Mitä töitä voin hakea sosiologian maisterin koulutuksella?

Ennen oli työkkärin harjoitteluja vastavalmistuneille, joiden avulla saattoi päästä jonnekin näyttämään naamaansa ja keräämään työkokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Menin sosiaalityöntekijäksi, lisäopintoja ja kelpoisuus. Sillä tiellä edelleen.

Peruskoulun jälkeen voisi olla joku sosiaalityöntekijälinja, josta voisi lähteä pätevöitymään. 

Melkoista vuosien tuhlausta, että ensin lukiossa peruskoulusta tuttuja asioita syvennetään hampaita kirskutellen monta vuotta, sitten viisi vuotta ympäripyöreitä juttuja yliopistossa ja sitten vielä jotain päälle, kunnes pääsee ohjaamaan ihmisiä palveluihin. 

Näitä keisarin vaatteita ei vain saisi mielellään kritisoida, koska kaasuvalotus on heti nurkan takana ja monen ihmisen työpaikka kiinni tästä valtavan pitkästä tuotantoketjusta, jonka kautta saadaan pätevyys suht yksinkertaisiin hommiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja pointtini oli, että jos generalisti ei pääse kiinni oikeanlaisiin verkostoihin, niin silloin on aika vaikea tie edessä. Itse en ollut erityisen sosiaalinen tai kiinnostunut samoista yhteiskunnallisista tavoitteista kuin muut alallani, joten lopputulema ei ollut mikään ihme.

Se työtön sosiologi

On kyllä harvinaista olla työtön sosiologi, ainakaan pitkäaikaisesti. Kaikki tietämäni sosiologit ovat hyvissä töissä. Vaikeaa on lähinnä uran alkuvaiheessa, kun ei ole juuri työkokemusta.

Työskentelin tutkijana neljä vuotta, kunnes rahoitus loppui. Viitisen prosenttia sosiologeista on työttömänä, enkä usko olevani huonommasta päästä muutoin kuin sosiaalisesti. Tuttavapiirini ei esimerkiksi kuulu ensimmäistäkään oman alani ihmistä.

Ongelma on varmaan siinä, että et osaa hakea töitä yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolelta vakuuttavasti. CV voi olla liian yksityiskohtainen ja tiivistäminen puuttuu. Olen tavannut akateemisia, jotka luulevat että työelämässä toimii 10-sivuinen CV, koska sellaisia tehdään tutkimusmaailmassa. Ei ymmärretä, että maailma on muualla toisenlainen.

Kuulostaa myös oudolta, että tutkijana työskennellyt ei tunne oman alan ihmisiä.

Olen tehnyt töitä yliopiston ulkopuolella mm. nimekkeillä viestinnän asiantuntija ja toimittaja, eli osaan ilmaista asiani ja tehdä CV:n. Yliopistolla kävin seminaareissa ja konferensseissa, mutta en käynyt niissä virallisten puheenvuorojen lisäksi keskusteluja ihmisten kanssa. Väitöskirjani ohjaaja piti artikkelikäsikirjoituksiani epäkiinnostavina "tutkijakollegoideni kannalta", enkä usko hänen olevan väärässä, eli varmaan parempi kaikille näin.

Entistä vaikeampi ymmärtää, ettet saisi töitä kun sinulla on noin hyvää työkokemusta. Mihin haku on tyssännyt? Vai onko korona sekoittanut rekrytoinnit?

Julkisiin hakuihin osallistuminen on sitä, että samat 200-300 osallistuu ja paikan saa sellainen, joka on jo valmiiksi töissä esim. naapurivirastossa, ja jonka työkokemus sekä jopa opinnäytetyö on 1:1 linjassa haetun paikan kannalta. Piilossa olevia paikkoja on sitten vähän vaikea kaivaa esille ilman verkostoja ja menee hakuammunnan puolelle. Yliopistolla työtilani oli rakennuksessa, jossa muut olivat aivan eri oppiaineesta ja puhuivat lisäksi keskenään minulle vierasta kieltä, niin ei tullut tutustuttua niihinkään. Eräs nyt jo edesmennyt vanhempi kollega totesikin minulle kerran suoraan, että en ole pääsemässä kiinni akateemiseen uraan näillä menoin.

up

Porvoossa on auki kaksi kyykkyvatkaajan virkaa.

Antakaas vinkkejä työttömälle sosiologille työnhakuun. Minkälaista ensimmäistä työpaikkaa olette hakeneet / saaneet?

Toisaalta myös onko vinkkejä alanvaihtoon johtavaan koulutukseen? Nyt pitäisi valita jotain mikä työllistää varmasti.

Saa antaa myös vinkkejä työttömyyden kanssa elämiseen ja jaksamiseen. Tuntuu että olen epäonnistunut elämässä, kun opiskelin "väärin".

Tuon oisin selvittäny ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Urapolut selviksi, harvoin opiskelua sen itsensä vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja pointtini oli, että jos generalisti ei pääse kiinni oikeanlaisiin verkostoihin, niin silloin on aika vaikea tie edessä. Itse en ollut erityisen sosiaalinen tai kiinnostunut samoista yhteiskunnallisista tavoitteista kuin muut alallani, joten lopputulema ei ollut mikään ihme.

Se työtön sosiologi

Ei tarvitse päästä verkostoihin, jos hakee omatoimisesti. Toisista poikkeava erikoistuminen voi oikeasti auttaa hakiessa. Verkostoista riippuvuus on lumetta. Täytyy olla aktiivinen, jotta oma työhakemus päätyy rekrytoijien luettavaksi.