Lue keskustelun säännöt.
Äitini takaa sukulaisen lainaa, summasta sovittiin suullisesti. Pankin papereissa olikin aivan eri summa. Äiti allekirjoitti paperit, onko enää mitään tehtävissä?
06.04.2021 |
Sukulaisemme osti asunnon ja tarvitsi lainaa varten lisävakuutta. Äidilläni on omassa asunnossa jonkin verran vapaata vakuutta ja hän suostui takaajaksi. Pankin kanssa oli sovittu lisävakuuden määräksi 50 000 euroa. Sitten papereita allekirjoitettaessa siellä olikin summa 150 000! Äitini ei kehdannut tai ymmärtänyt olla allekirjoittamatta. Hän on jo vanha ihminen ja halusi auttaa sukulaista, mutta ei herraisä tuollaisella summalla. Sehän on kolme kertaa sovittu määrä.
Pankin selitys oli jotenkin niin, että lainan ottajan useampi laina oli laitettu samaan pakettiin ja vakuudet ovat yhteenlasketulle lainasummalle. Lainan ottajan omat vakuudet kattavat 100 000 € ja äitini asunto lopun. Mutta sopimuksen mukaan äitini on kuitenkin periaatteessa vastuussa koko lainan takaisinmaksusta. Tällaista sopimusta hänellä ei ollut tarkoitus tehdä, vaan tarkoitus oli taata lainaa siihen 50 000 asti. Onko nyt enää mitään tehtävissä kun sopimus on tullut allekirjoitettua?
Toivottavasti täällä olisi joku jolla on tietoa asiasta.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Koko pankkitoiminta täytyy uudistaa. Jatkuvasti saavat perseillä miten huvittaa.
Voi kun saataisiin Tytti Suomen Pankin johtajattareksi valvomaan pankkien toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä haiskahtaa ns. kuzetus. Todennäköisesti tuolla sukulaisella ei ole aikomustakaan selviytyä lainasta. Aikanaan asunto menee pakkomyyntiin, jossa se kenkätään minihintaan pankinjohtajan veljenpojalle, ja äitisi maksaa viulut eli loppuvelan.
Tai tässä on se klassinen väärinymmärrys lainanottajankin puolelta että hän luulee hakevansa osalle lainaansa takaajan. Pankkihan ei ole silloin asiaa riittävän hyvin selittänyt lainanhakijalle että jokainen takaaja takaa koko lainasumman. Näin oli ainakin noin 20v sitten kun eräs tuttavani haki asuntolainaa ja kertoi että minulle, 1/3 takaajalle, tulee vain kolmasosa lainasta maksuun (siis huonossa tapauksessa). Pankissa sitten selvisi totuus ja nuhtelin pankkia kunnolla että tällaiset asiat pitää vääntää rautalangasta lainanottajalle eikä vähän sinne päin. Sanouduin irti koko hommasta, onneksi.
Omavelkaisessa takauksessa näin on.
Onkohan äitiäsi jotenkin painostettu? Ymmärtääkö hän sen, että
mikäli velallinen ei pysty maksamaan velkaa, se siirtyy hänen maksettavakseen korkoineen, viivästyskorkoineen ja perintäkuluineen, jotka tulevat nostamaan huomattavasti alkuperäisen velan määrää.
Minkä ikäinen äitisi on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä haiskahtaa ns. kuzetus. Todennäköisesti tuolla sukulaisella ei ole aikomustakaan selviytyä lainasta. Aikanaan asunto menee pakkomyyntiin, jossa se kenkätään minihintaan pankinjohtajan veljenpojalle, ja äitisi maksaa viulut eli loppuvelan.
Tai tässä on se klassinen väärinymmärrys lainanottajankin puolelta että hän luulee hakevansa osalle lainaansa takaajan. Pankkihan ei ole silloin asiaa riittävän hyvin selittänyt lainanhakijalle että jokainen takaaja takaa koko lainasumman. Näin oli ainakin noin 20v sitten kun eräs tuttavani haki asuntolainaa ja kertoi että minulle, 1/3 takaajalle, tulee vain kolmasosa lainasta maksuun (siis huonossa tapauksessa). Pankissa sitten selvisi totuus ja nuhtelin pankkia kunnolla että tällaiset asiat pitää vääntää rautalangasta lainanottajalle eikä vähän sinne päin. Sanouduin irti koko hommasta, onneksi.
Omavelkaisessa takauksessa näin on.
Selvennykseksi. Luin juuri Wikipediasta, että panttaussitoumus ei ole takaus. Käytin siis väärää termiä otsikossa. Äitini asunto on siis laitettu sukulaisen velan lisävakuudeksi. Olen ymmärtänyt, että äitini voi joutua maksamaan velan jopa kokonaan (siltä osin kuin ensisijaisen vakuuden realisoiminen ei kata velkaa).
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa normaali ihminen olisi kieltäytynyt kokonaan. En usko, että sille voi mitään. Toivottavasti asunto vastaa velkaa ja sukulainen lyhentää lainaa. En tiedä saako takaaja tietoa lainan lyhenemisestä tai lehentämättömyydestä?
Takaaja saa tiedon, jos lyhennykset jää hoitamatta, jo ekasta erästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sopimusta ei pureta niin miten olisi rikosilmoitus petoksesta niin sitten oikeudessa purkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata mennä takaamaan kenenkään lainoja, korkeintaan oman lapsen, jos on itsellä turvallinen tilanne. tuo on se lähtökohta. Sukulaisten ja kaverien lainoja ei taata.
Amen. Kukaan edes etäisesti täysjärkinen ei takaa muuta kuin kaikkein läheisimpien lainoja. Itse en kyllä takaisi edes oman lapseni lainaa: jos ei saa asunnon käsirahaa säästettyä (minkä jälkeen saa ensiasunnon velkaan valtiontakauksen) olkoot vuokralla minun puolestani. Toki lapsille on säästetty sen verran pesämunaa että jos hoitavat talouttaan kuten kotona on opetettu, ei pitäisi olla tuon kanssa pienintäkään ongelmaa.
Ei kannata taata lainaa muuta kuin siinä tapauksessa, että voi sen summan yöuniaan menettämättä menettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs sukulaiseni takasi veljensä ja veljen vaimon pankkilainan. Veljen vaimo jätti maksamatta ja samoin itse veli teki lopulta itsemurhan. Laina jäi täysin takaajan maksettavaksi. Äitiäni oli myös kysytti takaajaksi mutta hän ei ollut niin kiltti vaan olisi halunnut suvun metsistä osuuden vakuudekseen joten homma kaatu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Lakimieheen heti yhteys!
Juuri näin että saadaan takaajalta loppuomaisuuskin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen pankissa. Äitisi on pantannut oman asuntonsa.. nordea tekee ainakin niin, että tekevät 90% lainan myyntihinnasta. Sitten tämä 10% mikä lain mukaan tarvitsee olla omaa rahaa, niin tekevät rinnalle toisen luoton johon muu vakuus. Oisko äitisi asunto tässä 10% osuudessa? Siihen kyllä voitu vielä yhdistää varainsiirtovero 2/4% ja jos summa isompi kuin nämä niin mahdollisesti jotain muutakin.
Äidilläsi pitäisi olla summa tiedossa velkakirjassa/panttauksessa mistä vastaa.
Toinen vaihtoehtohan myös että ensisijainen vakuus on se ostettu ja toissijainen äitisi. Ja jos äidilläsi kiinteistö ja siinä 150 000€ panttikirja, niin se koko panttikirja on laitettu vakuudeksi ilman rahararoitusta.
Mutta jos virkailija on äitisi kanssa puhunut tästä 50 000€, niin pankin puheluthan aina nauhoittuu.
Oisko tästä apua?Kiitos kommenteista.
Tässä ei ole erillistä luottoa vaan yksi könttä, jossa on nyt siis vakuutena sukulaisen ostama asunto, ja lisävakuutena äitini asunnon velaton osuus (siinäkin lisäksi omaa velkaa jäljellä). Eli panttikirjassa tosiaan lukee tuo 150 000€ (koko velan määrä) eikä siinä erikseen mainita että äiti vastaa 50 000 eurosta, vaikka näin oli etukäteen sovittu. En ole varma onko tuo ensimmäinen keskustelu käyty puhelimessa vai konttorissa.. :/
Äidille oli allekirjoitustilanteessa sanottu että vaikka velka on yhtenä könttänä, hän takaa silti vain 50 000, mutta eihän asia näin oikeasti ole jos sitä ei erikseen papereissa mainita. Eikö niin?
ap
Onko äitisi jotenkin jälkeenjäänyt, kun haluaa taata toisen lainaa vaikka ei ole edes omia velkoja saanut maksettua pois?
Hommaa sille äkkiä edunvalvonta. Juuri tuollaisilta mummeleilta huijataan viimeisetkin siemenperunat, kun rahaa ei ole koskaan osattu käyttää ja "halutaan auttaa".
Ap, tuo on ihan normaali käytäntö, että koko talo tulee lainan vakuudeksi. Vakuuksia ei mitenkään erityisesti rajata vaan se tulee koko arvoltaan, lainasummaan asti. Jos vakuuksia haluaa rajata, niin sitten laina olisi pitänyt jakaa kahteen osaan ja äitisi asunto vain tähän pienempään osaan vakuudeksi.
Huomioi kuitenkin, että kyseessä on lisävakuus! Käytännössä realisointitilanteessa aina ensin realisoidaan ensisijainen vakuus ja JOS se ei riitä niin silloin vasta äitisi joutuisi maksumieheksi. Jos lainan ottaja joutuisi vaikka heti pulaan ja asunto pitäisi myydä, niin kyllähän siitä omat pois saisi, tuskin äidille mitään isoa taakkaa jäisi. Nää puheet että pankki möisi halvalla pankinjohtajan velipojalle, on ihan puppua. Ei tapahdu enää nykyaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sama henkilö. Kerrotko kauppahinnan ja lainamäärän niin pyrin kertomaan miten tämä mahdollisesti mennyt. Ja onko äidilläsi kiinteistö eli omakotitalo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen pankissa. Äitisi on pantannut oman asuntonsa.. nordea tekee ainakin niin, että tekevät 90% lainan myyntihinnasta. Sitten tämä 10% mikä lain mukaan tarvitsee olla omaa rahaa, niin tekevät rinnalle toisen luoton johon muu vakuus. Oisko äitisi asunto tässä 10% osuudessa? Siihen kyllä voitu vielä yhdistää varainsiirtovero 2/4% ja jos summa isompi kuin nämä niin mahdollisesti jotain muutakin.
Äidilläsi pitäisi olla summa tiedossa velkakirjassa/panttauksessa mistä vastaa.
Toinen vaihtoehtohan myös että ensisijainen vakuus on se ostettu ja toissijainen äitisi. Ja jos äidilläsi kiinteistö ja siinä 150 000€ panttikirja, niin se koko panttikirja on laitettu vakuudeksi ilman rahararoitusta.
Mutta jos virkailija on äitisi kanssa puhunut tästä 50 000€, niin pankin puheluthan aina nauhoittuu.
Oisko tästä apua?Kiitos kommenteista.
Tässä ei ole erillistä luottoa vaan yksi könttä, jossa on nyt siis vakuutena sukulaisen ostama asunto, ja lisävakuutena äitini asunnon velaton osuus (siinäkin lisäksi omaa velkaa jäljellä). Eli panttikirjassa tosiaan lukee tuo 150 000€ (koko velan määrä) eikä siinä erikseen mainita että äiti vastaa 50 000 eurosta, vaikka näin oli etukäteen sovittu. En ole varma onko tuo ensimmäinen keskustelu käyty puhelimessa vai konttorissa.. :/
Äidille oli allekirjoitustilanteessa sanottu että vaikka velka on yhtenä könttänä, hän takaa silti vain 50 000, mutta eihän asia näin oikeasti ole jos sitä ei erikseen papereissa mainita. Eikö niin?
ap
Hups, en huomannut kommenttiasi aiemmin. Olisitkohan vielä paikalla?
Lainan määrä 150 000 (lainasta pieni osa on vanhaa lainaa jossa ei vakuutta, joten siksi sukulaisen asunnon vakuusarvo on hieman alle 70% koko lainasta). Äidin asunto on osakehuoneisto. Siihen kohdistuu velkaa noin 25% asunnon arvosta ja asunto on luonnollisesti tämän velan vakuutena.
Olenko ymmärtänyt oikein, että panttaussitoumuksessa pitäisi olla mainittuna euromääräinen rajaus siihen 50 tuhanteen euroon asti, jotta äitini maksuvelvollisuus ei missään tilanteessa ylittäisi tuota summaa? Ja kun tätä ei ole, niin on mahdollisia (vaikkakin ehkä epätodennäköisiä) tilanteita, joissa äitini voisi joutua maksamaan paljonkin isomman summan?
ap
Ei panttaussitoumuksessa koskaan lue euromääräistä rajausta. Jos kiinteistö, niin siinä on panttikirjojen euromäärät, osakkeissa lukee vain as oy:n nimi.
Kaikki hyvin ap, noin nuo panttaussitoumukset laaditaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sopimusta ei pureta niin miten olisi rikosilmoitus petoksesta niin sitten oikeudessa purkaantuu.
Menkää lakimiehen puheille. Heti. Täällä on turha arvuutella, paitsi jos on trolli, joka vaan haluaa trollata ja jankata.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuo on ihan normaali käytäntö, että koko talo tulee lainan vakuudeksi. Vakuuksia ei mitenkään erityisesti rajata vaan se tulee koko arvoltaan, lainasummaan asti. Jos vakuuksia haluaa rajata, niin sitten laina olisi pitänyt jakaa kahteen osaan ja äitisi asunto vain tähän pienempään osaan vakuudeksi.
Huomioi kuitenkin, että kyseessä on lisävakuus! Käytännössä realisointitilanteessa aina ensin realisoidaan ensisijainen vakuus ja JOS se ei riitä niin silloin vasta äitisi joutuisi maksumieheksi. Jos lainan ottaja joutuisi vaikka heti pulaan ja asunto pitäisi myydä, niin kyllähän siitä omat pois saisi, tuskin äidille mitään isoa taakkaa jäisi. Nää puheet että pankki möisi halvalla pankinjohtajan velipojalle, on ihan puppua. Ei tapahdu enää nykyaikana.
Elämä ei mene aina suunnitelmien mukaan. Kuvitellaanpa esimerkiksi, että tämä sukulaisen asunto palaa maan tasalle ja sukulainen itse menehtyy palossa - laina jää siis kokonaan lyhentämättä. Epätodennäköistä mutta silti mahdollista (yksinkertaisuuden vuoksi en tässä huomioi vakuutuskuvioita tmv.).
Lainan ensisijaisena vakuutena onkin nyt pelkkä tontti. Sen myyntitulolla saa katettua vain pienen osan tuosta 150 000 euron lainasta. Kun tontti on myyty, ainoa jäljellä oleva lainan vakuus on äitini asunto. Nyt äidilläni on kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa loppu laina pois rahana, tai jos hän ei pysty siihen, hän menettää oman asuntonsa pankille. Hänen toiveensa kuitenkin on ollut, että maksimissaan hän joutuu maksamaan 50 000 euroa, ei missään olosuhteissa enempää. Sen summan hän voisi vielä pystyä tarvittaessa maksamaan, ja siitä syystä hän halusi rajata vastuunsa tästä velasta siihen summaan. Oman asunnon menettäminen olisi aivan liian kurja tilanne ja sellaista riskiä hän ei ole halunnut eikä valinnut ottaa.
Pankki on toiminut epäoikeudenmukaisesti laatiessaan paperit, joiden perusteella asiakas on altistanut itsensä paljon aiottua suuremmalle riskille, selostaessaan sopimuksen ehdot puutteellisesti allekirjoitustilanteessa, ja erityisesti ollessaan mainitsematta asiakkaalle ehtojen olevan toiset kuin mistä oli suullisesti sovittu.
ap
Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan asuntolainaan EI saa yhdistää esim. kulutusluottoja. Mutta tämä vanha laina ei liity asunnon vakuusarvoon. Yleisesti ostettava asunto käy vakuudeksi noin 70% kauppahinnasta (vakuusarvo riippuu mm. ostettavasta kohteesta jne). Eli tämä 30% on mihin sukulainen tarvitsi lisävakuuden eli 45000€, mutta pankit ottavat aina noin 1,3x tämän määrän vakuutta ja syy että mahdollinen realiointitilanne kattaa myös perintä-ja korkokulut. Eli 58.500€ olisi takauksen määrä.
Eli käytännössä: äitisi on todennäköisesti vastuussa tästä koko lainasta, mutta ensin myydään ostettu kohde ja tämän jälkeen jäljelle jäävä laina jää äitisi vastuulle. Vaihtoehtona olisi ollut tehdä joko erilliset lainat, tähän 30% osuuteen myös ensisijainen vakuus ostettu ja toissijainen äitisi. Tai että panttaukseen olisi tehty tämä raharajoitus. Nyt jos käy niin, että ostetun kohteen arvo vähenee, niin siellähän se lisävakuus on ja pysyy kunnes kattaa. Panttaus voidaan kyllä jälkikäteen muuttaa ja pyytää että siihen korjataan tämä raharajoitus.
On myös vaihtoehto, jo äidilläsi on eri pankki kuin ostajalla, niin tällöin asunto-osakkeessa äidin pankki on tehnyt jälkipantin ja ostajan pankki rajaa siitä x euroa omaan käyttöön ja äidin pankki pyytänyt ”hännän” takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sama henkilö. Kerrotko kauppahinnan ja lainamäärän niin pyrin kertomaan miten tämä mahdollisesti mennyt. Ja onko äidilläsi kiinteistö eli omakotitalo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen pankissa. Äitisi on pantannut oman asuntonsa.. nordea tekee ainakin niin, että tekevät 90% lainan myyntihinnasta. Sitten tämä 10% mikä lain mukaan tarvitsee olla omaa rahaa, niin tekevät rinnalle toisen luoton johon muu vakuus. Oisko äitisi asunto tässä 10% osuudessa? Siihen kyllä voitu vielä yhdistää varainsiirtovero 2/4% ja jos summa isompi kuin nämä niin mahdollisesti jotain muutakin.
Äidilläsi pitäisi olla summa tiedossa velkakirjassa/panttauksessa mistä vastaa.
Toinen vaihtoehtohan myös että ensisijainen vakuus on se ostettu ja toissijainen äitisi. Ja jos äidilläsi kiinteistö ja siinä 150 000€ panttikirja, niin se koko panttikirja on laitettu vakuudeksi ilman rahararoitusta.
Mutta jos virkailija on äitisi kanssa puhunut tästä 50 000€, niin pankin puheluthan aina nauhoittuu.
Oisko tästä apua?Kiitos kommenteista.
Tässä ei ole erillistä luottoa vaan yksi könttä, jossa on nyt siis vakuutena sukulaisen ostama asunto, ja lisävakuutena äitini asunnon velaton osuus (siinäkin lisäksi omaa velkaa jäljellä). Eli panttikirjassa tosiaan lukee tuo 150 000€ (koko velan määrä) eikä siinä erikseen mainita että äiti vastaa 50 000 eurosta, vaikka näin oli etukäteen sovittu. En ole varma onko tuo ensimmäinen keskustelu käyty puhelimessa vai konttorissa.. :/
Äidille oli allekirjoitustilanteessa sanottu että vaikka velka on yhtenä könttänä, hän takaa silti vain 50 000, mutta eihän asia näin oikeasti ole jos sitä ei erikseen papereissa mainita. Eikö niin?
ap
Hups, en huomannut kommenttiasi aiemmin. Olisitkohan vielä paikalla?
Lainan määrä 150 000 (lainasta pieni osa on vanhaa lainaa jossa ei vakuutta, joten siksi sukulaisen asunnon vakuusarvo on hieman alle 70% koko lainasta). Äidin asunto on osakehuoneisto. Siihen kohdistuu velkaa noin 25% asunnon arvosta ja asunto on luonnollisesti tämän velan vakuutena.
Olenko ymmärtänyt oikein, että panttaussitoumuksessa pitäisi olla mainittuna euromääräinen rajaus siihen 50 tuhanteen euroon asti, jotta äitini maksuvelvollisuus ei missään tilanteessa ylittäisi tuota summaa? Ja kun tätä ei ole, niin on mahdollisia (vaikkakin ehkä epätodennäköisiä) tilanteita, joissa äitini voisi joutua maksamaan paljonkin isomman summan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sopimusta ei pureta niin miten olisi rikosilmoitus petoksesta niin sitten oikeudessa purkaantuu.
Menkää lakimiehen puheille. Heti. Täällä on turha arvuutella, paitsi jos on trolli, joka vaan haluaa trollata ja jankata.
Soitan toki aamulla Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Toivottavasti tähän ei sentään lakimiehiä tarvitse sotkea mukaan.
ap
Ei tuohon lakimiestä tarvita, kuten sanottua niin tuo on täysin normaali panttauskuvio. Panttaussitoumuksessa ei rajata panttia, vaan se tulee vakuudeksi aina koko arvostaan.
Jos äiti haluaa rajata pantin, niin tällöin yhteys pankkiin ja alkuperäinen laina jaettava kahteen osaan. Kuluja tästä tulee, kun joutuvat tekemään paperit uusiksi.
Tässä ei ole pankki eikä äiti möhlinyt, vaan näin nämä panttaukset vaan hoidetaan nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Ei panttaussitoumuksessa koskaan lue euromääräistä rajausta. Jos kiinteistö, niin siinä on panttikirjojen euromäärät, osakkeissa lukee vain as oy:n nimi.
Kaikki hyvin ap, noin nuo panttaussitoumukset laaditaan!
Koko pankkitoiminta täytyy uudistaa. Jatkuvasti saavat perseillä miten huvittaa.