Miksi moni nainen jatkaa miehensä sukunimen käyttämistä avioeron jälkeen?
Olen ihmetellyt muutaman tutun naisen tapaa, jossa avioeron jälkeenkin jäädään käyttämään aiemman miehen sukunimeä. Kyseiset henkilöt ovat lapsettomia, joten sekään ei ole syynä. Onko se vaan tapa ja tottumus, eikä jakseta nimeä enää vaihtaa eri instansseihin? Itse jotenkin kokisin vieraana jättää itselle miehen sukunimi, jos erottaisiin. Ottaisin kyllä oman nimeni takaisin käyttöön.
Kommentit (250)
Ymmärrän tämän ajatuksen. Mutta mua ärsyttää se, että koko ajan naisen oletetaan vaihtavan nimeä. Itse lyhyen liiton ja eron läpikäyneenä oli ärsyttävää olla koko ajan vaihtamassa nimeä..
Korttirumba eli laiskuus oli mulla aikanaan syy. Otin kyllä toisen aviomiehen nimen.
Luultavasti aika moni laiskuudesta ja kustannuksista, joita se nimen vaihtaminen tuo tullessaan.
Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, mitä eron jälkeen ajattelee. Toisekseen niin vaatii aika paljon vaivaa ja myös maksaa vaihtaa kaikki pankkikorteista, ajokorteista ja passeista lähtien. Jos esim. on juuri hankittu passi, niin ei ole mitään järkeä sitä nimeä vaihtaa, ennekuin uusiminen on ajankohtaista. Monella voi olla myös ihan syynä, että esim. asiakkaat tuntevat tietyllä nimellä ja pitäisi hyvässä lykyssä moneenkin tahoon olla yhteydessä jos nimensä vaihtaa. Syitä on monia vaikka sinä et sitä ymmärtäisikään.
Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?
Ovat kai tottuneet nimeen.
Itse en ikinä luopuisi omasta nimestäni.
Miksi edes ottaa toisen nimi jis se tuottaa tuollaisen ongelman. Pidät ap oman nimesi. Ei tarvitse vaihdella.
Olin omalla nimelläni onneksi kun erosin. Jos minulla olisi ollut mieheni nimi olisin vaihtanut sen nanosekunnissa. Ei herran jestas, että pitäisin ihmisen nimen josta olen halunnut totaalisesti eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tämän ajatuksen. Mutta mua ärsyttää se, että koko ajan naisen oletetaan vaihtavan nimeä. Itse lyhyen liiton ja eron läpikäyneenä oli ärsyttävää olla koko ajan vaihtamassa nimeä..
Kuka olettaa? Nykyään on täysin luonnollista valita oma nimensä, oli mies tai nainen.
1. Tyttönimeni on tyhmä ja exäni nimi on hieno.
2. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin lapsillani. Voisin ottaa itselleni nimeksi vaikka Leopardimetsä, mutta siinä tapauksessa myös lasten sukunimet pitäisi vaihtaa.
3. Olisi noloa, jos joku entinen koulukaveri tms. luulisi etten ole koskaan ollut naimisissa kun mulla olisi edelleen sama sukunimi kuin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?
Sama täällä. Lisäksi menin naimisiin 24-vuotiaana ja ehdin tekemään gradun ja sen jälkeisen uran miehen nimellä. En halunnut enää vaihtaa, kun minut tunnettiin sillä nimellä. Lapsia meille ei tullut.
Tähän varmaan vaikuttaa ex-miehen "ällöttävyys". Jos ero on kamala, nimeä ei varmaan niin haluta pitää. Hyvän eron jälkeen taas ei oikeastaan ole mitään ongelmaa pitää sitä.
Jos vielä joskus menisin naimisiin, niin ehkä vaihtaisin, mutta en välttämättä uuden miehen nimeen, vaan ehkä tyttönimeeni.
Juuri se kaikkien korttien yms. vaihtaminen. Ja kun pitkään oli jo ollut sama nimi, niin se tuntui omalta. Vaihdoin kyllä sitten takaisin tyttönimeeni ennen kuin avioiduin uuden miehen kanssa, mutta se oli vuosia eron jälkeen.
Minusta on täysin ällistyttävää, että niin moni nainen edelleen ryhtyy tähän koko nimenvaihtorumbaan. Järjetöntä touhua.
Miksei käyttäisi? Se on naisen oma nimi sen jälkeen kun on avioiduttu.
Vierailija kirjoitti:
1. Tyttönimeni on tyhmä ja exäni nimi on hieno.
2. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin lapsillani. Voisin ottaa itselleni nimeksi vaikka Leopardimetsä, mutta siinä tapauksessa myös lasten sukunimet pitäisi vaihtaa.
3. Olisi noloa, jos joku entinen koulukaveri tms. luulisi etten ole koskaan ollut naimisissa kun mulla olisi edelleen sama sukunimi kuin lapsena.
Mitä noloa on siinä jos on sama sukunimi vaikka läpi elämän? Ei kai nimestä voi nykyään päätellä onko ihminen aviossa vai ei. Ja mitä helvetin väliä sillä on mitä jotkut vuosien takaiset koulukaverit ajattelee ihmisten nimistä. Todennäköisesti ketään ei kiinnosta mikä kenenkin nimi on 20 vuoden kuluttua koulun loppumisesta.
Tietysti tyttönimi pitää ottaa takaisin, sillä tavallahan saa pyyhittyä koko avioliiton pois, palautettua neitsyyden ja nuorennuttua takaisin siihen ikään, minkä ikäisenä tapasi exänsä ekaa kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Samasta syystä miksi vaihdoin siihen alunperinkin: se on paljon nätimpi kuin tyttönimeni. Tietenkään en olisi muuten edes vaihtanut. Vaihtaako joku muka rumempaan?
Tämä minua jostain syystä ärsyttää. Siihen rumempaa on vaihdettava. Miehen nimi ei ole enää sinun nimi. Deal with it.
Inhoan nykyistä nimeäni vähemmän kuin tyttönimeäni. Valmistuin uudella nimelläni, kaikki todistukset ja ura on luotu uudella nimelläni. Jos vaihtaisin tyttönimeni takaisin, olisin nobody.
Ärsyttääkseen miestä ja miehen sukua.
Jos on tarpeeksi kauan aviossa, niin ei jaksa vaihtaa. Kun riittävän moni tuntee sillä nimellä. Tms.
Mulla tosin on lapsia mutta en alkaisi vaihtamaan jos ero tulisi.
Kun sen nimen kerran otin, niin pidän sen myös