Lue keskustelun säännöt.
Haluaisitko takaisin opiskeluaikaasi? Olihan se hienoa, tarvitsi vain opiskella ja harrastaa, ei ollut lapsia
03.04.2021 |
Aikaa ei ollut ylimääräistä, itse olin myös töissä, mutta silti helpompaa ja vapaampaa oli kuin nyt lapsiperheen kanssa.
Kommentit (65)
En kaipaa yhtään. Opiskelin, olin osa-aikatyössä ja treenasin. Muuhun vapaa-aikaan ei jäänyt aikaa. En bilettänyt. Olin sinkku, mitä surin ja vähän häpesinkin. Kärsin lapsuuden traumoista ja kävin terapiassa. Olin järkyttävän köyhä, joten jouduin olosuhteiden pakosta syömään huonosti ja muutenkin elämään kituuttamalla. Olin koko ajan ahdistunut ja stessaantunut. Nyt olen 40+ v. ikäinen, omasta tahdostani lapseton, parisuhteessa, minulla on kiinnostava työ ja ihan ok tulotaso, vapaa-aikaa ja kivoja harrastuksia on paljon enemmän. Olen tosi onnellinen eikä minulla ole erityisempiä huolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin ei ollut lapsia? Monella on lapsia opiskellessaan.
Miksi oletus, että vain opiskeluaikana ei ole lapsia? Minä olen ihan työelämässä eikä ole lapsia. Tämä on vielä iisimpää kuin opiskeluaika, sillä nyt töiden jälkeen todella on vain vapaa-aikaa, ei mitään kouluhommia tai muita. Rentouttavaa ja mukavaa! 😊
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa yhtään. Opiskelin, olin osa-aikatyössä ja treenasin. Muuhun vapaa-aikaan ei jäänyt aikaa. En bilettänyt. Olin sinkku, mitä surin ja vähän häpesinkin. Kärsin lapsuuden traumoista ja kävin terapiassa. Olin järkyttävän köyhä, joten jouduin olosuhteiden pakosta syömään huonosti ja muutenkin elämään kituuttamalla. Olin koko ajan ahdistunut ja stessaantunut. Nyt olen 40+ v. ikäinen, omasta tahdostani lapseton, parisuhteessa, minulla on kiinnostava työ ja ihan ok tulotaso, vapaa-aikaa ja kivoja harrastuksia on paljon enemmän. Olen tosi onnellinen eikä minulla ole erityisempiä huolia.
Näin se menee varmasti todella monilla. On vain jäävuoren huippu ne bilettävät, sosiaaliset, mahtavaa vapaata opiskelijanuoren huumaavaa elämänjanoista elämää elävien joukko.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei ollut lapsia? Monella on lapsia opiskellessaan.
Ja toisaalta monella ei ole vaikka opiskelut on opiskeltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan kaipaa opiskeluaikaa. Nautin tästä työelämästä ja lapsettomuudesta, paljon vapauttavampaa kuin opiskeluaika! Lisäksi taloustilanne paljon parempi. Olen myös sellaisella alalla, että teen osa-aikaista ja keikkailen lisää sillon kun sattuu huvittamaan. Lomailen myös sopivasti, tykkään!
En kaipaa. Olin koko ajan ahdistunut ja kärsin unihäiriöistä. En tajunnut hakea apua mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30 on uusi 20. Kolmekymppisenä opiskelu on ihan parasta. Parempi taloudellinen tilanne, opiskelu sujuu helpommin, teini-iän myrskyisyys kadonnut ja tuntee itsensä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei ole pakko hankkia ollenkaan. Lapsivapaana on mukavaa ja huoletonta myös opiskeluaikojen jälkeen.
Kyllähän lapset kuuluvat elämään.
Törkeä kommentti. Satutat tuolla kommentilla monia lapsettomia, jotka eivät voi saada lapsia. Olen itse omasta halustani lapseton, mutta jopa minä ymmärrän miten kipeästä asiasta joillekin on kysymys.
Ps. Olen lapseton aikuisopiskelija. Ei tämä opiskelijaelämä tässä iässä enää samaa ole kuin nuorempana. Käyt töissä, teet kotihommat, opiskelet kaikki illat ja viikonloput. Nyt pidän harvinaisen neljän päivän loman enkä tee mitään opintojen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaan. Se oli elämäni parasta aikaa. Opinnot mielenkiintoisia, ystäviä riitti (tässä oli vähän tuuriakin kun tutustuin niin ihaniin ihmisiin) ja kävin osa-aikaisesti mukavassa työssä. Rahasta ei ollut pula, kun menotkaan eivät olleet suuret. Seurustelin, mutta kävin paljon silti kavereiden kanssa ulkona. Harrastin myös paljon liikuntaa. Muistan kokeneeni onnellisuuden puuskia. Opiskelukaupunki oli mukava. Nyt töissä ja lapsia saanut. Töiden perässä muutettiin kauas opiskelupaikkakunnalta. Lapset toki ihania, mutta työt vaativia ja rankkoja. Hyvät ystävät asuu muualla ja nähdään harvoin. Olen yksinäisempi ja stressaantuneempi. Rahaa on enemmän, mutta onnellisuutta vähemmän. Velvollisuuksia paljon enemmän ja huolta lapsista.
En opiskeluaikoja kaipaa. Aivan tarpeetonta säätöä ja niftailua. Opiskelun jälkeen aloitin työt ja elin muutaman vuoden nuoren aikuisen elämää. Esikoisen sain 28 vuotiaana.
Hyvin elämä rullasi silloin kivasti eteenpäin omalla painollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kaipaa, ekaa vuotta lukuunottamatta oli rankkaa, köyhää, yksinäistä ja kaikella lailla stressaavaa. Oli todellinen riski koko ajan päällä, etten pysty valmistumaan, tai en koskaan pääse koulutusta vastaaviin töihin. Lomat jouduin kaikki tekemään töitä pysyäkseni hengissä.
Työelämässä on niin paljon, paljon helpompaa.
En kaipaa. Nyt ei tarvitse opiskella eikä harrastaa. Lapset on teinejä. Ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa että kaipaisin tätä sitten kun valmistun. Jatkuva stressi päällä ja rahat tiukilla koko ajan vaikka en osta mitään ylimääräistä. Tekisi mieli jättää opinnot kesken ja mennä istumaan vaikka kaupan kassalle henkensä pitimiksi. Tätä halua pahentaa sekin että en halua töitä missä työt seuraa vapaa-ajalle, mutta valitettavasti opiskelemani alan töissä noin tulee aika varmasti tapahtumaan.
Täällä jotkut valittavat, ettei ollut rahaa. Minun tuttuni saivat kyllä opintotukea ihan ilmaiseksi seinästä. Itse tein töitä.
Opiskeluaika otti koville. En käynyt missään opiskelijoiden riennoissa. Nyt kuitenkin on hyvä virka ja saatan juoda vaikka pullon viiniä. Kukaan ei siitä kärsi, kun asun yksin.
Täh? Olen työelämässä eikä minulla ole lapsia. Ehdin harrastaa miten paljon haluan.
En todellakaan. Vaikka hienoja aikoja oli, en sillä. Ihanaa et elämä meni eteenpäin ja nyt on lapset <3 En todellakaan kaipaa aikaa ilman heitä.
Ettei sulla olis uupumusta? Mulla oli silloin kun lapset pieniä, onneksi meni ohi se vaihe. Tsemppiä!
Taloudellinen tilanne oli sen verran surkea, että en kaipaa yhtään.