Jos kerran niin moni tuntuu inhoavan uupumista ruokkivaa suoritusyhteiskuntaa, miksi meillä sitten on sellainen?
Yleisessä keskustelussa niin moni tuntuu inhoavan nyky-yhteiskunnan suorituskeskeisyyttä ja sen uupumista ja mielenterveysongelmia ruokkivaa taipumusta, joten miten on mahdollista, että meillä on sellainen yhteiskunta? Yhteiskunta kuitenkin muodostuu meistä ihmisistä.
Kommentit (23)
Kiihkosuorittajat palvelevat suurpääomaa.
En tiedä. Ehkä käytännössä kynnelle kykenevät koittavat jaksaa käydä töissä, koska ilman sitä ei voi saavuttaa minkäännäköistä elintasoa nykysuomessa.
Itse sain onneksi 4-5 kämppää tuottamaan pääomatuloja, niin helpottaa tuota puolta jossain määrin. Edelleen on minunkin käytävä töissä, koska en halua tuntea itseäni köyhäksi.
Tämä on kierre. Työssäkäyvien pitää tuottaa enemmän ja maksaa rutkasti veroja, jotta pystyvät elättämään kasvavan elättisakin. Alaikäiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät.
Tässä se ongelma todellakin on. Ihmisen tuottavuus työssä on kasvanut ja yksi pystyy hyvin hoitamaan sen, mitä vielä 30-40 vuotta sitten tarvittiin hoitamaan kaksi. Tämä ainakin osittain revitään sen työntekijän selkänahasta ja samalla se "toinen" heitetään ulos sieltä töistä elämään sen toisen armopaloista.
Tuo on oikeastaan aikalailla apinoitu jenkeistä, missä oikeasti joutuu tekemään töitä elannon eteen. Suomessa ei ole mitään hätää esim. jäädä työttömäksi, ei täällä joudu kodittomaksi tai näkemään nälkää. Työttömyysprosentitkin on varmaan kolminkertaisia ja silti työttömyyttä pidetään omana syynä, ja työtöntä halveksitaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kierre. Työssäkäyvien pitää tuottaa enemmän ja maksaa rutkasti veroja, jotta pystyvät elättämään kasvavan elättisakin. Alaikäiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät.
Tässä se ongelma todellakin on. Ihmisen tuottavuus työssä on kasvanut ja yksi pystyy hyvin hoitamaan sen, mitä vielä 30-40 vuotta sitten tarvittiin hoitamaan kaksi. Tämä ainakin osittain revitään sen työntekijän selkänahasta ja samalla se "toinen" heitetään ulos sieltä töistä elämään sen toisen armopaloista.
Toi on lapsellista. Jossain muualla mättää, kuin työttömyysmenoissa. Ne eivät ole Suomen köyhtymisen syy. Eivät myöskään muissa maissa syntyneet. En siis puolusta tännemuuttoa, mutta mainitsin vain, mihin se ei ole syypää.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vastaa omasta tekemisestään. Voi heittäytyä oravanpyörän ulkopuolelle ja vastaa seurauksista. Ei sen kummempaa.
En usko tähän. Jollakin tavalla me olemme aina yhteiskunnan orjia, jos haluamme säilyttää ihmissuhteita, saada perheen, toimia ja tehdä töitä yhteiskunnassa ja vaikuttaa asioihin. Nämä ovat kuitenkin perinteisesti niitä asioita, jotka tuovat iloa ja merkitystä ihmisten elämään. Hyvin harva viihtyy erakkona.
Ärsyttää tämä nykyasetelma, että ihan kaikki siirretään yksilön vastuulle, epäonnistumiset, onnistumiset jne. Me olemme niin riippuvaisia toisista, meidän identiteettimme, uskomme, arvomme, käsityksemme maailmasta, moraalimme, itsetuntomme, sivistyksemme, seksuaalisuutemme jne. syntyvät kaikki vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihminen ei elä tyhjiössä, vaan on erittäin sosiaalinen eläin ja siten sekä hyvin riippuvainen muista ihmisistä, mutta myös erittäin altis muiden vaikutukselle. Ihan jokainen ja sitä vastaan ponnistelu onnistuu hyvin harvoilta ja niiltäkin todennäköisesti vain siksi, että on joko rahaa, asemaa tai kykyä tehdä "muodikkaita ja erilaisia" ratkaisuja.
Joskus tuntuu, että yhteiskunta muokkautuu hyvin paljon tietoyhteiskuntaa kohti tietyntyyppisten ihmisten toimesta. Hyvin koulutettujen, korkeassa asemassa olevien ja älyllisiä haasteita rakastavien asiantuntijatyötä tekevien toimesta. He muokkaavat sitä sellaiseksi kuin itse haluavat keskittymällä tietynlaiseen tieteeseen ja painottamalla tiettyjä arvoja.
En ole ollenkaan varma, sopiiko tämä tulevaisuuden maailma suurille massoille.
Itselläni on sen verran pätäkkää että voisin jo olla kotona omillani säästöjen varassa seuraavat 6 - 8 vuotta, ilman tukia siis, riippuen miten paljon tuli ostettavaa, työmatka kustannuksilla maksaa jo kuukauden ruuat.
Minusta on jotenkin ristiriitaisia nämä työelämään liittyvät keskustelut.
Ei kuuluta ammattiliittoon ja iloitaan paikallisesta sopimuksesta ja sitten iso osa ihmisistä on mielenterveyssyistä sairaslomalla tai eläkkeellä koska työelämä uuvuttaa.
Ihmiset juoksevat rahan perässä. Raha taas on illuusio. Saat ostettua sillä mainostoimistojen luomia mielikuvia. Kaiken takana vaikuttaa yksilöiden halu saada valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vastaa omasta tekemisestään. Voi heittäytyä oravanpyörän ulkopuolelle ja vastaa seurauksista. Ei sen kummempaa.
En usko tähän. Jollakin tavalla me olemme aina yhteiskunnan orjia, jos haluamme säilyttää ihmissuhteita, saada perheen, toimia ja tehdä töitä yhteiskunnassa ja vaikuttaa asioihin. Nämä ovat kuitenkin perinteisesti niitä asioita, jotka tuovat iloa ja merkitystä ihmisten elämään. Hyvin harva viihtyy erakkona.
Ärsyttää tämä nykyasetelma, että ihan kaikki siirretään yksilön vastuulle, epäonnistumiset, onnistumiset jne. Me olemme niin riippuvaisia toisista, meidän identiteettimme, uskomme, arvomme, käsityksemme maailmasta, moraalimme, itsetuntomme, sivistyksemme, seksuaalisuutemme jne. syntyvät kaikki vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihminen ei elä tyhjiössä, vaan on erittäin sosiaalinen eläin ja siten sekä hyvin riippuvainen muista ihmisistä, mutta myös erittäin altis muiden vaikutukselle. Ihan jokainen ja sitä vastaan ponnistelu onnistuu hyvin harvoilta ja niiltäkin todennäköisesti vain siksi, että on joko rahaa, asemaa tai kykyä tehdä "muodikkaita ja erilaisia" ratkaisuja.
Joskus tuntuu, että yhteiskunta muokkautuu hyvin paljon tietoyhteiskuntaa kohti tietyntyyppisten ihmisten toimesta. Hyvin koulutettujen, korkeassa asemassa olevien ja älyllisiä haasteita rakastavien asiantuntijatyötä tekevien toimesta. He muokkaavat sitä sellaiseksi kuin itse haluavat keskittymällä tietynlaiseen tieteeseen ja painottamalla tiettyjä arvoja.
En ole ollenkaan varma, sopiiko tämä tulevaisuuden maailma suurille massoille.
Näin todella pysäyttävän videon nykyisen rahajärjestelmämme lainalaisuudesta ja logiikasta.
Nykyinen raha on suunniteltu siten, että maailmassa on ihan de facto enemmän velkaa, kun on rahaa ja joka kerralla, kun maailmaan pitää luoda uutta rahaa, se synnytetään tänne _velkana_. Se ei ollut se pahin asia, vaan pahinta oli se, että olemassa olevan rahan ja olemassa olevan velkavastuun välissä oleva _kuilu_ suurenee kerta kerralta, kun lisää rahaa lainataan maailmaan.
Itse epäilen köyhyytemme johtuvan siitä kuilusta.
Suomella menee muutenkin todella huonosti, olemme talouskasvussa maailmassa sijalla 134, eli banaanivaltiotasoa. Kamalaa.
Kun katson sellaisten elämää, joilla palkka on ainoa tulonlähde, minua kylmää. Heillä ei ole yhtään mitään. He ovat ihan tyhjän päällä. Jos se työ menee, heiltä viedään ihan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vastaa omasta tekemisestään. Voi heittäytyä oravanpyörän ulkopuolelle ja vastaa seurauksista. Ei sen kummempaa.
En usko tähän. Jollakin tavalla me olemme aina yhteiskunnan orjia, jos haluamme säilyttää ihmissuhteita, saada perheen, toimia ja tehdä töitä yhteiskunnassa ja vaikuttaa asioihin. Nämä ovat kuitenkin perinteisesti niitä asioita, jotka tuovat iloa ja merkitystä ihmisten elämään. Hyvin harva viihtyy erakkona.
Ärsyttää tämä nykyasetelma, että ihan kaikki siirretään yksilön vastuulle, epäonnistumiset, onnistumiset jne. Me olemme niin riippuvaisia toisista, meidän identiteettimme, uskomme, arvomme, käsityksemme maailmasta, moraalimme, itsetuntomme, sivistyksemme, seksuaalisuutemme jne. syntyvät kaikki vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihminen ei elä tyhjiössä, vaan on erittäin sosiaalinen eläin ja siten sekä hyvin riippuvainen muista ihmisistä, mutta myös erittäin altis muiden vaikutukselle. Ihan jokainen ja sitä vastaan ponnistelu onnistuu hyvin harvoilta ja niiltäkin todennäköisesti vain siksi, että on joko rahaa, asemaa tai kykyä tehdä "muodikkaita ja erilaisia" ratkaisuja.
Joskus tuntuu, että yhteiskunta muokkautuu hyvin paljon tietoyhteiskuntaa kohti tietyntyyppisten ihmisten toimesta. Hyvin koulutettujen, korkeassa asemassa olevien ja älyllisiä haasteita rakastavien asiantuntijatyötä tekevien toimesta. He muokkaavat sitä sellaiseksi kuin itse haluavat keskittymällä tietynlaiseen tieteeseen ja painottamalla tiettyjä arvoja.
En ole ollenkaan varma, sopiiko tämä tulevaisuuden maailma suurille massoille.
Näin todella pysäyttävän videon nykyisen rahajärjestelmämme lainalaisuudesta ja logiikasta.
Nykyinen raha on suunniteltu siten, että maailmassa on ihan de facto enemmän velkaa, kun on rahaa ja joka kerralla, kun maailmaan pitää luoda uutta rahaa, se synnytetään tänne _velkana_. Se ei ollut se pahin asia, vaan pahinta oli se, että olemassa olevan rahan ja olemassa olevan velkavastuun välissä oleva _kuilu_ suurenee kerta kerralta, kun lisää rahaa lainataan maailmaan.
Itse epäilen köyhyytemme johtuvan siitä kuilusta.
Suomella menee muutenkin todella huonosti, olemme talouskasvussa maailmassa sijalla 134, eli banaanivaltiotasoa. Kamalaa.
Kun katson sellaisten elämää, joilla palkka on ainoa tulonlähde, minua kylmää. Heillä ei ole yhtään mitään. He ovat ihan tyhjän päällä. Jos se työ menee, heiltä viedään ihan kaikki.
No ei nyt ihan _kaikkea_ viedä :D enemmänhän siinä menettäisi jos olisi jotain menetettävää.
Joo, olen köyhä. Omistan hyvin vähän tavaraa. Tärkeintä mulle on terveys, ihmissuhteet ja harrastukset. Niihin ei raha tai tulot vaikuta :)
Melkein kaikki haluavat olla se numero ykkönen, niin kilpailua syntyy vääjäämättä. Tosin kaikkihan me olemme pohjimmiltamme ykkösiä, koska se nopein siittiö voitti...
Siitä se johtuu että halutaan tietty elintaso. Se ei tule ilmaiseksi tai downshiftaamalla.
Itselleni tämä kuvio ei ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen vastaa omasta tekemisestään. Voi heittäytyä oravanpyörän ulkopuolelle ja vastaa seurauksista. Ei sen kummempaa.
En usko tähän. Jollakin tavalla me olemme aina yhteiskunnan orjia, jos haluamme säilyttää ihmissuhteita, saada perheen, toimia ja tehdä töitä yhteiskunnassa ja vaikuttaa asioihin. Nämä ovat kuitenkin perinteisesti niitä asioita, jotka tuovat iloa ja merkitystä ihmisten elämään. Hyvin harva viihtyy erakkona.
Ärsyttää tämä nykyasetelma, että ihan kaikki siirretään yksilön vastuulle, epäonnistumiset, onnistumiset jne. Me olemme niin riippuvaisia toisista, meidän identiteettimme, uskomme, arvomme, käsityksemme maailmasta, moraalimme, itsetuntomme, sivistyksemme, seksuaalisuutemme jne. syntyvät kaikki vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihminen ei elä tyhjiössä, vaan on erittäin sosiaalinen eläin ja siten sekä hyvin riippuvainen muista ihmisistä, mutta myös erittäin altis muiden vaikutukselle. Ihan jokainen ja sitä vastaan ponnistelu onnistuu hyvin harvoilta ja niiltäkin todennäköisesti vain siksi, että on joko rahaa, asemaa tai kykyä tehdä "muodikkaita ja erilaisia" ratkaisuja.
Joskus tuntuu, että yhteiskunta muokkautuu hyvin paljon tietoyhteiskuntaa kohti tietyntyyppisten ihmisten toimesta. Hyvin koulutettujen, korkeassa asemassa olevien ja älyllisiä haasteita rakastavien asiantuntijatyötä tekevien toimesta. He muokkaavat sitä sellaiseksi kuin itse haluavat keskittymällä tietynlaiseen tieteeseen ja painottamalla tiettyjä arvoja.
En ole ollenkaan varma, sopiiko tämä tulevaisuuden maailma suurille massoille.
Näin todella pysäyttävän videon nykyisen rahajärjestelmämme lainalaisuudesta ja logiikasta.
Nykyinen raha on suunniteltu siten, että maailmassa on ihan de facto enemmän velkaa, kun on rahaa ja joka kerralla, kun maailmaan pitää luoda uutta rahaa, se synnytetään tänne _velkana_. Se ei ollut se pahin asia, vaan pahinta oli se, että olemassa olevan rahan ja olemassa olevan velkavastuun välissä oleva _kuilu_ suurenee kerta kerralta, kun lisää rahaa lainataan maailmaan.
Itse epäilen köyhyytemme johtuvan siitä kuilusta.
Suomella menee muutenkin todella huonosti, olemme talouskasvussa maailmassa sijalla 134, eli banaanivaltiotasoa. Kamalaa.
Kun katson sellaisten elämää, joilla palkka on ainoa tulonlähde, minua kylmää. Heillä ei ole yhtään mitään. He ovat ihan tyhjän päällä. Jos se työ menee, heiltä viedään ihan kaikki.No ei nyt ihan _kaikkea_ viedä :D enemmänhän siinä menettäisi jos olisi jotain menetettävää.
Joo, olen köyhä. Omistan hyvin vähän tavaraa. Tärkeintä mulle on terveys, ihmissuhteet ja harrastukset. Niihin ei raha tai tulot vaikuta :)
Harrastuksiin vaikuttaa, samoin voi vaikuttaa ihmissuhteisiin. Varsinkin jos sosiaaliset suhteet saadaan lähinnä töistä. Kaikilla ei ole ystäviä, mutta elelevät oravanpyörässä näennäisesti sosiaalista elämää.
Mun kaikkiin harrastuksiin ainakin on aina tarvittu rahaa. En laske kuntoilua harrastukseksi. Se olisi vähän kuin sanoisi harrastavansa syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kierre. Työssäkäyvien pitää tuottaa enemmän ja maksaa rutkasti veroja, jotta pystyvät elättämään kasvavan elättisakin. Alaikäiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät.
Tässä se ongelma todellakin on. Ihmisen tuottavuus työssä on kasvanut ja yksi pystyy hyvin hoitamaan sen, mitä vielä 30-40 vuotta sitten tarvittiin hoitamaan kaksi. Tämä ainakin osittain revitään sen työntekijän selkänahasta ja samalla se "toinen" heitetään ulos sieltä töistä elämään sen toisen armopaloista.
Jotenkin on olo että tämä, mikä ikinä on, on rikki. Minä tuotan kyllä, sille yritykselle jolle teen töitä. Mutta kaikille muille ole menoerä, maksan veroja vähemmän mitä saan Kelalta rahaa tililleni joka kuukausi asumiseen.
Kuka tässä hyötyy? En koe että se olisin minä ettekä te muut veronmaksajat.
Nykyään jokaisen kansanedustajan ja heidän avustusarmeijansa, postin johto, kelan johto, kaikki valtion puljut johtoineen jne.
niin kaikkien palkkiot miljoonaluokkaa, eli he ovat kaikki miljonäärejä.
Saa siinä tämä vähä-väkinen kansa painaa duunia että tällaiset älyttömät ylisuuret palkat/palkkiot, kulut ja eläkkeet näille "varastetaan verorahoista niin paljon kun pystytyään" saadaan maksettua.
Hullu töitä tekee viisas pääsee vahemmällä.
Koska ihmisille ei riitä mikään. Tyydy vähempään, älä laita itseäsi esim jättiasuntolainan orjaksi. Mieti mikä pakottaa sinut, onko se sinä itse vai kuviteltu muiden mielipide.
Jokainen vastaa omasta tekemisestään. Voi heittäytyä oravanpyörän ulkopuolelle ja vastaa seurauksista. Ei sen kummempaa.