Lue keskustelun säännöt.
Miksi moni nainen jatkaa miehensä sukunimen käyttämistä avioeron jälkeen?
08.04.2021 |
Olen ihmetellyt muutaman tutun naisen tapaa, jossa avioeron jälkeenkin jäädään käyttämään aiemman miehen sukunimeä. Kyseiset henkilöt ovat lapsettomia, joten sekään ei ole syynä. Onko se vaan tapa ja tottumus, eikä jakseta nimeä enää vaihtaa eri instansseihin? Itse jotenkin kokisin vieraana jättää itselle miehen sukunimi, jos erottaisiin. Ottaisin kyllä oman nimeni takaisin käyttöön.
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin tyttönimeni, koska tuli ruuhkaa miehen nimestä, koska hän meni uudelleen naimisiin. Ei ole todellakaan vaikeaa mm. korttien kannalta, aivan simppeli juttu. Vaihtakaa hyvät naiset!
Sukunimeni on yleisimpien listalla kuten tyttönimikin, eli saisi sitten vaihtaa aika moni muukin. Taidan nyt pysyä tässä, harmi sinulle jos häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tulisi ero niin en vaihtaisi takaisin vanhaa sukunimeäni, koska veljeni vaimolla on sama etunimi kuin minulla. Lisäksi lapsillani on tämä sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei käyttäisi? Se on naisen oma nimi sen jälkeen kun on avioiduttu.
Se on miehen suvun nimi, ja kun ei enää eron jälkeen siihen sukuun kuulu, niin miksi helvetissä jää nimen muodossa ex-miehen sukuun roikkumaan?
Koska se on nyt minun nimeni ja miehen suku jatkuu miehen ja minun kautta myös yhteisissä lapsissamme.
Olen tottunut nimeen, en haluaisi enää tyttönimeni takaisin. Osasyy on myös se, että haluan, että minulla on sama sukunimi lasteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kun se ei ole teidän nimi vaan entisen miehen.
Ensinnäkin se on kyllä minun nimeni, toiseksi sen ei pitäisi kaivella kenenkään persettä jos maailmassa on yksi Lahtinen enemmän tai vähemmän. Jonkun von Böggelquist-Guggelströmin pitäminen on sitten ehkä eri asia, mutta siitäkin saa kyllä ihminen ihan itse päättää, vaihtaako vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei käyttäisi? Se on naisen oma nimi sen jälkeen kun on avioiduttu.
Se on miehen suvun nimi, ja kun ei enää eron jälkeen siihen sukuun kuulu, niin miksi helvetissä jää nimen muodossa ex-miehen sukuun roikkumaan?
Sinä, joka tuon kirjoitit: pitääkö mielestäsi sitten lastenkin sukunimet vaihtaa etteivät vain jää häiritsevästi isänsä sukuun roikkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei käyttäisi? Se on naisen oma nimi sen jälkeen kun on avioiduttu.
Se on miehen suvun nimi, ja kun ei enää eron jälkeen siihen sukuun kuulu, niin miksi helvetissä jää nimen muodossa ex-miehen sukuun roikkumaan?
Koska elämme jo vuotta 2021 eikä nainen enää avioliiton myötä liity yhtään minnekään, vaan pysyy ihan omana itsenään ja oman sukunsa jäsenenä nimestä riippumatta. Vai onko mielestäsi kaikki Virtaset sukua keskenään, koska sama sukunimi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini piti eron jälkeen isäni sukunimen. Ei kuulemma enää 25 vuoden jälkeen jaksanut vaihtaa ja oli jo tottunut "uuteen" sukunimeensä. Erosta on 15 vuotta, edelleen viihtyy tällä sukunimellä.
Olen itse vaihtanut sukunimen omatoimisesta ja onhan siinä hirveästi hommaa ja rahaakin menee. En ihmettele, jos joku ei halua käydä sitä rumbaa läpi.
Vierailija kirjoitti:
1. Tyttönimeni on tyhmä ja exäni nimi on hieno.
2. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin lapsillani. Voisin ottaa itselleni nimeksi vaikka Leopardimetsä, mutta siinä tapauksessa myös lasten sukunimet pitäisi vaihtaa.
3. Olisi noloa, jos joku entinen koulukaveri tms. luulisi etten ole koskaan ollut naimisissa kun mulla olisi edelleen sama sukunimi kuin lapsena.
Täh? Tuo kolmoskohta on vähän outo. Olen itse 41 enkä ole koskaan ollut naimisissa, parisuhteessa kylläkin. Ei tulisi mieleenkään pitää sitä nolona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni myötä minulla on nykyään kaunis sukunimi, tyttönimeni oli kamala tyylin Persposki.
Sukunimestä luovuin heti, mutta exällä on niin kookas penis, että siitä oli mahdoton luopua pitkään aikaan. Kesti aika kauan ennenkuin löysin suunnilleen samankokoisen elimen omaavan miehenja pystyin lopettamaan myös seksielämän exän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa voi ihmetellä, kun eronnut mies ei vaihda vonKnorringia takaisin Sikaseen, joka on hänen alkuperäinen nimensä.
(Nimet muutettu)
Koska se maksaa (kortit, passit, kaikki mahdolliset rekisterit uusiksi)
Ap, typerästä asenteestasi -250/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei käyttäisi? Se on naisen oma nimi sen jälkeen kun on avioiduttu.
Se on miehen suvun nimi, ja kun ei enää eron jälkeen siihen sukuun kuulu, niin miksi helvetissä jää nimen muodossa ex-miehen sukuun roikkumaan?
En kuulu kenellekään enkä millekään suvulle. Olen oma henkilökohtainen itseni, ja päätän itse minkä niminen haluan olla. Se ei kuulu entisille puolisoille tippaakaan, saati niiden sukulaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon vahvasti sitä mieltä, että jonkinlaisia reppanoita, epäitsenäisiä naisia ovat he, jotka jättävät eron jälkeen miehen nimen. Täytyy olla, että ollaan niin kiinni siinä ex:ssä, että ei haluta sen nimestä luopua. Rahaa menee korttejen uusintaan joo, mutta aika köyhä täytyy olla, jos se on este ottaa se OMA nimi takaisin, joka ennen avioliittoa oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun se ei ole teidän nimi vaan entisen miehen.
Ensinnäkin se on kyllä minun nimeni, toiseksi sen ei pitäisi kaivella kenenkään persettä jos maailmassa on yksi Lahtinen enemmän tai vähemmän. Jonkun von Böggelquist-Guggelströmin pitäminen on sitten ehkä eri asia, mutta siitäkin saa kyllä ihminen ihan itse päättää, vaihtaako vai ei.
Käytätkö sormustakin vielä. Saithan senkin, ei sitäkään tarvitse palauttaa.
Onneksi en ole antanut nimeäni kenellekään.
Olisi todella kiusallista, jos joku sitä oikeudetta käyttäisi. Toisaalta kukaan ei ihmettelisi eroa.
Vierailija kirjoitti:
Sukunimestä luovuin heti, mutta exällä on niin kookas penis, että siitä oli mahdoton luopua pitkään aikaan. Kesti aika kauan ennenkuin löysin suunnilleen samankokoisen elimen omaavan miehenja pystyin lopettamaan myös seksielämän exän kanssa.
Minä luovuin välittömästi sekä äijän sukuelimestä että sukunimestä.
Ei siitä nimestä tarvitse luopua kun on sen kerran virallisesti saanut.
Ihme vaatimuksia naisille teiltä joiltakin taas! Eikö nainen saa taaskaan tehdä niin kuin itse haluaa?
Ainako pitäisi hyppiä muiden pillin (tässä tapauksessa p.llun) mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Sukunimestä luovuin heti, mutta exällä on niin kookas penis, että siitä oli mahdoton luopua pitkään aikaan. Kesti aika kauan ennenkuin löysin suunnilleen samankokoisen elimen omaavan miehenja pystyin lopettamaan myös seksielämän exän kanssa.
Tuo onkin just paha, jos miehessä parasta ja itseasiassa ainut hyvä asia on müna.
Ja tietenkin olet trolli, koska naiset tietävät, ettei qusipäätä halua oli sillä miten ihana jortikka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Oon vahvasti sitä mieltä, että jonkinlaisia reppanoita, epäitsenäisiä naisia ovat he, jotka jättävät eron jälkeen miehen nimen. Täytyy olla, että ollaan niin kiinni siinä ex:ssä, että ei haluta sen nimestä luopua. Rahaa menee korttejen uusintaan joo, mutta aika köyhä täytyy olla, jos se on este ottaa se OMA nimi takaisin, joka ennen avioliittoa oli.
Amen.
Mistä lähtien miehillä on ollut yksinoikeus nimiin? Ja jos se on vain miehen nimi, miksi minä aikanaan sain ottaa sen omaksi nimeksenikin?