Katselin taas kateellisena kävelyllä olevia pariskuntia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset katsoi hymyillen kun käytiin aamulla lenkillä koko perheellä, kaksi lasta pyörällä/potkupyörällä, koira ja me vanhemmat. Se tuntuu ilahduttavan vastaantulijoita.

Auringonpaiste hymyilytti, ei teidän tientukkeenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi kävellä yksin. Pariskuntakävely on vaan sellaista näyttäytymistä.

Eikä ole vaan topakkaa menemistä kera matching suhisevat tuulipuvut.  Sen jälkeen saunaan ja kahvia ja piirakkaa ja Sohvaperunat.

Juuri näin. Jotenkin yhdessä lenkillä käyvä pariskunta näyttää niin tylsältä. Eikö ole mitään yhteistä hauskempaa tekemistä kuin kävelylle lähteminen? Huvittaa joskus katsella reippailevia pariskuntia. Ja joskus jos itsekin olen miehen kanssa lenkillä (olen se vinkuja ja vonkuja), alkaa ihan naurattaa, miten keskiluokkainen ilmiö yhteiset kävelyt ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset katsoi hymyillen kun käytiin aamulla lenkillä koko perheellä, kaksi lasta pyörällä/potkupyörällä, koira ja me vanhemmat. Se tuntuu ilahduttavan vastaantulijoita.

Minua ainakin hymyilyttää toisten onni ja se että näkee rakastuneita pariskuntia ja että aikuiset puuhaavat lasten kanssa. Siitä tulee hyvälle mielelle.

Ja erityisen hyvälle mielelle tulen kun näen miehiä työntämässä lastenrattaita. Haluan ajatella että näissä perheissä asuu kunnollinen isähahmo eli mies, joka hoitaa osuutensa lastenkasvatuksessa.

Ilman muuta ulos naisen kanssa, rentoa mukavaa olemista.

Katellaan toisia eikä puhelimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset katsoi hymyillen kun käytiin aamulla lenkillä koko perheellä, kaksi lasta pyörällä/potkupyörällä, koira ja me vanhemmat. Se tuntuu ilahduttavan vastaantulijoita.

Auringonpaiste hymyilytti, ei teidän tientukkeenne.

Ei paistanut aurinko, koko päivän on sadellut vähän vettä.

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnilla on näyttämisen halu käydä yhdessä kävelylenkillä, siksi että katsokaa kaikki me seurustellaan, me ollaan pariskunta.

Miksi ihmeessä heillä olisi näyttämisen halu? Ketä oikein luulet niillä kävelylenkeillä tulevan vastaan? Ventovieraita ihmisiä joita ei kiinnosta sinun elämäsi eikä sinua heidän elämänsä.

Pariskunnat käyvät yhdessä kävelyllä, koska se on kätevää. Yhdessä tullaan sitten samanaikainen kotiin ja sitten syödään yhdessä ja tehdään ehkä jotain muutakin yhdessä. Mikä järki siinä on, että pariskunnassa toinen osapuoli on aina vaikka tunnin toista etuajassa?

Kateellinen olen siitä, että joillakin on joku ylipäätään. Minulla ei ole ketään.

Ketjun luettuani tajusin, että todella moni on jostain kumman syystä päättänyt ryhtyä parisuhteeseen/perustaa perheen itselleen melkoisenkin sopimattoman kumppanin kanssa. Osa on sentään jo ymmärtänyt laittaa kantapäät vastakkain, mutta moni näemmä jumittaa suhteessa vaikka suhde ei anna aidosti yhtään mitään kummallekaan osapuolelle. Eikä sen mittari ole pariskuntakävelyn puute vaan tuo jatkuva vinkuvinku-valivali kuinka toinen menee yksin, tekee aina töitä, makaa sohvalla, juo kaljaa..

Miksi ihmiset ei halua itselleen aidosti sopivaa puolisoa eli elämänkumppania jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä ja kokemuksensa vaan tyytyvät vaan johonkin kunhan vaan on joku? Miksi ei valita sellaista ihmistä jonka kanssa yhdessä on paljon parempaa ja kivempaa olla kuin yksin? Se kun ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omaakin elämää olisi. 

Tuollaiset itselle epäsopivat pitää pistää kiertoon ja keskittyä siihen omaan elämään ja siihen sopivan ihmisen löytämiseen. Saattaisi jopa sinkkujenkin määrä noin toimimalla vähentyä, koska kyllä noille sohvalla makaaville kaljanryystäjillekin varmasti kaltaisensa vastakappaleet jossain on olemassa. Tiedä vaikka kaksi tällaista lopettaisikin moiset harrastukset toisensa löydettyään ja jatkossa tekisivät hekin yhdessä jotain ihan muuta. Tai sitten kaljoittelisivat jatkossa onnellisesti yhdessä.

Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi epätyydyttävässä parisuhteessa olemiseen ja jatkuvaan joustamiseen itselle sopimattoman ihmisen tapojen ja halujen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnilla on näyttämisen halu käydä yhdessä kävelylenkillä, siksi että katsokaa kaikki me seurustellaan, me ollaan pariskunta.

Miksi ihmeessä heillä olisi näyttämisen halu? Ketä oikein luulet niillä kävelylenkeillä tulevan vastaan? Ventovieraita ihmisiä joita ei kiinnosta sinun elämäsi eikä sinua heidän elämänsä.

Pariskunnat käyvät yhdessä kävelyllä, koska se on kätevää. Yhdessä tullaan sitten samanaikainen kotiin ja sitten syödään yhdessä ja tehdään ehkä jotain muutakin yhdessä. Mikä järki siinä on, että pariskunnassa toinen osapuoli on aina vaikka tunnin toista etuajassa?

Kyllä sinne mennään esittelemään vastaantulijoille minkälainen kumppani on löydetty, katsokaa mulla on tämmöinen mies, olen ylpeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi kävellä yksin. Pariskuntakävely on vaan sellaista näyttäytymistä.

Eikä ole vaan topakkaa menemistä kera matching suhisevat tuulipuvut.  Sen jälkeen saunaan ja kahvia ja piirakkaa ja Sohvaperunat.

Juuri näin. Jotenkin yhdessä lenkillä käyvä pariskunta näyttää niin tylsältä. Eikö ole mitään yhteistä hauskempaa tekemistä kuin kävelylle lähteminen? Huvittaa joskus katsella reippailevia pariskuntia. Ja joskus jos itsekin olen miehen kanssa lenkillä (olen se vinkuja ja vonkuja), alkaa ihan naurattaa, miten keskiluokkainen ilmiö yhteiset kävelyt ovat. 

Jos on ollut yhdessä 20 vuotta, niin siihen mahtuu vaikka millaista yhteistä tekemistä. Ei ne reippailut nyt mitään 80% ihmisten ajasta vie. Ja vieläkö joku käyttää tuulipukuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis ihanaa käydä jonkun kanssa kävelyllä, tehdä sen jälkeen ruokaa, juoda vähän viiniä, käydä saunassa, pelata lautapelejä ja pussailla peiton alla. Olen ollut kolme vuotta sinkku ja alkaa jo vähän kyllästyttää :(

N39

Muuten ihan hyvä, mutta kävelylenkin olisi suotavaa olla vain lyhyt tai ainakin mielenkiintoisessa paikassa ja lautapelit on vähän boring, tai no riippuu varmaan pelistä.

M40

Mikään ei ole boring hyvän naisen seurassa

M

Ap, minäkin olen yrittäjän vaimona kateellinen ihan tavallisille miehille, jotka EI ole yrittäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Ketjun luettuani tajusin, että todella moni on jostain kumman syystä päättänyt ryhtyä parisuhteeseen/perustaa perheen itselleen melkoisenkin sopimattoman kumppanin kanssa. Osa on sentään jo ymmärtänyt laittaa kantapäät vastakkain, mutta moni näemmä jumittaa suhteessa vaikka suhde ei anna aidosti yhtään mitään kummallekaan osapuolelle. Eikä sen mittari ole pariskuntakävelyn puute vaan tuo jatkuva vinkuvinku-valivali kuinka toinen menee yksin, tekee aina töitä, makaa sohvalla, juo kaljaa..

Miksi ihmiset ei halua itselleen aidosti sopivaa puolisoa eli elämänkumppania jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä ja kokemuksensa vaan tyytyvät vaan johonkin kunhan vaan on joku? Miksi ei valita sellaista ihmistä jonka kanssa yhdessä on paljon parempaa ja kivempaa olla kuin yksin? Se kun ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omaakin elämää olisi. 

Tuollaiset itselle epäsopivat pitää pistää kiertoon ja keskittyä siihen omaan elämään ja siihen sopivan ihmisen löytämiseen. Saattaisi jopa sinkkujenkin määrä noin toimimalla vähentyä, koska kyllä noille sohvalla makaaville kaljanryystäjillekin varmasti kaltaisensa vastakappaleet jossain on olemassa. Tiedä vaikka kaksi tällaista lopettaisikin moiset harrastukset toisensa löydettyään ja jatkossa tekisivät hekin yhdessä jotain ihan muuta. Tai sitten kaljoittelisivat jatkossa onnellisesti yhdessä.

Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi epätyydyttävässä parisuhteessa olemiseen ja jatkuvaan joustamiseen itselle sopimattoman ihmisen tapojen ja halujen vuoksi.

Mistä niitä kunnollisia naisia löytyy? Siinä on se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnilla on näyttämisen halu käydä yhdessä kävelylenkillä, siksi että katsokaa kaikki me seurustellaan, me ollaan pariskunta.

Miksi ihmeessä heillä olisi näyttämisen halu? Ketä oikein luulet niillä kävelylenkeillä tulevan vastaan? Ventovieraita ihmisiä joita ei kiinnosta sinun elämäsi eikä sinua heidän elämänsä.

Pariskunnat käyvät yhdessä kävelyllä, koska se on kätevää. Yhdessä tullaan sitten samanaikainen kotiin ja sitten syödään yhdessä ja tehdään ehkä jotain muutakin yhdessä. Mikä järki siinä on, että pariskunnassa toinen osapuoli on aina vaikka tunnin toista etuajassa?

Muutenkin hassua tämä, että nykyään on jotenkin muodikasta olla niin pirun itsenäinen ja omatoiminen että valituksesta päätellen siitä kumppanista on lähinnä vain harmia ja riesaa vaikka kuitenkin se parisuhde on ihan pakko saada.

Miksi ihmeessä ei sitten voi elää sinkkuna jos kerran se toinen suurimmaksi osaksi vaan ärsyttää ja on lähinnä vaan jaloissa pyörimässä kun haluaa elää itsenäistä ja omaa elämäänsä? Vai puuttuuko siitä elämästä jokin tärkeäkin osa, jos ei voi jatkuvasti marmattaa kuin prsiistä se oma kumppani onkaan?

Vierailija kirjoitti:

Olis ihanaa käydä jonkun kanssa kävelyllä, tehdä sen jälkeen ruokaa, juoda vähän viiniä, käydä saunassa, pelata lautapelejä ja pussailla peiton alla. Olen ollut kolme vuotta sinkku ja alkaa jo vähän kyllästyttää :(

N39

En oo sinkku mutta en tee siltikään noita asioita puolison kanssa :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis ihanaa käydä jonkun kanssa kävelyllä, tehdä sen jälkeen ruokaa, juoda vähän viiniä, käydä saunassa, pelata lautapelejä ja pussailla peiton alla. Olen ollut kolme vuotta sinkku ja alkaa jo vähän kyllästyttää :(

N39

Tekisipä tyttöystävä joskus ruokaa :(

Olisipa tyttöystävä, jolle tehdä ruokaa.

M41.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi kävellä yksin. Pariskuntakävely on vaan sellaista näyttäytymistä.

Eikä ole vaan topakkaa menemistä kera matching suhisevat tuulipuvut.  Sen jälkeen saunaan ja kahvia ja piirakkaa ja Sohvaperunat.

Juuri näin. Jotenkin yhdessä lenkillä käyvä pariskunta näyttää niin tylsältä. Eikö ole mitään yhteistä hauskempaa tekemistä kuin kävelylle lähteminen? Huvittaa joskus katsella reippailevia pariskuntia. Ja joskus jos itsekin olen miehen kanssa lenkillä (olen se vinkuja ja vonkuja), alkaa ihan naurattaa, miten keskiluokkainen ilmiö yhteiset kävelyt ovat. 

Jos on ollut yhdessä 20 vuotta, niin siihen mahtuu vaikka millaista yhteistä tekemistä. Ei ne reippailut nyt mitään 80% ihmisten ajasta vie. Ja vieläkö joku käyttää tuulipukuja?

Oletettavasi moni haluaa puuhailla myös yksin paljon kaikenlaista, jolloin se kävelyllä käyminen on sitä yhteistä tekemistä ja laatuaikaa. Ja käyn siis itsekin joskus lenkillä miehen kanssa. Ja siinä sitä moikkaillaan sunnuntaiaamupäivänä naapuruston muita keskiluokkaisia pariskuntia, nautitaan kauniista ulkoilmasta ja reippaillaan taas yksi puuhakas päivä alkuun. 

Miehelleni kävely on suoritus. Hän painelee edellä ja ei juuri puhu.

Mulle saatanallisen tylsää.

Musta olis kiva höpötellä ja vaikka kulkea käsi kädessä. Tätä ei ole ikinä tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis ihanaa käydä jonkun kanssa kävelyllä, tehdä sen jälkeen ruokaa, juoda vähän viiniä, käydä saunassa, pelata lautapelejä ja pussailla peiton alla. Olen ollut kolme vuotta sinkku ja alkaa jo vähän kyllästyttää :(

N39

Samasta yksinäisyydestä voi kärsiä vaikka on parisuhteessa =(

Niin voi.. sitähän teidän sinkkujen on vaikeaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnilla on näyttämisen halu käydä yhdessä kävelylenkillä, siksi että katsokaa kaikki me seurustellaan, me ollaan pariskunta.

En ymmärrä ylipäätään, miksi kenelläkään olisi näyttämisen halu tällaisesta asiasta. Mutta enpä ole somessakaan tai muissa näkyvillä olevissa foorumeissa.

Kumppanin kanssa käydään yhdessä lenkillä, koska nautimme molemmat ulkoilusta ja luonnosta. Lenkillä on myös mukava jakaa päivän kuulumisia.