Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertoo jotakin ihmisen asenteesta elämään, jos ei pidä ollenkaan lapsista
Olen tätä miettinyt pitkän aikaa. Joskus tietysti tulee vastaan tilanteita missä lapset ärsyttää, oli sitten oma tai tuntematon lapsi. Se on ihan normaalia, koska lapset tietysti osaa olla äänekkäitä tai muuten vaan rasittavia.
Kuitenkin jos vihaa kaikkia lapsia jatkuvasti, kertoo se jotakin ihmisestä itsestään. Lapsethan ovat tulevaisuus, ja he merkitsevät toivoa ja elämän jatkumista. Ehkä lapsien vihaaminen siis tarkoittaa että ihminen ei halua nähdä hyvää tulevaisuutta, vaan on aika kyyninen. En vihaa ihmisiä jotka sanovat että vihaavat lapsia, se vaan on aika surullinen asenne elämään. Mitä olette mieltä?
Kommentit (477)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa yksikin hyöty, joka lapsesta on!
Halpaa työvoimaa vähän vanhempana
Todellakin! Mun 17-v poika tuolla hioo just yhden makuuhuoneen lattiaa, aika paljon halvemmaksi tulee hän kuin ammattilainen.
Ja kyllä, osaa homman ja hyvää jälkeä tulee, hioi oman huoneensa lattian vuosi sitten.
Muutenkaan nämä pällit ei tajua, että lapset kasvaa. Mulla on kolme aivan mahtavaa teiniä, joiden kanssa voi tehdä ihan mitä vaan, ja ovat ihan parasta seuraa. Tosin olivat sitä kyllä jo pieninä lapsina.
Ja mistä kaikesta olet jäänyt paitsi kun kyhnötät kotona lasten kanssa..
Ainakin monesta krapulasta. Eikä muuten kaduta pätkääkään.
No, mulla ei lapsia, mutta krapulalta olen silti välttynyt, eipä kiinnosta juominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet tunnelukot sulaa ja aukeaa usein oman lapsen saannin myötä. Oikein empatiavirrat aukenee. Se on ihmeellistä mutta totta, luonnollista. On lapsia tai ei, myös iän myötä luonnostaan tapahtuu muutoksia asioihin suhtautumisissa. Ihminen on eläväinen, muuttuva olento.
No jaa. Voi niitä tunnelukkoja tullakin lasten myötä. Ei ole ollut tilannetta ennen….
Vaatii käsittelyä. Ei ne itsestään aukene.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se jotain sellaista, että kun lasten suhteen ihminen (aikuinen) on ikään kuin asemassa, jossa pitäisi olla avuksi, tueksi, ja jotenkin niinkuin enemmän antaa kuin ottaa, niin se ei monelle käy. Tykkäävät enemmän roolista, jossa saavat olla ottajana, säälin saajana, suojelun kohteena. Tai tasavertaisista suhteista. Muttei mitään sellaista, että pitäisi jotenkin auttaa jotain pientä lasta, joka tarvitsee jotain.
Tämmönen kuvailemasi ajatusmaailma tuntuu sopivan syyksi ainakin parille niille "lastenvihaajalle" ketä tiedän :D
He tuntuvat myös vihaavan suurella intensiteetillä milloin mitäkin "elämän epämukavuutta". Liikuntaa, hellettä, pakkasta, juhlapyhiä, joukkoliikennettä.... You name it.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa yksikin hyöty, joka lapsesta on!
Miten olisi sinun hoitaminen vanhana? Ja elämän jatkuminen maapallolla?
Lapsissa on tulevaisuus ja lasten vihaajat ovat lyhytnäköisiä ja ankeita ihmisiä, pahoja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Onpas tunteikas keskustelu. Olen hyvin onnellinen lapseton 26v ja onneksi nainen johon rakastuin ei myöskään välitä lapsista. Emme siis koskaan hanki niitä, ihmeellisen vanhanaikaista porukkaa täällä....as usual. Kukaan mies ei sais tulla sanomaan että naisten “kuuluu” kärsiä synnyttää yms. No, kai eri mielipiteet kunniaan silti. En itse vihaa lapsia, neutraali olen asian suhteen. Kaikilla Suomen kansalaisilla on kuitenkin oikeus olla olemassa ja samat oikeudet :)
Naisen tehtävä on kärsiä synnytyksiä ja luoda uutta elämää, vain silloin nainen on oikea nainen. Nainen on luotu äidiksi ja mies lasten siittäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla esim. Espanjassa, Italiassa ja Thaimaassa kaikki tuntuivat rakastavan lapsiani. Tuntemattomat ihmiset lähestyivät hymyillen lapsiamme ja halusivat leikittää ja kehuivat heidän söpöyttään bussissa tai keskellä katua. Ravintolassa aina huomioivat lapset ilahtuneesti ja leikittäen. Suomessa lähinnä joku kadulla kävellyt juoppo kehui kerran lastani ja otti kontaktia omien tuttavien lisäksi. Ei ihme, että syntyvyys laskee.
Jos joku tuntematon kävelisi kadulla vastaan ja yrittäisi leikkiä lesteni kanssa soittaisin poliisit
Tyypillistä suomalaista ennakkoluuloisuutta. Jos joku ei kävele jurona ohi, niin heti ollaan soittamassa poliisia ja syyttämässä pedofiiliksi.
Eivät lapset hoida vanhempiaan, sitten kun nämä ovat vanhoja, se ei ole mikään automaatio! Kaikkea vielä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia karsastettaisiin vähemmän, jos viitsisitte edes kasvattaa heidät.
Mikä tulevaisuus rajattomien, tyhmien lasten vartuttua aikuisiksi.
Omaa lastani rakastan enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Mutta toisten lapset eivät vaan yksinkertaisesti kiinnosta minua. En lapsia vihaa, mutta ei minua kiinnostaa hoitaa toisten lapsia tai viettää aikaa heidän kanssaan. En vain voi sille mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa paljon kivoja ja herttaisia lapsia ja sitten on niitä syntymäkusipäitä, jotka voisi jo aikaisesta uunittaa.
Ehkä se kertoo ihmisen omasta lapsuudesta ja suhteesta siihen sekä ns sisäiseen lapseensa. Itse olin lapsena hyvin tietoinen siitä, että kaikki aikuiset eivät osanneet olla ja jutella lasten kanssa. Selvitin tämän tiedon heti kättelyssä vieraita aikuisia tavatessani. Osa ihmistä pystyy säilyttämään auki jonkin kanavan lasten maailmaan aikuistuessaan. Esimerkiksi Tove J. oli tällainen persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa tiivistyy suomalaisten lapsi vihamielisyys. Se on ihan käsittämätöntä!
Lapset ovat tämän maailman tulevaisuus, vaikkei jotkut sitä näytä käsittävän. Nykylapset ovat niitä, jotka teitäkin, tulevaisuuden kitiseviä vanhuksia, hoitaa. Te olette itsekin olleet lapsia joskus, älkää unohtako sitä. Ap ja muutama muu sentään osoittaa inhimillisyyttä, mutta valitettavan moni vaikuttaa tunnekylmältä tapaukselta.
Onneksi omaan tuttavaperheeseen näitä empatiakyvyttömiä ei kuulu.
Tuo "olet itsekin ollut joskus lapsi"-argumentti on kyllä maailman surkein. Mitä väliä sillä on? Ei kukaan meistä ole valinnut syntyä. Minä mieluiten olisin jäänyt kokonaan syntymättä.
Joo, tuo "olet itsekin ollut lapsi" on sellainen mitään tarkoittamaton fraasi, jota vain toistellaan täysin aivottomasti, miettimättä mitä sillä edes yritetään sanoa.
Siis; olen ollut joskus lapsi, mitä sitten????
Eiköhän moni ole ollut öykkäröivä teinikin, tai humalassa känniapina, muttei silti halua olla sellaisten kanssa missään tekemisissä.
Ja jonain päivänä sinäkin olet ruumis, joten sun kuuluu sen takia ihan hirveästi tykätä kaikista vainajista, niinkö??
Vierailija kirjoitti:
Vihaan lasten kiljumista. Nykyään sitä on yhä enemmän joka paikassa. Olen herkkäkorvainen, joten tuo on todellinen ongelma.
Tämä. Rajattomat lapset. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kus olette sitten vaan lapsettomia kissanne kanssa. Ihan kaikessa rauhassa vaan mun puolestani.
Tämä on vähä vastaava juttu kuin vegaanius. Yleensä ihmiset toitottavat sitä aivan kaikille. Lapsettomat myös monesti oikein mässäilevät sillä lapsivihamielisyydellään. Esim. kaverini mielestä on tosi vitsikästä kutsua lapsia pers*hedelmiksi ja väheksyä muita jopa ihmisinä siksi, jos he ovat vanhempia. Hän on myös todella ennakkoluuloinen ja rajoittunut asenteiltaan vanhemmuutta kohtaan.
Joopa joo, lapsia hankkineethan eivät ollenkaan hiero asiaa jokaisen vastaantulijan naamaan joka välissä. Ihan jo somebiossa joka toisella lukee, että on niin ja niin monen lapsen ylpeä äiti/isä/mummo/vaari. Velajulistuksia en ole nähnyt yhtään, vaikka varmaan joku niinkin tekee. Samoin "äitinä olen sitä mieltä, että [mikä vaan lapsiin ei-mitenkään liittyvä asia]" on ihan klassikko, samoin mielipidekirjoituksen allekirjoitus "Maija Möttönen, kauppatieteen maisteri ja äiti". Kuka on nähnyt version "kauppatieteen maisteri ja vapaaehtoisesti lapseton", tilanteessa, jossa kirjoitus ei käsittele vapaaehtoista lapsettomuutta?
Itse en vihaa lapsia vaan niiden vanhempia jotka vaativat että koko yhteiskunta pitää rakentaa lasten ehdoilla lapsia varten kun heidän omassa elämässä ei ole muuta sisältöä kuin työ ja lapset
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat nyt ymmärtäneet tämän aloituksen vähän väärin. Kyse ei ole siitä että lapsista pitäisi pitää 24/7, ei kukaan pidä. Kiukuttelu, kiljuminen ja tottelemattomuus pistää hermot kireäksi kenellä tahansa. Kyse on laajemmasta vihasta/pitämättömyydestä. Jos mukavan oloinen lapsi tulee juttelemaan (korona-ajan ulkopuolella) mikä on ajatuksesi? Tai hymyiletkö vastaan tuleville lapsille? Ja jos lapsi on kaatunut, oletko pahoillasi vai vahingoniloinen?
Hymyiletkö vastaan tuleville aikuisille?
Eiku ai niin, lapset ovat ihan kuin muutkin ihmiset, paitsi ansaitsevat erikoiskohtelua koko ajan.
Ja ei, en vihaa lapsia.
Vain pedofiilit tykkäävät lapsista.
Tunnen paljon ulkomaalaisia ja yleensä he pitävät lapsista. Kadullakin kulkiessa ulkomaalaiset naiset hymyilee lapselleni. Se johtuu siitä, että he ovat kasvaneet lasten parissa, koska yleensä ottaen ne kulttuurit ovat yhteisöllisiä, eli eri sukupolvet asuvat yhdessä ja muutenkin pitävät tiiviisti yhteyttä.
Suomalaiset asuvat yksiöissään ja harvalla on edes sisaria nykyisin. Tai jos on, niin yksi. Kyllä se vaan tekee ihmisestä hyvin erilaisen, jos tavallaan on elänyt eristyksissä koko ikänsä. Se on ihan luonnollista. Jos ei ole tottunut lapsiinkaan, vaan on ikänsä elänyt oman yksiönsä hiljaisuudessa, niin eipä sitä helposti totukaan lapsiin tai muunkaan ikäisiin.
Ja vastuu pelottaa ihmistä, joka on aina pitänyt huolta vain itsestään. Lapsissa on tietysti iso vastuu, heidät pitää laittaa itsensä edelle jne. Moni ei näe arvoa lapsissa. Siksi, että yleensä ottaen maailmankuva täällä on kyyninen ja materialistinen. Eli mitä väliä millään on? Kun minä kuolen, mitä väliä on millään sen jälkeen? Mitä iloa on lapsista, kun se raha on pois itsestä, se aika on pois omista harrastuksista tms.?
On monia kulttuureja, joissa ajatellaan eteenpäin sukupolvien ketjussa. Mitä jää jäljelle minun jälkeeni? Jääkö minun arvot, minun uskontoni, minun perintöni elämään minun jälkeeni?
Ja jos on lapsiin tutustunut, niin onhan ne ihan viattomia ja hyvällä kasvatuksella ihania. Mutta ei meillä pääosin olla lapsiin totuttu.
no logic kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa tiivistyy suomalaisten lapsi vihamielisyys. Se on ihan käsittämätöntä!
Lapset ovat tämän maailman tulevaisuus, vaikkei jotkut sitä näytä käsittävän. Nykylapset ovat niitä, jotka teitäkin, tulevaisuuden kitiseviä vanhuksia, hoitaa. Te olette itsekin olleet lapsia joskus, älkää unohtako sitä. Ap ja muutama muu sentään osoittaa inhimillisyyttä, mutta valitettavan moni vaikuttaa tunnekylmältä tapaukselta.
Onneksi omaan tuttavaperheeseen näitä empatiakyvyttömiä ei kuulu.
Tuo "olet itsekin ollut joskus lapsi"-argumentti on kyllä maailman surkein. Mitä väliä sillä on? Ei kukaan meistä ole valinnut syntyä. Minä mieluiten olisin jäänyt kokonaan syntymättä.
Joo, tuo "olet itsekin ollut lapsi" on sellainen mitään tarkoittamaton fraasi, jota vain toistellaan täysin aivottomasti, miettimättä mitä sillä edes yritetään sanoa.
Siis; olen ollut joskus lapsi, mitä sitten????
Eiköhän moni ole ollut öykkäröivä teinikin, tai humalassa känniapina, muttei silti halua olla sellaisten kanssa missään tekemisissä.
Ja jonain päivänä sinäkin olet ruumis, joten sun kuuluu sen takia ihan hirveästi tykätä kaikista vainajista, niinkö??
Harva ihminen vihaa vainajia samalla tavalla kuin lapsenvihaajat vihaavat lapsia. Olet itsekin joskus ollut lapsi on täysin käypä argumentti.
Alue: Aihe vapaa
Juuri tuo intensiivisyys on raskasta lasten seurassa. Koko ajan pitäisi olla valppaana ja aktiivisena.
Viihdyn vanhusten seurassa. Toki katkera vanhus voi olla raskasta seuraa, mutta seesteinen, elämän ja kuoleman hyväksyvä vanhus on rauhoittavaa seuraa.