Lue keskustelun säännöt.
Äitini takaa sukulaisen lainaa, summasta sovittiin suullisesti. Pankin papereissa olikin aivan eri summa. Äiti allekirjoitti paperit, onko enää mitään tehtävissä?
06.04.2021 |
Sukulaisemme osti asunnon ja tarvitsi lainaa varten lisävakuutta. Äidilläni on omassa asunnossa jonkin verran vapaata vakuutta ja hän suostui takaajaksi. Pankin kanssa oli sovittu lisävakuuden määräksi 50 000 euroa. Sitten papereita allekirjoitettaessa siellä olikin summa 150 000! Äitini ei kehdannut tai ymmärtänyt olla allekirjoittamatta. Hän on jo vanha ihminen ja halusi auttaa sukulaista, mutta ei herraisä tuollaisella summalla. Sehän on kolme kertaa sovittu määrä.
Pankin selitys oli jotenkin niin, että lainan ottajan useampi laina oli laitettu samaan pakettiin ja vakuudet ovat yhteenlasketulle lainasummalle. Lainan ottajan omat vakuudet kattavat 100 000 € ja äitini asunto lopun. Mutta sopimuksen mukaan äitini on kuitenkin periaatteessa vastuussa koko lainan takaisinmaksusta. Tällaista sopimusta hänellä ei ollut tarkoitus tehdä, vaan tarkoitus oli taata lainaa siihen 50 000 asti. Onko nyt enää mitään tehtävissä kun sopimus on tullut allekirjoitettua?
Toivottavasti täällä olisi joku jolla on tietoa asiasta.
Kommentit (109)
Jos asunto ei ole vielä ostettu, purkaisin koko lainajärjestelyn. Tulee kyllä pankin käsittelykuluja, mutta se on pienempi "oppimisraha". On myös mahdollista, että sukulaiset ovat toimineet vilpillisesti ja ymmärtäneet äitisi suostuneen takaamaan koko lainasumman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlainen juttu, oli sovittu, että äiti takaa 20 000 e, jotta veljenpoika saa talon ostettua. Lopulle lainalle riitti vakuudeksi säästöt ja hankittava talo. Pankissa eteen laitettiin paperi, jossa olisi pitänyt olla takaajana 220 000 eurolle. Äiti kieltäytyi ja ilmoitti, mitä suullisesti on sovittu ja että hän takaa 20 000 e eikä yhtään enempää, tuokaa uusi paperi. Lainaa pankin puolesta hoitava selitti, että tämä on vain muodollisuus, ei tästä koidu muuta kuin sen 20 000 euron verran vastuita ja äiti intti vastaan, että "jos luet sen niin huomaat, että noin se ei ole". Lopulta pankkivirkailija myönsi, että on ehkä tullut väärä takauspohja.
Myös veljenpoika muistutti, että puhe ei ole kuin 20 000 eurosta eikä hän halua paperiin isompaa summaa, mutta pankki oli päättänyt toisin. Heillä oli tiedossa, että äidillä oli 50 ha metsää, se olisi kuulemma ollut varsin hyvä vakuus lainalle.
Uudet paperit tehtiin, 2 vuotta myöhemmin veljenpoika kilpailutti lainat ja äidin takausvastuu poistui.
Kyllä, juuri samanlainen tilanne tässä, paitsi että minun äitini ei voinut kuvitella ettei pankkivirkailijan sanaan voi luottaa ja meni sitten allekirjoittamaan. Hänellekin kerrottiin suullisesti että takausvastuu on sen 50 000. Kuitenkaan papereissa ei missään kohtaa sanota näin olevan, joten oletan että vastuu on tosiasiassa koko lainan verran.
ap
Ootko nyt aivan varma, ettei siellä ole raharajoitusta 50.000 euroon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis pitänyt siinä kohtaa saada suu auki.
Jos ei saa tilalleen ketään toista hommattua, niin se on voi voi.Kyllä äidillä on edellen tarkoitus taata se summa mikä sovittiin. Tällä hetkellä se myös riittää ko. lainan vakuudeksi. Ilmeisesti pankki on vain ajatellut ottaa ns. kaiken mikä irti lähtee, eli kaiken vapaan vakuuden äidin asunnosta, erikseen siitä sopimatta. Jos kävisi jostain syystä niin, että lainan ottajan omien vakuuksien arvo laskisi, silloin äitini takauksen arvo nousisi tuosta 50 tuhannesta ja se voi nousta periaatteessa aina 150 tuhanteen asti. Tällaista järjestelyä hän ei halunnut eikä ymmärtänyt allekirjoitustilanteessa että niin voi käydä.
Eikö pankeilla tulisi olla kuitenkin vastuu siitä, että sopimus käydään asiakkaan kanssa läpi ymmärrettävästi ennen allekirjoittamista, ja eikö asiakkaan pidä voida luottaa siihen että hänelle tehdään sellainen sopimus josta on etukäteen puhuttu? Voiko pankki oikeasti muuttaa ehtoja yksipuolisesti ja esittää muutoksen asiakkaalle epämääräisesti, ilman seuraamuksia?
ap
Vai että "pankki on ajatellut"? Höpö höpö, kyllä tässä lainan hakija on ajatellut, ei pankki tuollaista omin päin tee.
Kerran olin samantapaisessa tilanteessa, oltiin sovittu lainan takaamisesta tietyin ehdoin, pankkiin kun päästiin olikin yksi nimi pudonnut papereista pois. Takaajien syliinhän tuo laina sitten loppujen lopuksi tuli kun firma meni nurin ja omistaja oli oman nimensä keplotellut tuosta lainasta irti. Jäipä tuolle itselleenkin vielä maksettavaa muista lainoista. Onneksi ei aivan hirveän iso takaus kuitenkaan ollut, saatiin hoidettua.
Opetus: Jos minkä tahansa sopimuksen ehdot muuttuvat aiemmin sovitusta, älä laita nimeä alle. Jos joku epärehellisyyttään niin tekee, ei siitä mitään hyvää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen pankissa. Äitisi on pantannut oman asuntonsa.. nordea tekee ainakin niin, että tekevät 90% lainan myyntihinnasta. Sitten tämä 10% mikä lain mukaan tarvitsee olla omaa rahaa, niin tekevät rinnalle toisen luoton johon muu vakuus. Oisko äitisi asunto tässä 10% osuudessa? Siihen kyllä voitu vielä yhdistää varainsiirtovero 2/4% ja jos summa isompi kuin nämä niin mahdollisesti jotain muutakin.
Äidilläsi pitäisi olla summa tiedossa velkakirjassa/panttauksessa mistä vastaa.
Toinen vaihtoehtohan myös että ensisijainen vakuus on se ostettu ja toissijainen äitisi. Ja jos äidilläsi kiinteistö ja siinä 150 000€ panttikirja, niin se koko panttikirja on laitettu vakuudeksi ilman rahararoitusta.
Mutta jos virkailija on äitisi kanssa puhunut tästä 50 000€, niin pankin puheluthan aina nauhoittuu.
Oisko tästä apua?
Kiitos kommenteista.
Tässä ei ole erillistä luottoa vaan yksi könttä, jossa on nyt siis vakuutena sukulaisen ostama asunto, ja lisävakuutena äitini asunnon velaton osuus (siinäkin lisäksi omaa velkaa jäljellä). Eli panttikirjassa tosiaan lukee tuo 150 000€ (koko velan määrä) eikä siinä erikseen mainita että äiti vastaa 50 000 eurosta, vaikka näin oli etukäteen sovittu. En ole varma onko tuo ensimmäinen keskustelu käyty puhelimessa vai konttorissa.. :/
Äidille oli allekirjoitustilanteessa sanottu että vaikka velka on yhtenä könttänä, hän takaa silti vain 50 000, mutta eihän asia näin oikeasti ole jos sitä ei erikseen papereissa mainita. Eikö niin?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis pitänyt siinä kohtaa saada suu auki.
Jos ei saa tilalleen ketään toista hommattua, niin se on voi voi.Kyllä äidillä on edellen tarkoitus taata se summa mikä sovittiin. Tällä hetkellä se myös riittää ko. lainan vakuudeksi. Ilmeisesti pankki on vain ajatellut ottaa ns. kaiken mikä irti lähtee, eli kaiken vapaan vakuuden äidin asunnosta, erikseen siitä sopimatta. Jos kävisi jostain syystä niin, että lainan ottajan omien vakuuksien arvo laskisi, silloin äitini takauksen arvo nousisi tuosta 50 tuhannesta ja se voi nousta periaatteessa aina 150 tuhanteen asti. Tällaista järjestelyä hän ei halunnut eikä ymmärtänyt allekirjoitustilanteessa että niin voi käydä.
Eikö pankeilla tulisi olla kuitenkin vastuu siitä, että sopimus käydään asiakkaan kanssa läpi ymmärrettävästi ennen allekirjoittamista, ja eikö asiakkaan pidä voida luottaa siihen että hänelle tehdään sellainen sopimus josta on etukäteen puhuttu? Voiko pankki oikeasti muuttaa ehtoja yksipuolisesti ja esittää muutoksen asiakkaalle epämääräisesti, ilman seuraamuksia?
ap
Pankilla on kyllä vastuu siitä, että asiakas ymmärtää asian, ja toimitaan niin kuin on sovittu. Käytännössä kuitenkin on todella vaikea lähteä todistamaan, että asia on jäänyt ymmärtämättä tai että sovittua on muunneltu.
Yhden oikeustapauksen muistan, jossa sijoituksissa järkyttävästi tappiota tehnyt sai pankilta jotain korvauksia, kun hän ei ollut ymmärtänyt sen sijoitustyypin luonnetta ja riskejä. Käytännössä tällaiset ovat todella harvinaisia, että mitään korvataan/muutetaan sopimuksia.
Kannattaa toki kysäistä lakineuvonnasta, että kannattaako lähteä taistelemaan asiasta. Jos on vaikka tallennettu puhelu... tosin en tiedä, tarvitseeko pankin luovuttaa tallenteita viranomaisille.
Pankeilla on tapana yrittää saada kasvatettua tuota vakuutta ja puheista huolimatta papereissa vakuutta ei ole sidottu tiettyyn summaan vaan 100% vakuuden arvoon. Mulla pankki yritti saada 150 euron lainaan vakuudeksi äidin 400 000 euroon kiinnitetyn kiinteistön kokonaan vakuudeksi.
Toinen juttu on vakuuden vapauttaminen. Ei ole loppujen lopuksi niin yksinkertaista, että kun lainaa on lyhennetty vakuuden verran, vakuus vapautuisi. Pankilta alkaa tulla kaikenlaista laskelmaa miksi vakuus ei olekaan vielä vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis pitänyt siinä kohtaa saada suu auki.
Jos ei saa tilalleen ketään toista hommattua, niin se on voi voi.Kyllä äidillä on edellen tarkoitus taata se summa mikä sovittiin. Tällä hetkellä se myös riittää ko. lainan vakuudeksi. Ilmeisesti pankki on vain ajatellut ottaa ns. kaiken mikä irti lähtee, eli kaiken vapaan vakuuden äidin asunnosta, erikseen siitä sopimatta. Jos kävisi jostain syystä niin, että lainan ottajan omien vakuuksien arvo laskisi, silloin äitini takauksen arvo nousisi tuosta 50 tuhannesta ja se voi nousta periaatteessa aina 150 tuhanteen asti. Tällaista järjestelyä hän ei halunnut eikä ymmärtänyt allekirjoitustilanteessa että niin voi käydä.
Eikö pankeilla tulisi olla kuitenkin vastuu siitä, että sopimus käydään asiakkaan kanssa läpi ymmärrettävästi ennen allekirjoittamista, ja eikö asiakkaan pidä voida luottaa siihen että hänelle tehdään sellainen sopimus josta on etukäteen puhuttu? Voiko pankki oikeasti muuttaa ehtoja yksipuolisesti ja esittää muutoksen asiakkaalle epämääräisesti, ilman seuraamuksia?
ap
Vai että "pankki on ajatellut"? Höpö höpö, kyllä tässä lainan hakija on ajatellut, ei pankki tuollaista omin päin tee.
Kerran olin samantapaisessa tilanteessa, oltiin sovittu lainan takaamisesta tietyin ehdoin, pankkiin kun päästiin olikin yksi nimi pudonnut papereista pois. Takaajien syliinhän tuo laina sitten loppujen lopuksi tuli kun firma meni nurin ja omistaja oli oman nimensä keplotellut tuosta lainasta irti. Jäipä tuolle itselleenkin vielä maksettavaa muista lainoista. Onneksi ei aivan hirveän iso takaus kuitenkaan ollut, saatiin hoidettua.
Opetus: Jos minkä tahansa sopimuksen ehdot muuttuvat aiemmin sovitusta, älä laita nimeä alle. Jos joku epärehellisyyttään niin tekee, ei siitä mitään hyvää seuraa.
Kyllä ne pankit tuota yrittää. Ks. Vastaukseni ylempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis pitänyt siinä kohtaa saada suu auki.
Jos ei saa tilalleen ketään toista hommattua, niin se on voi voi.Kyllä äidillä on edellen tarkoitus taata se summa mikä sovittiin. Tällä hetkellä se myös riittää ko. lainan vakuudeksi. Ilmeisesti pankki on vain ajatellut ottaa ns. kaiken mikä irti lähtee, eli kaiken vapaan vakuuden äidin asunnosta, erikseen siitä sopimatta. Jos kävisi jostain syystä niin, että lainan ottajan omien vakuuksien arvo laskisi, silloin äitini takauksen arvo nousisi tuosta 50 tuhannesta ja se voi nousta periaatteessa aina 150 tuhanteen asti. Tällaista järjestelyä hän ei halunnut eikä ymmärtänyt allekirjoitustilanteessa että niin voi käydä.
Eikö pankeilla tulisi olla kuitenkin vastuu siitä, että sopimus käydään asiakkaan kanssa läpi ymmärrettävästi ennen allekirjoittamista, ja eikö asiakkaan pidä voida luottaa siihen että hänelle tehdään sellainen sopimus josta on etukäteen puhuttu? Voiko pankki oikeasti muuttaa ehtoja yksipuolisesti ja esittää muutoksen asiakkaalle epämääräisesti, ilman seuraamuksia?
ap
Vai että "pankki on ajatellut"? Höpö höpö, kyllä tässä lainan hakija on ajatellut, ei pankki tuollaista omin päin tee.
Kerran olin samantapaisessa tilanteessa, oltiin sovittu lainan takaamisesta tietyin ehdoin, pankkiin kun päästiin olikin yksi nimi pudonnut papereista pois. Takaajien syliinhän tuo laina sitten loppujen lopuksi tuli kun firma meni nurin ja omistaja oli oman nimensä keplotellut tuosta lainasta irti. Jäipä tuolle itselleenkin vielä maksettavaa muista lainoista. Onneksi ei aivan hirveän iso takaus kuitenkaan ollut, saatiin hoidettua.
Opetus: Jos minkä tahansa sopimuksen ehdot muuttuvat aiemmin sovitusta, älä laita nimeä alle. Jos joku epärehellisyyttään niin tekee, ei siitä mitään hyvää seuraa.
Voi pankkikin keplotella lisää valuutta - sehän on pankin etu. Toki lainan ottajakin voi suhmuroida omaksi/toisen takaajan eduksi.
Opetuksesi on varsin hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä haiskahtaa ns. kuzetus. Todennäköisesti tuolla sukulaisella ei ole aikomustakaan selviytyä lainasta. Aikanaan asunto menee pakkomyyntiin, jossa se kenkätään minihintaan pankinjohtajan veljenpojalle, ja äitisi maksaa viulut eli loppuvelan.
Ei tässä sukulaisen epärehellisyydestä ole kysymys, vaan pankin. Pankki sen sopimuksen on laatinut ja pankki siitä myöskin hyötyy: heillä on nyt sovittua isommat vakuudet kiinnitettynä tähän lainaan, mikä laskee heidän toimintansa riskiä siltä osin. Ja kenen kantamaa riskiä puolestaan on kasvatettu, jotta pankin riski olisi pienempi? Äitini.
ap
Sitten siihen sukulaiseen varmaan voi luottaa?
Oliko Osuuspankki?
Luulin että pankit olisi päässeet tästä ihmisten erehdyttämisestä, mutta näyttää sama peli jatkuvan.
Pitääpä varoittaa tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varma tieto: se pätee, mitä paperissa lukee. Sitähän me emme voi tietää, mitä siinä on. Täytetakauksessa takauksen määrä voi olla enintään 50 000€, mutta pahimmassa tapauksessa äitisi joutuisi maksamaan yksin 150 000€.
Ei nauhoitu aina kaikki pankin puhelut, joten se on legendaa.
Sekin pitäisi olla mahdollista, että äidin takaus vapautuu siinä vaiheessa, kun talon arvo kattaa koko jäljellä olevan velan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen pankissa. Äitisi on pantannut oman asuntonsa.. nordea tekee ainakin niin, että tekevät 90% lainan myyntihinnasta. Sitten tämä 10% mikä lain mukaan tarvitsee olla omaa rahaa, niin tekevät rinnalle toisen luoton johon muu vakuus. Oisko äitisi asunto tässä 10% osuudessa? Siihen kyllä voitu vielä yhdistää varainsiirtovero 2/4% ja jos summa isompi kuin nämä niin mahdollisesti jotain muutakin.
Äidilläsi pitäisi olla summa tiedossa velkakirjassa/panttauksessa mistä vastaa.
Toinen vaihtoehtohan myös että ensisijainen vakuus on se ostettu ja toissijainen äitisi. Ja jos äidilläsi kiinteistö ja siinä 150 000€ panttikirja, niin se koko panttikirja on laitettu vakuudeksi ilman rahararoitusta.
Mutta jos virkailija on äitisi kanssa puhunut tästä 50 000€, niin pankin puheluthan aina nauhoittuu.
Oisko tästä apua?Kiitos kommenteista.
Tässä ei ole erillistä luottoa vaan yksi könttä, jossa on nyt siis vakuutena sukulaisen ostama asunto, ja lisävakuutena äitini asunnon velaton osuus (siinäkin lisäksi omaa velkaa jäljellä). Eli panttikirjassa tosiaan lukee tuo 150 000€ (koko velan määrä) eikä siinä erikseen mainita että äiti vastaa 50 000 eurosta, vaikka näin oli etukäteen sovittu. En ole varma onko tuo ensimmäinen keskustelu käyty puhelimessa vai konttorissa.. :/
Äidille oli allekirjoitustilanteessa sanottu että vaikka velka on yhtenä könttänä, hän takaa silti vain 50 000, mutta eihän asia näin oikeasti ole jos sitä ei erikseen papereissa mainita. Eikö niin?
ap
Oletko varma, etteikö jossakin kohdassa sopimusta olisi takauksen enimmäismäärää?
Itse olen taannut useamman lainan osittain ja aina on käyty virkailijan kanssa asia läpi ja siitä löytyy ehto lainapapereissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko nyt aivan varma, ettei siellä ole raharajoitusta 50.000 euroon...
Sivullisena olen täysin varma ettei ole rajattu:)
Kyllä näissä takausvastuissa takaaja jää nuolemaan näppejään. Hirveän vaikea näyttää toteen mitään suullisia sopimuksia tai puhelutallenteita jälkikäteen. Yhteys pankkiin ja lakimieheen. Tosiaan jos tulee kuluja niin ne ovat pieniä verrattuna mahdollisen omaisuuden menetykseen. 90-luvun laman luulisi opettaneen ihmiset varovaiseksi tässä asiassa.
Noin pankki toimii, ja vaikka olisi monta takaajaa ajatuksena, että jokainen takaa vaikka 50000, niin jos käy niin että takaajat joutuu maksamaan, niin siltä otetaan jolla on, vaikka koko summa yhdeltä. Siksi pitää aina olla summat selvästi paperilla mainittuna.
Kerrankos niitä nauhoitteita katoaa mystisesti... Kyllähän vain niin, että kuka ottaa velan taataksensa, ottaa velan maksaaksensa. En ikikuunaan takaisi kuin korkeintaan oman lapsen lainaa, ja sitäkin vain silloin jos tietäisin ettei ole mt- eikä päihdeongelmia ja lapsella olisi hyvä vakaa työ, ei mitään humanistipätkätöitä eikä jotain epämääräistä freelancerointia.
Olisi heti kannattanut riitauttaa asia jotenkin.
Kyseessä on iäkkään ihmisen harhauttaminen.
Huijaaminen.
Sano mikä pankki tähän syyllistyi?
ps. Ei voi olla niin että ihminen katuu asiaa heti kun on sen allekirjoittanut. Jotain mätää silloin on ja tällä kertaa alkusyynä tuo pankin vedätys.
Käytetäänkö vielä muka henkilötakausta?
"Äidilläni on omassa asunnossa jonkin verran vapaata vakuutta"
Onko hänellä vielä omaakin lainaa vai takaako asunnollaan vielä jotain muutakin? Olis kannattanut kieltäytyä koko takauksesta, ettei vanhoilla päivillään menetä asuntoaan..