Irtisanotun velvollisuus perehdyttää muita
Google ei osaa kertoa joten kysymys tänne. Jos työnantaja irtisanoo niin mikä on työntekijän velvollisuus perehdyttää muut, työsuhteen säilyttävät työntekijät, olettaen että tehnyt työtehtäviä joita kukaan muut firmassa ei osaa tehdä tai eivät edes välttämättä tiedä tehtävän. Nämä tehtävät osittain jopa lainvaatimia joten firmalle tulee seuraamuksia niiden hoitamattomuudesta. Irtisanotun lojaliteetti firmaa kohtaan luonnollisesti aika matalalla tasolla.
Kommentit (462)
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuollaisen tilanteen hoiti eräs ystäväni, jolla meni työpaikassaan kuppi nurin. Hän ilmoitti pomolle irtisanoutuvansa, ja että ei tule enää töihin. Pomo yritti jotain volista, että "sullahan on irtisanomisaika!1!!"
Ystäväni huikkasi ovelta edes päätään kääntämättä: "Rahalla siitä selviää!"
Itse en missään tapauksessa perehdyttäisi. Jos työnantaja katsoo ettei osaamiselleni ole käyttöä, en minä sitä sille sitä osaamista antaisi. Saattaisin ehkä tulla työpaikalle, mutta en sanoisi sanaakaan. Mihinkään. Ihmisillehän voi tulla stressistä selektiivinen mutisimi... Työnantaja ei voi pakottaa ketään puhumaan.
Miksi tämä nyt otetaan näin henkilökohtaisesti? Pidättekö lähtökohtaisesti kaikkia irtisanottuja jotenkin huonoina ja kelvottomina vai miksi tässä automaattisesti oletetaan, että työpanosta ei ole koskaan arvostettu ja että irtisanominen olisi työnantajalle jotenkin iloinen asia?
Minusta ystäväsi ei hoitanut tuota tilannetta mitenkään hyvin. Pomo oli ihan oikeassa, että työntekijää sitoo irtisanomisaika. Ja miten hän muka irtisanoutui, jos hänet oli jo irtisanottu? Olisi kiva kuulla myös, miten tuossa lopulta kävi. Maksoiko hän työnantajalle korvaukset irtisanomisajasta ja oikeudenkäynnistä vai menikö sittenkin kiltisti töihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irtisanomisajan aikana työnantajalla on työnjohto-oikeus ja jos käskee perehdyttää, on perehdytettävä.
Olet oikeassa. Toisaalta paraskin työntekijä voi olla surkea perehdyttämään muita, vaikka yrittäisi parhaansa...
Mä olisin ihan kauhean surkea ja tosi moni olennainen asia unohtuisi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuollaisen tilanteen hoiti eräs ystäväni, jolla meni työpaikassaan kuppi nurin. Hän ilmoitti pomolle irtisanoutuvansa, ja että ei tule enää töihin. Pomo yritti jotain volista, että "sullahan on irtisanomisaika!1!!"
Ystäväni huikkasi ovelta edes päätään kääntämättä: "Rahalla siitä selviää!"
Itse en missään tapauksessa perehdyttäisi. Jos työnantaja katsoo ettei osaamiselleni ole käyttöä, en minä sitä sille sitä osaamista antaisi. Saattaisin ehkä tulla työpaikalle, mutta en sanoisi sanaakaan. Mihinkään. Ihmisillehän voi tulla stressistä selektiivinen mutisimi... Työnantaja ei voi pakottaa ketään puhumaan.
Minusta tässä tapauksessa ei sitten tarvisi maksaa palkkaakaan.
Kummassa tapauksessa, oi Einstein?
Tietenkään se henkilö, joka ei mennyt edes työpaikalle irtisanomisaikana, ei saanut palkkaa.
Mutta jos tulee työpaikalle ja yrittää parhaansa mukaan selvitä vaikka potee mutismia, on kyllä oikeutettu palkkaan. Voihan ihmisellä olla kurkkukin niin kipeä ettei pysty puhumaan, ja palkka juoksee silti jos töihin tulee. Poislukien varsinaiset puhetyöläiset, jotka tietysti jäävät sairaslomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Sairasloma irtisanomisen ajaksi
2. Perehdytät miten sattuu, jos joudut olemaan töissä. Esität osaamatonta ja tyhmää.Varmaan mukava laittaa cv:hen tuo työpaikka ja sitten kun sinne soitetaan ja kysytään millainen työntekijö olet niin vastaus on osaamaton ja tyhmä.
Kysee vain omaan nilkkaan jos näin tekee.
Jos on saanut fudut, niin tuskin kovin hyvää lausuntoa tulee muutenkaan?
Älä ole koira.
No, mä itse vaihdoin alaa. Ja poltin sillat takanani tarkoituksella, etten vahingossakaan päädy enää samalle alalle.
Kannatti. Ei kysta nilkoissa, vaan kaikki hyvin.
Riippuu ihan mistä syystä on fudut saanut. Meillä esimerkiksi yksi toimipiste lopettiin ja sen seurauksena työntekijöitä oli vain liikaa eikä kaikille riittänyt työtä.
Ei se pomon vika ollut, kaikille annettiin hyvä työtodistus ja sanottiin että voidaan suositella työntekijöinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuollaisen tilanteen hoiti eräs ystäväni, jolla meni työpaikassaan kuppi nurin. Hän ilmoitti pomolle irtisanoutuvansa, ja että ei tule enää töihin. Pomo yritti jotain volista, että "sullahan on irtisanomisaika!1!!"
Ystäväni huikkasi ovelta edes päätään kääntämättä: "Rahalla siitä selviää!"
Itse en missään tapauksessa perehdyttäisi. Jos työnantaja katsoo ettei osaamiselleni ole käyttöä, en minä sitä sille sitä osaamista antaisi. Saattaisin ehkä tulla työpaikalle, mutta en sanoisi sanaakaan. Mihinkään. Ihmisillehän voi tulla stressistä selektiivinen mutisimi... Työnantaja ei voi pakottaa ketään puhumaan.
Miksi tämä nyt otetaan näin henkilökohtaisesti? Pidättekö lähtökohtaisesti kaikkia irtisanottuja jotenkin huonoina ja kelvottomina vai miksi tässä automaattisesti oletetaan, että työpanosta ei ole koskaan arvostettu ja että irtisanominen olisi työnantajalle jotenkin iloinen asia?
Minusta ystäväsi ei hoitanut tuota tilannetta mitenkään hyvin. Pomo oli ihan oikeassa, että työntekijää sitoo irtisanomisaika. Ja miten hän muka irtisanoutui, jos hänet oli jo irtisanottu? Olisi kiva kuulla myös, miten tuossa lopulta kävi. Maksoiko hän työnantajalle korvaukset irtisanomisajasta ja oikeudenkäynnistä vai menikö sittenkin kiltisti töihin?
Sekoitat asioita. Ystävääni ei irtisanottu, hän vaan kyllästyi paskaan pomoon ja häipyi. Pomo ei viitsinyt lähteä käräjille, ei vaan maksanut irtisanomisajan palkkaa. Kaveri työllistyi välittömästi uudelleen, joten turhahan hänen olisi siellä paskassa paikassa ollut notkua.
Ja jos kerran irtisanotaan, on selvää ettei työpanostani pidetä palkkani väärttinä. Eli ei arvosteta. Joten tietenkään en perehdyttäisi, perehdyttäköön esimies joka mielestään ei minua enää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuollaisen tilanteen hoiti eräs ystäväni, jolla meni työpaikassaan kuppi nurin. Hän ilmoitti pomolle irtisanoutuvansa, ja että ei tule enää töihin. Pomo yritti jotain volista, että "sullahan on irtisanomisaika!1!!"
Ystäväni huikkasi ovelta edes päätään kääntämättä: "Rahalla siitä selviää!"
Itse en missään tapauksessa perehdyttäisi. Jos työnantaja katsoo ettei osaamiselleni ole käyttöä, en minä sitä sille sitä osaamista antaisi. Saattaisin ehkä tulla työpaikalle, mutta en sanoisi sanaakaan. Mihinkään. Ihmisillehän voi tulla stressistä selektiivinen mutisimi... Työnantaja ei voi pakottaa ketään puhumaan.
Minusta tässä tapauksessa ei sitten tarvisi maksaa palkkaakaan.
Kummassa tapauksessa, oi Einstein?
Tietenkään se henkilö, joka ei mennyt edes työpaikalle irtisanomisaikana, ei saanut palkkaa.
Mutta jos tulee työpaikalle ja yrittää parhaansa mukaan selvitä vaikka potee mutismia, on kyllä oikeutettu palkkaan. Voihan ihmisellä olla kurkkukin niin kipeä ettei pysty puhumaan, ja palkka juoksee silti jos töihin tulee. Poislukien varsinaiset puhetyöläiset, jotka tietysti jäävät sairaslomalle.
Kertonee kyllä hyvin minkälainen ihmistyyppi olet.
Ihan hyvä vaan jos tuollaisista päästään nopeasti eroon, kyllä uusia ja parempia tulijoita riittää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Sairasloma irtisanomisen ajaksi
2. Perehdytät miten sattuu, jos joudut olemaan töissä. Esität osaamatonta ja tyhmää.Varmaan mukava laittaa cv:hen tuo työpaikka ja sitten kun sinne soitetaan ja kysytään millainen työntekijö olet niin vastaus on osaamaton ja tyhmä.
Kysee vain omaan nilkkaan jos näin tekee.
Jos on saanut fudut, niin tuskin kovin hyvää lausuntoa tulee muutenkaan?
Älä ole koira.
No, mä itse vaihdoin alaa. Ja poltin sillat takanani tarkoituksella, etten vahingossakaan päädy enää samalle alalle.
Kannatti. Ei kysta nilkoissa, vaan kaikki hyvin.
Miksi ihmeessä ei tulisi? Tässähän puhutaan tuotannollisista ja taloudellisesta syystä irtisanomisesta ja siinä kyllä ihan hyviäkin työntekijöitä voi joutua pihalle, jos se oma osaaminen liittyy talon tuottamattomiin toimintoihin. Yrityksellä voi olla esim helkkarin hyviä linja-autonkuljettajia, mutta jos jollakin linjalla on pysyvästi vähentynyt matkustajamäärät, eipä sitä linjaa voi väkisin pystyssä pitää vain siksi, että kuskit ovat hyviä. Kun linjoja lakkautetaan, ennen pitkää jonkun on lähdettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuollaisen tilanteen hoiti eräs ystäväni, jolla meni työpaikassaan kuppi nurin. Hän ilmoitti pomolle irtisanoutuvansa, ja että ei tule enää töihin. Pomo yritti jotain volista, että "sullahan on irtisanomisaika!1!!"
Ystäväni huikkasi ovelta edes päätään kääntämättä: "Rahalla siitä selviää!"
Itse en missään tapauksessa perehdyttäisi. Jos työnantaja katsoo ettei osaamiselleni ole käyttöä, en minä sitä sille sitä osaamista antaisi. Saattaisin ehkä tulla työpaikalle, mutta en sanoisi sanaakaan. Mihinkään. Ihmisillehän voi tulla stressistä selektiivinen mutisimi... Työnantaja ei voi pakottaa ketään puhumaan.
Miksi tämä nyt otetaan näin henkilökohtaisesti? Pidättekö lähtökohtaisesti kaikkia irtisanottuja jotenkin huonoina ja kelvottomina vai miksi tässä automaattisesti oletetaan, että työpanosta ei ole koskaan arvostettu ja että irtisanominen olisi työnantajalle jotenkin iloinen asia?
Minusta ystäväsi ei hoitanut tuota tilannetta mitenkään hyvin. Pomo oli ihan oikeassa, että työntekijää sitoo irtisanomisaika. Ja miten hän muka irtisanoutui, jos hänet oli jo irtisanottu? Olisi kiva kuulla myös, miten tuossa lopulta kävi. Maksoiko hän työnantajalle korvaukset irtisanomisajasta ja oikeudenkäynnistä vai menikö sittenkin kiltisti töihin?
Sekoitat asioita. Ystävääni ei irtisanottu, hän vaan kyllästyi paskaan pomoon ja häipyi. Pomo ei viitsinyt lähteä käräjille, ei vaan maksanut irtisanomisajan palkkaa. Kaveri työllistyi välittömästi uudelleen, joten turhahan hänen olisi siellä paskassa paikassa ollut notkua.
Ja jos kerran irtisanotaan, on selvää ettei työpanostani pidetä palkkani väärttinä. Eli ei arvosteta. Joten tietenkään en perehdyttäisi, perehdyttäköön esimies joka mielestään ei minua enää tarvitse.
Miten tämä tapaus siis liittyi tähän ketjuun? Sinä puhut paskasta pomosta ja tässä ihan normaalista työpaikasta, jossa on nyt vain satuttu irtisanomaan työntekijä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Eli sinä ihan oikeasti ajattelet, että kaikki koronan aikanakin irtisanotut ovat vain kelvottomia työntekijoitä, joiden työpanosta työnantaja ei arvosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa lapsellisia vastauksia. Miksi polttaa sillat ja lisäksi jättää huono kuva itsestään? Itse kyllä perehdyttäisin parhaani mukaan.
Miksi polttaa sillat? Aina tätä hoetaan ja kysytään. Miksi pitäisi jäädä roikkumaan siihen huonoon työsuhteeseen? Oletko sinä sitten sellainen että jos olisit töissä valehtelevan ja väkivaltaisen ihmisen yrityksessä joka juopottelee ja tekee rikoksia, et katkaisisi välejä koska hänhän saattaa tuntea jonkun yrityksen joka tarvitsee työntekijää? Ne sillat katkaistaan siksi että ei vain vahingossakaan enää päädytä kyseiseen työpaikkaan tai edes kyseisen työnantajan sukulaisen yritykseen töihin. Kerran voi antaa itseään kusettaa ja kohdella huonosti, toinen kerta on jo masokismia.
Miten niin roikkumaan, jos vain hoidat työsi kunnialla loppuun? Missä vaiheessa tähän nyt ilmestyi juopotteleva, väkivaltainen, rikoksia tekevä esimies? Jos se työpaikka on noin kauhea, miten sinne on edes jääty odottamaan irtisanomista eikä ole lähdetty itse.
Tämä kommentti kuulostaa nyt kyllä vähän sarkasmilta, jossa toistetaan parisuhteesta eroamiseen liittyviä kliseitä.
Itse saikuttaisin kyllä tuossa tilanteessa ahkerasti, vaikka en normaalisti saikuta ikinä.
Työnantaja päättää loman ajankohdan työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut ap:n tilanteessa. Eipä siinä ollut mitään intoa opettaa omia tehtäviä taloon jääville. Tein sen minimipanoksella ja jätin puolet kertomatta. Tietenkin juuri ja juuri sen verran opetin että voinut sanoa minun laiminlyöneen työvelvollisuuksiani.
Dokumentaatiosta sanoin, että en muista missä ne on.
On ymmärrettävää, ettei ole intoa, mutta tuota en vain kertakaikkiaan ymmärrä, että tahallaan jätetään puolet kertomatta ja ettei muka muisteta missä on dokumentaatiot. Olisiko se ollut jotenkin sinulta pois, jos olisit hoitanut homman ihan asiallisesti? Koitko hyötyväsi tästä jotain? Saitko enemmän kunnioitusta ja arvostusta? Saitko työpaikkasi takaisin?
Onneksi kenenkään alle viisikymppisen tavoitteena ei edes ole saada takaisin työpaikkaa, josta on irtisanottu. Vanhemmilla on pakko, kun ei ole valinnanvaraa.
Voisiko joku nyt vastata, miten esimiehen pitäisi hoitaa tilanne, jossa yksi ihminen pitää irtisanoa, kun yrityksellä ei vain ole varaa maksaa palkkoja? Miten tällaisen voi hoitaa, ettei haukuta juopoksi väkivaltaiseksi valehtelevaksi sortajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa lapsellisia vastauk
sia. Miksi polttaa sillat ja lisäksi jättää huono kuva itsestään? Itse kyllä perehdyttäisin parhaani mukaan.Niin, koska oot koira. Nöyrä voi olla mutta ei tyhmä ja hyväksikäytettävä hölmö.
Mitkä sillat? Miks kukaa haluis takas jonnekki, mistä sai lähtöpassit? Terve.Ihmettelen tätä tyyliä täällä nuolla pers.. eitä työpaikalla. Vaikka ne palkkaa maksaaki, niin kannattaa muistaa, että se maksetaan tehdystä työstä, eikä olis yhtää hel.. vetin lafkaa pystyssä ilman ihmisiä, jotka sen työn tekee. Joku itsekunnioitus olisi ihan jees
Kovin lyhytnäköistä ajatella pelkästään sitä työpaikkaa, josta lähti. Itselläni esimerkiksi tällä hetkellä oma yritys johon pian olen palkkaamassa uutta työntekijää. Minulle on soittanut useampikin entinen työkaveri. Voin kertoa, että en kyllä palkkaisi sellaista entistä työkaveria, joka on jättänyt aiemmalla työpaikalla sen viimeisen annetun tehtävänsä tekemättä ja haistatellut piut paut työnantajalle. Tällä alalla yrityksien välillä on myös tiivistä yhteistyötä, eli jos kuulen, että joku on heittäytynyt edellisessä työpaikassaan hankalaksi, sanon kiitos ei, jos hän kysyy töitä. Ja tyypillistä on myös kysyä omilta työntekijöiltä, tuntevatko tätä ihmistä esimerkiksi kesätyöntekijöitä valitessa.
Mutta juu, pitäkää vain se itsekunnioituksenne. Minä arvostan työnantajana jotain muuta.
Totta kai sinä työnantajana arvostat kuuliaista lammasmaisuutta, mielellään ilman palkkaa eikös. Bää bää! :D
Miten niin ilman palkkaa? Minä arvostan työnantajana hyvää työntekijää, joka ei heittäydy hankalaksi ihan turhaan.
Entä jos työntekijä on ollut kaikkea muuta kuin hankala mutta silti saanut paskaa niskaansa työpaikassa ja sen vuoksi lähtenyt ovet paukkuen? Onko silloin työntekijä hankala mielestäsi? Ei se aina ole työntekijässä se vika jos tämä lähtee talosta. Tiedän montakin hyvää työntekijää jotka ovat näin tehneet koska työnantaja on ollut se hankala, toiminut epäeettisesti, epäreilusti, jopa lainvastaisesti. Kuinka paljon työntekijän pitäisi ottaa syytä omille niskoilleen?
No ei ole hankala. Kuka tässä on olettanut, että työntekijässä on ollut vika irtisanoessa? Nythän puhutaan käytöksestä irtisanomisen jälkeen. Tämä ei liity asiaan nyt oikein mitenkään. Eikä myöskään se, että esimiehet voivat valehdella tms. Ei tällaiset jossittelut ole mikään syy käyttäytyä ja hoitaa työtään huonosti, jos tilanne ei oikeasti ole sellainen.
Kirjoitit: "Minä arvostan työnantajana hyvää työntekijää, joka ei heittäydy hankalaksi ihan turhaan". "ihan turhaan!"-sanonnan voisit määritellä niin viestisi tulisi ymmärretyksi. Yrittäjillä on aina "uskottavuus/valta" puolellaan kun on kaksi väitettä vastakkain, on helppo leimata työntekijä hankalaksi kun itse on ensin koetellut toisen kärsivällisyyttä ja rajoja joka tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut ap:n tilanteessa. Eipä siinä ollut mitään intoa opettaa omia tehtäviä taloon jääville. Tein sen minimipanoksella ja jätin puolet kertomatta. Tietenkin juuri ja juuri sen verran opetin että voinut sanoa minun laiminlyöneen työvelvollisuuksiani.
Dokumentaatiosta sanoin, että en muista missä ne on.
On ymmärrettävää, ettei ole intoa, mutta tuota en vain kertakaikkiaan ymmärrä, että tahallaan jätetään puolet kertomatta ja ettei muka muisteta missä on dokumentaatiot. Olisiko se ollut jotenkin sinulta pois, jos olisit hoitanut homman ihan asiallisesti? Koitko hyötyväsi tästä jotain? Saitko enemmän kunnioitusta ja arvostusta? Saitko työpaikkasi takaisin?
Onneksi kenenkään alle viisikymppisen tavoitteena ei edes ole saada takaisin työpaikkaa, josta on irtisanottu. Vanhemmilla on pakko, kun ei ole valinnanvaraa.
Miten niin takaisin? Kysyin, miten tuo kiukuttelu muutti tilannetta ja hyödytti irtisanottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irtisanomisajan aikana työnantajalla on työnjohto-oikeus ja jos käskee perehdyttää, on perehdytettävä.
Olet oikeassa. Toisaalta paraskin työntekijä voi olla surkea perehdyttämään muita, vaikka yrittäisi parhaansa...
Mä olisin ihan kauhean surkea ja tosi moni olennainen asia unohtuisi sanoa.
Niin minäkin. Jos minulla olisi lahjoja opettamiseen, olisin hakeutunut opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Onpa lapsellisia vastauksia. Miksi polttaa sillat ja lisäksi jättää huono kuva itsestään? Itse kyllä perehdyttäisin parhaani mukaan.
Näin minäkin ajattelin ennen. Irtisanottiin YT:ssä ja lupasin perehdyttää seuraajani ja perehdytin hyvin. Työnantaja hoiti irtisanomistilanteessa osaltaan hyvin, joten en halunnut polttaa siltoja.
Seuraavassa paikassa luvattiin työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi, olin monta vuotta määräaikaisena ja palaute hyvää. Pomo vaihtuikin, enkä sen uuden tuuliviirin kanssa löytänyt yhteistä säveltä vaikka työt hoidinkin hyvin. Persoonani oli hänelle väärä. Paikkani aukesi hakuun, mutta huomasinkin että minua ei enää haluttu ko. tehtävään.
Ei se mitään, hoidin työrupeaman lähes loppuun niin hyvin kuin taisin. Mulla oli aikaa vielä siivota jälkeni ja kaikki ohjeeni silppuriin ja jätin jälkeeni ainoastaan sellaiset työhön liittyvät asiat joita en katsonut voivani hävittää. Pomo olisi halunnut että määräaikaistani olisin jatkanut kuukaudella, että olisin perehdyttänyt seuraajani (joka siis tuli taloon vasta kun työsopimuksen oli päättynyt), en suostunut. Rukoili edes paria päivää, josta ei töiden kannalta hyötyä lainkaan, joten en suostunut.
Kiitokseksi pomolle siitä, että valehteli mulle päin naamaa ennen kuin valinta julkistettiin ja vielä itse paljasti tyhmyyttään ko. valehtelun, päätin etten enää välitä palaako sillat vai ei, vaan lähden samantien. Mulla oli pitämättömiä lomia ja muita vapaita, koska tunnollisena työntekijänä olin joustanut yhdessä jos toisessakin asiassa ja ajatellut työnantajani etua, niitä siis oli pitämättä. Ilmoitin, että pidän ne nyt ja jäin pois.
Sillä on paljon merkitystä miten työnantaja asian hoitaa. Jos huonosti, ei työntekijälläkään ole mitään velvollisuutta hoitaa asiaa hyvin, vaikka kuinka olisi työnjohto-oikeus ja vaikka mitä, siinäpä olisivat tulleet kotoa hakemaan. Ei työnanrajakaan voi käyttäytyä ihan miten vaan, opin toki hyvin sen, että kaikkeen ei tarvi suostua ja loppupeleissä työnantaja ajattelee vain ja ainoastaan omaa etuaan, se kuinka joustava, muutosmyönteinen tms alainen on, ei ole yhtään mitään merkitystä. Silloin työntekijäkin kannattaa ajatella vain omaa parastaan.
Viimeisenä työpäivänäni tein hakemuksen seuraavaan paikkaan eri työnantajalla ja paikan sain, joten eipä sen puolestakaan olisi työt enää voineet jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku nyt vastata, miten esimiehen pitäisi hoitaa tilanne, jossa yksi ihminen pitää irtisanoa, kun yrityksellä ei vain ole varaa maksaa palkkoja? Miten tällaisen voi hoitaa, ettei haukuta juopoksi väkivaltaiseksi valehtelevaksi sortajaksi?
Empaattisesti eikä kylmästi. Empatialla pääsee todella pitkälle. Ihmissuhdetaidoilla ja kertomalla että työntekijässä ei ole vikaa mutta joku on vaan pakosta irtisanottava, ei ole muuta mahdollisuutta. Antamalla vähän toivoa, että teet hyvät suositukset ja olet kuulolla jos joku tarvitsee työntekijää, niin voit suositella pätevää hakijaa. Ja lupaat ottaa takaisin jos/kun tilanne paranee ja tt on vapaana. Ymmärtämällä, kuuntelemalla. Näinhän sitä aikuiset ihmiset yleensä toimii. Mikä tuossa on muka vaikeaa? Etkä sitten puhu paskaa selän takana, ja lyö puukkoa, naureskele, ivaa, panettele, pilaa mainetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Sairasloma irtisanomisen ajaksi
2. Perehdytät miten sattuu, jos joudut olemaan töissä. Esität osaamatonta ja tyhmää.Varmaan mukava laittaa cv:hen tuo työpaikka ja sitten kun sinne soitetaan ja kysytään millainen työntekijö olet niin vastaus on osaamaton ja tyhmä.
Kysee vain omaan nilkkaan jos näin tekee.
Jos on saanut fudut, niin tuskin kovin hyvää lausuntoa tulee muutenkaan?
Älä ole koira.
No, mä itse vaihdoin alaa. Ja poltin sillat takanani tarkoituksella, etten vahingossakaan päädy enää samalle alalle.
Kannatti. Ei kysta nilkoissa, vaan kaikki hyvin.
Riippuu ihan mistä syystä on fudut saanut. Meillä esimerkiksi yksi toimipiste lopettiin ja sen seurauksena työntekijöitä oli vain liikaa eikä kaikille riittänyt työtä.
Ei se pomon vika ollut, kaikille annettiin hyvä työtodistus ja sanottiin että voidaan suositella työntekijöinä.
Tottakai irtisanominen voi olla ihan järkiperusteista. Ihmettelen vain, että jos ihminen on tarpeeton niin miksi tarvitsee perehdyttää ketään jatkamaan noita tarpeettomia töitä?
Jos on saanut fudut, niin tuskin kovin hyvää lausuntoa tulee muutenkaan?
Älä ole koira.
No, mä itse vaihdoin alaa. Ja poltin sillat takanani tarkoituksella, etten vahingossakaan päädy enää samalle alalle.
Kannatti. Ei kysta nilkoissa, vaan kaikki hyvin.