.

Filologi

Vierailija
28/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla".  Tai eilen " Mä meen pelaa".

Ja asumme Keski-Suomessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Kerropas nyt, filologi, mikä noiden kahden ero on, kun molemmissa on verbi "alkaa". Miksi toisessa on 1. ja toisessa 3. infinitiivi?

(Mullakin oli muuten suomen kieli pääaineena, jos tässä täytyy nyt alkaa fleksaamaan akateemisilla suorituksilla.)

Vierailija
30/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voisimpa alkaa harjoittaa -> Voisinpa ryhtyä/alkaa harjoittelemaan."

Kumpi näistä siis on mielestäsi oikein? Harjoittaminen ja harjoitteleminen eivät ole sama asia, "voisimpa" on kirjoitettuna väärin, mutta se äännetään noin, ja "alkaa harjoittelemaan" on junttimainen rakenne, vaikka Kotus sen nykyisin hyväksyykin.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

...EI TODELLAKAAN OLE OIKEIN. Nyt jotain järkeä tähän suomen kielen tappamiseen. Tuo sinun "junttimainen" (Häh?) rakenteesi on oikein. Suomessa sanoilla on päätteet.

-eri

Sehän on just oikein. Harjoitella on sitä, että opetellaan ja harjoitellaan tiettyä asiaa. Harjoittaminen on sitä, että joku asia on osa elämää, esim. uskonnon harjoittaminen. Vai onko sekin susta harjoittelemista?

Ei todellakaan ole. 

Korrekti muoto on "minun täytyy harjoittaa liikuntaa" tai "minun täytyy alkaa harjoittelemaan liikuntaa"

Mikäli mukana on sana "alkaa", on edellinen muoto silloin täydellisen virheellinen.

Filologi.

Lopeta nyt ap jo se jankkaamisesi. Jätetään nyt se harjoitteleminen pois, koska se on harjoittamisen kanssa täysin eri asia. 

Alatko useinkin harjoittaa liikuntaa?

Ps. Bongaa virhe

Vierailija
32/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.

Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.

Huhhuh.

Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.

Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Ajattele, että helsinkiläiset pitävät tuota lausetta ihan oikeasti hyvänä suomena.

Vierailija
34/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja vaikka nyt ap.n esimerkki olikin huono, niin ymmärrän täysin mitä hän tarkoittaa. Huomaan tuon meillä nuorten puheissa useinkin. Tänäkin aamuna viimeksi joku nuoristamme sanoi koulun lähtiessään, että "Mä käyn vielä nopee tuolla".  Tai eilen " Mä meen pelaa".

Ja asumme Keski-Suomessa. 

Se on sitä yleispuhekieltä, joka on Suomessa yleistynyt, kun aluemurteet ovat etenkin kaupungeissa väistyneet. Yleispuhekielen piirteet leviävät esim. sosiaalisen median välityksellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun täytyy alkaa harjoittaa harjoittelemista. 

Ajattele, että helsinkiläiset pitävät tuota lausetta ihan oikeasti hyvänä suomena.

Kerro nyt ihan selkeästi, mikä tuossa on väärin.

Vierailija
36/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sanojen päättäminen aa tai ää tai a tai ä tms. -muotoihin on ihan oikeasti raivostuttavaa. Ensimmäisen kerran kuulin tuota virhettä jossain biisissä. Nykyään jopa UUTISJUONTAJAT saattavat puhua hoonoa soomea. 

"Mun täytyy alkaa juosta" 

Niinku häh?!

On muuten ihan oikeasti karseaa kuunneltavaa. Ja tämä muutos on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa. Todellakin kuulostaa siltä, kuin joku vähän suomea osaava muuttaja olisi äänessä.

Johtuukohan siitä, että youtubeissa ja muissa ovat ne, eivät ehkä penaalin terävimmät, Terot aina äänessä?

Miten vanha olet? Sanooko "yhdeksän pisteen virhe" sinulle mitään?

Ei. Onko tämä joku nykynuorille tehty muutos? Siis sellainen, joka sallii virheet koska nuoret eivät enää opi?

-Eri

No, ehkä jaksankin valistaa. Ennen vanhaan eli ennen vuotta 2014 "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kirjoitelmassa niin raskas kielioppivirhe, että siitä sai yhdeksän miinuspistettä. Kun maksimipistemäärä oli 99 pistettä, voit kuvitella, mitä yksikin "alkaa tekemään" teki arvosanalle. Vertailun vuoksi voit ihmetellä sitä, että tavanomainen pilkkuvirhe oli kahden miinuspisteen väärti.

Tässä mielenkiintoista lukemista myös ap:lle ja ketjun parille muulle ärripurrille:

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…

Vierailija
37/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.

Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.

Huhhuh.

Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.

Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.

Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.

Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"

Vierailija
38/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieli muuttuu koko ajan, et voi sille mitään. Jean Sibeliuksen nuoruusaikana eläneet ihmiset pitäisivät Sinun puheenparttasi pöyristyttävän huonona suomenkielenä, ja sadan vuoden päästä on taas jo ihan erikuuloinen kieli käytössä. 

Varmasti silloin on ihan normaalia sanoa "minä en pysty juosta sataa metriä".

Vierailija
39/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Miten lause jatkui? On aivan suomen kielen mukaista sanoa esim. voisinpa alkaa harjoittaa liiketoimintaa.

Harjoittaminen ja harjoitteleminen on kaksi aivan eri asiaa.

"Mun täytyy alkaa harjoittaa liikuntaa"

ARGH!

Eli siis aivan suomen kielen mukaisesti sanottu. Taitoja voi harjoittaa ja myös liikuntaa voi harjoittaa. Näin se vaan menee. Poltit siis päreesi tyhjästä.

Sori. Tuo on kyllä ihan huuhaata. Vähän niinkuin sana "kokoustaa", joka otettiin väkisin hyväksytyksi sanaksi kun hesalaisilta nuorilta ei enää "pidetään kokous" sujunut.

Tai "isosti". Suomessa oli jo sana "suuresti", mutta nuoret eivät osanneet käyttää. Niinpä kotus otti virhesanan "isosti" hyväksytyksi.

Elävä kieli muuttuu, kuollut kieli pysyy samanlaisena. Suomessa sanojen johtaminen (kokous - kokoustaa) on luonnollinen tapa saada uutta sanastoa. Sillä tavalla saamme omakielisiä uusia sanoja pelkän lainaamisen sijaan. Millä tavalla sun mielestä niitä uusia sanoja pitäisi tehdä? Kun ajattelee suomen kirjakielen historiaa, niin mun mielestä se on hienoa, että meillä on niin paljon omakielistä erityisalojen sanastoa juuri siksi, että sanoja on johdettu olemassa olevista sanoista sen sijaan, että otettaisiin käyttöön kansainvälinen sana.

Se on vain sääli, että kielellisesti heikoimmat ihmiset muokkaavat nykyään suomea. Kuten juutuuberit.

Tulee mieleen se kielen tutkimuksen laitoksen professori (?) joka joskus 2015 sanoi televisiossa että virheellisiä muotoja on nykyään vain hyväksyttävä viralliseen kieleen, koska nuoret eivät enää osaa suomea.

Huhhuh.

Sen verran voin sanoa suomen kielestä ja sen tutkimuksesta ymmärtäväni, että se kotuksen työntekijä ei ole sanonut noin.

Mutta suosittelisin sinullekin oikeasti tutustumaan suomen kieleen ja sen kirjakielen historiaan. Se on oikeasti kiinnostavaa. Ja kun tietää enemmän, tulee vähemmän näitä vihan tunteita.

Kyllä muuten sanoi. En muista ulkoa (no, daah) mitä mies sanoi, mutta ajatus oli että nuorten kieli on niin rajallista, että kieleen on pakko hyväksyä nuorten käyttämiä virheellisiä muotoja. Nuoret kun käyttävät niitä kirjoitetuissakin teksteissä, eivätkä ymmärrä virheitään.

Siinä pilkkuvirheet jäävät kakkoseksi, kun joku kirjoittaa "Mä alkaa lähettää sulle tämän viestin kun meillä kokoustetaan tiistaina 19:0"

Mitä nämä virheelliset muodot ovat, joita kieleen hyväksytään?

Vierailija
40/159 |
09.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sanojen päättäminen aa tai ää tai a tai ä tms. -muotoihin on ihan oikeasti raivostuttavaa. Ensimmäisen kerran kuulin tuota virhettä jossain biisissä. Nykyään jopa UUTISJUONTAJAT saattavat puhua hoonoa soomea. 

"Mun täytyy alkaa juosta" 

Niinku häh?!

On muuten ihan oikeasti karseaa kuunneltavaa. Ja tämä muutos on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa. Todellakin kuulostaa siltä, kuin joku vähän suomea osaava muuttaja olisi äänessä.

Johtuukohan siitä, että youtubeissa ja muissa ovat ne, eivät ehkä penaalin terävimmät, Terot aina äänessä?

Miten vanha olet? Sanooko "yhdeksän pisteen virhe" sinulle mitään?

Ei. Onko tämä joku nykynuorille tehty muutos? Siis sellainen, joka sallii virheet koska nuoret eivät enää opi?

-Eri

No, ehkä jaksankin valistaa. Ennen vanhaan eli ennen vuotta 2014 "alkaa tekemään" oli ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kirjoitelmassa niin raskas kielioppivirhe, että siitä sai yhdeksän miinuspistettä. Kun maksimipistemäärä oli 99 pistettä, voit kuvitella, mitä yksikin "alkaa tekemään" teki arvosanalle. Vertailun vuoksi voit ihmetellä sitä, että tavanomainen pilkkuvirhe oli kahden miinuspisteen väärti.

Tässä mielenkiintoista lukemista myös ap:lle ja ketjun parille muulle ärripurrille:

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…

Nyt meni pointti ohi. Eli siis nuorilta sallitaan nykyään huono kieli myös YO-kirjoituksissa?! 

Ilmankos nuorten työntekijöiden ulosanti on niin surkeaa.