Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertoo jotakin ihmisen asenteesta elämään, jos ei pidä ollenkaan lapsista
Olen tätä miettinyt pitkän aikaa. Joskus tietysti tulee vastaan tilanteita missä lapset ärsyttää, oli sitten oma tai tuntematon lapsi. Se on ihan normaalia, koska lapset tietysti osaa olla äänekkäitä tai muuten vaan rasittavia.
Kuitenkin jos vihaa kaikkia lapsia jatkuvasti, kertoo se jotakin ihmisestä itsestään. Lapsethan ovat tulevaisuus, ja he merkitsevät toivoa ja elämän jatkumista. Ehkä lapsien vihaaminen siis tarkoittaa että ihminen ei halua nähdä hyvää tulevaisuutta, vaan on aika kyyninen. En vihaa ihmisiä jotka sanovat että vihaavat lapsia, se vaan on aika surullinen asenne elämään. Mitä olette mieltä?
Kommentit (477)
Vierailija kirjoitti:
Lapset elävät siinä mielessä suojattua elämää, että heidän elämässään on pääsääntöisesti vain lapsiin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvia ihmisiä. Tai ainakin pitäisi olla, jos vanhemmat ovat hoitaneet tehtävänsä.
Lapset viettävät päivät ammattilaisten seurassa päiväkodeissa ja kouluissa, joissa ei luultavastikaan ole tai ei ainakaan saisi olla lapsivihaajia. Jos joku lapsivihaaja olisi jostain kumman syystä päättänyt työskennellä lasten parissa, mitä tuskin on ikinä tapahtunut, niin ei hän sellaisessa työssä luultavasti kauan viihtyisi.
Lasten harrastusten ohjaajina on myös ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti tekemisissä lasten kanssa, joten heidänkään joukosta ei luulisi lapsivihaajia suuresti löytyvän. Lasten vanhemmat ovat vastuussa siitä kenen seuraan lapsensa päästävät pitkiksi ajoiksi vapaa-ajalla ja jos harrastuksissa näyttäisi olevan ohjaajina lapsivihaaja-aikuisia, niin vanhemmat voivat siirtää lapsensa toisten aikuisten ohjattaviksi.
Jos vanhemmat itse tuntevat omassa elämässään lapsivihaajia, niin ei heidän tarvitse altistaa lapsiaan näiden ihmisten seuralle. Vanhemmat voiva päättää suojata lapsensa niiden ihmisten vaikutukselta, joita itse pitävät lapsivihaajina.
Jos lapsi kohtaa jonkun yksittäisen lapsivihaajan kerran elämässään jossakin kadulla, niin silloin altistus lapsivihalle jää hyvin lyhyeksi. Suurin osa kuitenkin suhtautuu lapsiin myönteisesti, joten harvat lapset edes ikinä kohtaavat lapsivihaajia.
Jos sen sijaan lasten omat vanhemmat ovat lapsivihaajia, niin sille ei valitettavasti kukaan ulkopuolinen voi mitään.
Jos toisten lasten vanhemmat vihaavat muiden lapsia, niin omia lapsiaan voi yrittää suojella heiltä.
Kaikki muut lapsivihaajat yleensä välttelevät paikkoja ja tilanteita, joissa on paikalla lapsia, joten heidän ja lasten kohtaamiset omien elämiensä poluilla ovat hyvin sattumanvaraisia ja lyhyitä. Ja kuten jo sanottu, vanhemmat voivat edelleenkin hyvin pitkälle ohjailla ja suojata oman lapsensa elämää ja minimoida mahdollisuudet lapsivihaajien kohtaamisille.
Eli mikä tässä siis on se ongelma lasten itsensä näkökulmasta katsottuna?
Vai ovatko lapsivihaajat sittenkin suurempi ongelma vain lapsia hankkineille aikuisille kuin lapsille itselleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sekään (tai se ainakaan) ole tervettä jos ihannoi valtavasti lapsia ja lapsuutta sekä kuvittelee kaikkien lasten olevan niin ihania ja viattomia ja hyviä. Juuri oli jossain juttua, kuinka psykopaatin piirteet voivat näkyä jo neljävuotiaalla. Lapset on ihmisiä siinä kuin aikuisetkin, niitä on moneen junaan. En usko edes jonkun äiti Teresan pitäneen joka ainoasta vastaan tulleesta lapsesta.
Alle kouluikäset lapset on yleensä söpöjä ja hauskoja, mutta koulun tasapäistävä ja ryhmäpaineistava vaikutus pilaa monet lapset. Koulussa lapset oppivat yleisesti matkimaan ja mielistelemään ikäisiään eikä ne kaikki tavat ole hyviä, kuten Koskelassa tuli ilmi.
Yksi lapseton ystäväni käyttäytyi lasteni seurassa niin että koin ettei hän pidä lapsista. Myöhemmin hän soitti minulle haltioissaan olevansa raskaana ja että viime vuodet mennyt hänellä lapsettomuusongelmien parissa. Kukaan ei tiedä mitä toisen elämässä kaikkeudessaan tapahtuu vaikka kuinka luulisi olevan ajatustenlukija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva ” vihaa” lapsia.
Itselleni lapset ovat yhdentekeviä, heidän elämänsä ei ole erityisen kiinnostavaa. Minua ei kiinnosta myöskään lasten vanhemmat ja perhe- elämä ylipäänsä.
En silti ajattele, että vihaisin lapsia. En vain ymmärrä pointtia, että joku tietty ikävaihe elämässä olisi arvo sinänsä. Juku lapsuusikää elävä henkilö voi olla hyvä tyyppi, mutta hän on sitä tod. näk. muissakin ikävaiheissa.
Tämä aloitus oli varmaan jonkun äiti-ihmisen itsensä korotus- juttuja...huoh. Minua ei ainakaan kiinnosta yhtään. Et ole sen parempi, vaikka olet lisääntynyt.
Lapsuushan on yksi tärkeimmistä ellei tärkein elämänvaihe ihmiselle. Lapsena saa pohjan koko elämälleen. Jos esimerkiksi lasta ei sosialisoida ollenkaan, hän ei enää koskaan opi sosiaalisia taitoja kunnolla. Siksi olisi niin tärkeää että yhteiskunta olisi enemmän lapsimyönteinen. Jos aikuiset käyttäytyvät toistuvasti ilkeästi lasta kohtaan, lapsi oppii ettei hänestä pidetä, ja tuo tunne voi seurata aikuisuuteen saakka.
Me ei haluta tähän maailmaan yhtään enempää vihaisia ja katkeria ihmisiä. Jokainen aikuinen voi valita tekeekö lapselle yhden positiivisen vai negatiivisen kokemuksen lisää muista ihmisistä. Lapsissa on kaikki toivo ja tulevaisuus, ja heillä on koko elämä vielä edessä. Siksi lapsia kohtaan pitäisi käyttäytyä hyvin.
En mielestäni korostanut itseäni mitenkään, mutta sinähän näet sen minkä haluat nähdä.
Ap
Kuinka moni meistä vanhemmista antaa omien lastensa altistua toistuvasti aikuisten ilkeälle käytökselle. Meidän tuttavapiirissämme ei yksikään. Jos tulisi ilmi yksikin tilanne, jossa aikuinen olisi käyttäytynyt lasta kohtaan ilkeästi, niin siihen puututtaisiin heti.
Aika naiivia kuvitella ettei päiväkodeissa olisi lapsivihaajia. Moni on varmaan kuullut päiväkodin työntekijästä, joka päätti olla koskaan hankkimatta omaa lasta? Asuin joskus vuosia päiväkodin vieressä ja ikkunan ollessa auki kuulin enemmän kuin tarpeeksi yhden "päiväkotitädin" lapsivihamielisiä puheita ja tiuskimista hoidettaville lapsille. Sillä naisella joko oli huono päivä joka päivä tai sitten hän vihasi pieniä viattomia lapsia sydämensä pohjasta. Onneksi ei tarvinnut viedä omaa lasta siihen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein ihmiset vihaavat asioita, joita eivät itsessään siedä tai jotka puuttuvat heiltä itseltään.
Ehkä lapsia vihaavat eivät ole saaneet näyttää tunteitaan avoimesti omassa lapsuudessaan, eivät ole saaneet olla näkyviä. Siksi eivät siedä sitä lapsiltakaan. Liian kipeää.
He näkevät lapsiaan huomiovat ja rakastavat vanhemmat "maailman napojaan" paapovina lässyttäjinä, koska syvällä sisimmässään kokevat kateutta rakastavaa huomiota saavaa lasta kohtaan, kota vaille ovat jääneet. Eivät siedä heikkoutta ja tarvitsevuutta.
Jotkut ovat ehkä katkeria, kun eivät ole saaneet lapsia, mutta asia on haudattu niin syvälle, ettei se tule enää tiedostavaan mieleen ja oireilevat vihalla ja katkeruudella puhuen "pershetelmistä" yms.
Ei lapsista tarvitse erikseen pitää, mutta olen itsekin huomannut, että ihmiset, jotka julistavat vihaavansa lapsia ovat usein negatiivisia ja katkeran oloisia. Jotkut jopa aika epätasapainoisia.
Lapset ovat ihmisiä siinä missä muutkin, heillä on oikeus olla näkyviä ja kuuluvia yksilöitä, kuten meillä kaikilla. Huono kasvatus ei olelapsen syy ja siitä tulisi kohdistaa kritiikki vanhempaan eikä lapseen.
Ihmiset, jotka julistavat vihaavansa lapsia? Onko sellaisia todella olemassa? Onko joku tullut julistamaan sinulle kasvokkain käymässänne keskustelussa, että hän vihaa lapsia? Millaisessa tilanteessa tämä tapahtui?
Vierailija kirjoitti:
Aika naiivia kuvitella ettei päiväkodeissa olisi lapsivihaajia. Moni on varmaan kuullut päiväkodin työntekijästä, joka päätti olla koskaan hankkimatta omaa lasta? Asuin joskus vuosia päiväkodin vieressä ja ikkunan ollessa auki kuulin enemmän kuin tarpeeksi yhden "päiväkotitädin" lapsivihamielisiä puheita ja tiuskimista hoidettaville lapsille. Sillä naisella joko oli huono päivä joka päivä tai sitten hän vihasi pieniä viattomia lapsia sydämensä pohjasta. Onneksi ei tarvinnut viedä omaa lasta siihen paikkaan.
Sinä vastuullisena aikuisena olisit voinut puuttua tähän ja tehdä asialla jotakin, jotta yhdenkään lapsen ei enää tarvitsisi altistua kyseisen henkilön käytökselle. Mutta teitkö mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset elävät siinä mielessä suojattua elämää, että heidän elämässään on pääsääntöisesti vain lapsiin myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvia ihmisiä. Tai ainakin pitäisi olla, jos vanhemmat ovat hoitaneet tehtävänsä.
Lapset viettävät päivät ammattilaisten seurassa päiväkodeissa ja kouluissa, joissa ei luultavastikaan ole tai ei ainakaan saisi olla lapsivihaajia. Jos joku lapsivihaaja olisi jostain kumman syystä päättänyt työskennellä lasten parissa, mitä tuskin on ikinä tapahtunut, niin ei hän sellaisessa työssä luultavasti kauan viihtyisi.
Lasten harrastusten ohjaajina on myös ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti tekemisissä lasten kanssa, joten heidänkään joukosta ei luulisi lapsivihaajia suuresti löytyvän. Lasten vanhemmat ovat vastuussa siitä kenen seuraan lapsensa päästävät pitkiksi ajoiksi vapaa-ajalla ja jos harrastuksissa näyttäisi olevan ohjaajina lapsivihaaja-aikuisia, niin vanhemmat voivat siirtää lapsensa toisten aikuisten ohjattaviksi.
Jos vanhemmat itse tuntevat omassa elämässään lapsivihaajia, niin ei heidän tarvitse altistaa lapsiaan näiden ihmisten seuralle. Vanhemmat voiva päättää suojata lapsensa niiden ihmisten vaikutukselta, joita itse pitävät lapsivihaajina.
Jos lapsi kohtaa jonkun yksittäisen lapsivihaajan kerran elämässään jossakin kadulla, niin silloin altistus lapsivihalle jää hyvin lyhyeksi. Suurin osa kuitenkin suhtautuu lapsiin myönteisesti, joten harvat lapset edes ikinä kohtaavat lapsivihaajia.
Jos sen sijaan lasten omat vanhemmat ovat lapsivihaajia, niin sille ei valitettavasti kukaan ulkopuolinen voi mitään.
Jos toisten lasten vanhemmat vihaavat muiden lapsia, niin omia lapsiaan voi yrittää suojella heiltä.
Kaikki muut lapsivihaajat yleensä välttelevät paikkoja ja tilanteita, joissa on paikalla lapsia, joten heidän ja lasten kohtaamiset omien elämiensä poluilla ovat hyvin sattumanvaraisia ja lyhyitä. Ja kuten jo sanottu, vanhemmat voivat edelleenkin hyvin pitkälle ohjailla ja suojata oman lapsensa elämää ja minimoida mahdollisuudet lapsivihaajien kohtaamisille.
Eli mikä tässä siis on se ongelma lasten itsensä näkökulmasta katsottuna?
Vai ovatko lapsivihaajat sittenkin suurempi ongelma vain lapsia hankkineille aikuisille kuin lapsille itselleen?
Niinpä. Muistan omasta lapsuudestani, että ne aikuisten "lastenvihaajina" pitämät henkilöt olivat omasta lapsen näkökulmastani turvallisen oloisia. Rauhallisia, asiallisia, eivät lässyttäneet kovaan ääneen eivätkä ottaneet väkisin syliin. Ne "lapsirakkaat" olivat sitä vastoin pelottavia ja inhottavia, aina härnäämässä tai koskemassa ilman lupaa. Ihan kuin lapsirakkaus oikeuttaisi kohtelemaan lapsia miten hyvänsä. Sellainen vaikutelma heidän käytöksestään nimittäin jäi.
Ei minuakaan kukaan rakastanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tai muut kenellä on kokemuksia useista ihmisistä, jotka _vihaavat_ lapsia. Kerrotteko vielä meille muille ihan konkreettisesti miten näiden ihmisten lapsiviha teidän mielestänne on ilmennyt? Eli mitä he ovat tarkalleen ottaen sanoneet tai tehneet? Kiinnostaisi kuulla, koska en ole tavannut koskaan ketään kuka todella _vihaisi_ lapsia. En osaa kuvitella miten sellaiset ihmiset käyttäytyvät, miten he tuovat ilmi muille omaa lapsivihaansa sanoin ja teoin.
Onko todella näin, että kukaan ei osaa kertoa lapsivihaajien konkreettisia sanoja tai tekoja?
Vierailija kirjoitti:
Mietin aina, että miksi ei voida perustaa edes yhtä K-18 kaupunkia. Ihan vain aikuisille, jotka rakastavat rauhaa. Lapsekkaille ja heitä rakastaville olisi varattu omat alueensa..
Käy! Samalla voisi perustaa maskillisten ja maskittomien alueita. Itse menisin maskillisiin ja lapsettomiin. En vihaa lapsia, mutta mielummin eläisin lapsettomalla alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tai muut kenellä on kokemuksia useista ihmisistä, jotka _vihaavat_ lapsia. Kerrotteko vielä meille muille ihan konkreettisesti miten näiden ihmisten lapsiviha teidän mielestänne on ilmennyt? Eli mitä he ovat tarkalleen ottaen sanoneet tai tehneet? Kiinnostaisi kuulla, koska en ole tavannut koskaan ketään kuka todella _vihaisi_ lapsia. En osaa kuvitella miten sellaiset ihmiset käyttäytyvät, miten he tuovat ilmi muille omaa lapsivihaansa sanoin ja teoin.
Onko todella näin, että kukaan ei osaa kertoa lapsivihaajien konkreettisia sanoja tai tekoja?
Lasten vihaaminen on niin suuresti paheksittu, vihaajaa epäillään mielisairaaksi niin että ei kukaan uskalla tuoda sitä julki vaikka mielessään vihaisikin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tai muut kenellä on kokemuksia useista ihmisistä, jotka _vihaavat_ lapsia. Kerrotteko vielä meille muille ihan konkreettisesti miten näiden ihmisten lapsiviha teidän mielestänne on ilmennyt? Eli mitä he ovat tarkalleen ottaen sanoneet tai tehneet? Kiinnostaisi kuulla, koska en ole tavannut koskaan ketään kuka todella _vihaisi_ lapsia. En osaa kuvitella miten sellaiset ihmiset käyttäytyvät, miten he tuovat ilmi muille omaa lapsivihaansa sanoin ja teoin.
Onko todella näin, että kukaan ei osaa kertoa lapsivihaajien konkreettisia sanoja tai tekoja?
Aikana yli 30 vuotta sitten lasten vihaajat voivat purkaa vihantunteitaan lapsia kurittamalla, vanhemmilla oli kuritusoikeus lapsiinsa eli oikeus pahoinpidellä heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä gryndereille: maksan 110% hinnan asunnosta lapsivapaasta asuntoyhtiöstä. :)
Olisi kaikille osapuolille paras ratkaisu, että lapsiperhe-elämän äänistä stressaantuvat lapsettomat asukkaat saisivat asua taloissa, joissa ei olisi stressiä aiheuttavia lapsiperhe-elämän ääniä, ja samalla tavalla myös lapsiperheet saisivat asua taloissa, joissa heidän ei tarvitsisi stressata häiriintyvätkö lapsettomat asukkaat heidän lapsiperhe-elämän äänistä, kun naapureina olisi vain muita lapsiperheitä. Kaikille osapuolille vähemmän stressiä. Win-Win.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ihmiset vihaavat asioita, joita eivät itsessään siedä tai jotka puuttuvat heiltä itseltään.
Ehkä lapsia vihaavat eivät ole saaneet näyttää tunteitaan avoimesti omassa lapsuudessaan, eivät ole saaneet olla näkyviä. Siksi eivät siedä sitä lapsiltakaan. Liian kipeää.
He näkevät lapsiaan huomiovat ja rakastavat vanhemmat "maailman napojaan" paapovina lässyttäjinä, koska syvällä sisimmässään kokevat kateutta rakastavaa huomiota saavaa lasta kohtaan, kota vaille ovat jääneet. Eivät siedä heikkoutta ja tarvitsevuutta.
Jotkut ovat ehkä katkeria, kun eivät ole saaneet lapsia, mutta asia on haudattu niin syvälle, ettei se tule enää tiedostavaan mieleen ja oireilevat vihalla ja katkeruudella puhuen "pershetelmistä" yms.
Ei lapsista tarvitse erikseen pitää, mutta olen itsekin huomannut, että ihmiset, jotka julistavat vihaavansa lapsia ovat usein negatiivisia ja katkeran oloisia. Jotkut jopa aika epätasapainoisia.
Lapset ovat ihmisiä siinä missä muutkin, heillä on oikeus olla näkyviä ja kuuluvia yksilöitä, kuten meillä kaikilla. Huono kasvatus ei olelapsen syy ja siitä tulisi kohdistaa kritiikki vanhempaan eikä lapseen.
Ihmiset, jotka julistavat vihaavansa lapsia? Onko sellaisia todella olemassa? Onko joku tullut julistamaan sinulle kasvokkain käymässänne keskustelussa, että hän vihaa lapsia? Millaisessa tilanteessa tämä tapahtui?
Kyllä. Perhetutun avovaimo ja entinen työjaveri ystävineen. Työkaveri selitti, miten nautti, kun naapurin "kimittävä kakara" saa selkäänsä ja hekumoi myös erästä lehdessä ollutta lapsen pahoinpitelyä. Lisäksi huusi sekä kassajonossa että hississä vauvan nähtyään "hyi v***u", niin että vauvan äiti varmasti kuuli.
Perhetutun avovaimo alkoi ravintolassa huutamaan "älkää alkako jauhamaan niistä v***n kakaroista, mä vihaan niitä", kun puolisonsa kyseli, mitä pojalleni kuuluu. Tästä seurasi halventavia sanoja sisältävä saarna siitä, miten kamalia lapset ovat ja niitä hankkivat itsekkäitä lörppävi***ja. :D
Lisäksi eräs random rouva bussissa puhui itkevästä lapsesta "oliona joka ei kuulu ihmisten ilmoille".
Nää muistui mieleen. Onneksi kyseessä on kuitenkin marginaalinen ryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa yksikin hyöty, joka lapsesta on!
Halpaa työvoimaa vähän vanhempana
Minkä takia lapsesta pitäisi hyötyä yhtään mitään? Itse ajattelen asian, että lapsen tulee hyötyä vanhemmista. Ei toisin päin. Siinä kohtaa, jos ajatellaan, että lapsesta halutaan hyötyä, tulee sellainen olo, että lapsi on tehty täysin itsekkäistä syistä. Vaikka tosin lähtökohtaisesti lapsi tehdään itsekkäistä syistä, mutta tuo menee jo ymmärryksen ohi. Esimerkiksi tiedän myös sellaisia vanhempia, jotka tehneet lapsia vain sen takia, että on joku ketä huolehtii sitten kun ollaan avuttomia vanhuksia. Tätä ajatusmaailmaa en pysty ikinä ymmärtämään, vaikka haluaisin.
Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän asiaa voikaan oikein ymmärtää ennenkuin on omia lapsia. Itsekään en aikaisemmin juurikaan välittänyt lapsista. Nyt minulla on kaksi ihanaa (ja välillä vähemmän ihanaa :D) tytärtä enkä olisi voinut ennen kuvitellakaan yhtä suurta ja ehdotonta rakkautta! 🥰🥰
Kun kakarasi tuosta kasvavat, et sinäkään sitten enää pidä lapsista.
Enemmän vihaan niitä äityleitä, ketkä pakottaa someen lapsistaan materiaalia joka ikinen päivä
Alue: Aihe vapaa
On eri asia, että ei pidä huonosti käyttäytyvistä lapsista kuin normaaleista lapsista.