Oletko katsonut Seaspiracy-dokumentin Netflixistä? - Jos olet, niin vieläkö kala ja äyriäiset maistuvat?
Todella silmät avaava dokumentti. Koko maailman pitäisi nähdä tämä. Se kertoo kuinka kalastusteollisuus vauhdittaa ilmastonmuutosta ja maapallon ekologista romahdusta käytännössä nopeammin kuin mikään muu ihmisen toiminta. Tätä vauhtia parinkymmenen vuoden päästä maailman meret on ryöstökalastettu tyhjiksi, ja se tarkoittaa käytännössä kaiken loppua, myös meidän. Ihminen ei voi elää planeetalla, jonka meret ovat kuolleet.
Se kertoo myös siitä kuinka voittoa tavoittelemattomat luonnonsuojelujärjestöt ovat juonessa mukana. Esimerkkinä tästä MSC (Marine Stewardship Council), joka asettaa standardit kestävälle kalastukselle. Meriruokapakkauksissa kautta maailman on MSC:n ekoleimoja, jonka mukaan tuote on kalastettu kestävällä tavalla, joka ei liikakuluta kalakantoja. Dokumentissa käy kuitenkin ilmi että nuo kalastustavat ovat kaikkea muuta kuin kestäviä. Käytännössä tällaiset järjestöt ovat noiden ryöstökalastajien rikostovereita, tarkoituksenaan maksimoida kalastusteollisuuden voitot, peittelemällä näiden toiminnan epäkohtia, hämäten kuluttajia uskomaan ettei sen toiminnassa ole mitään pahaa.
Valtaosalla kuluttajista ei ole aavistustakaan kuinka suurta tuhoa lautasella oleva kala, katkarapu tai muu merielävä aiheuttaa. Mediassa meille kerrotaan että se on kuluttamamme muovi, joka tuhoaa meret, mutta todellisuudessa se on miljardeja tuottavien teollisuudenalojen ahneus, jolta valtiovalta sulkee silmänsä. Meressä kelluvat muovipillit ovat loppujen lopuksi pienimpiä ongelmistamme.
Tuon katsottua tuli vähän sellainen olo että jatkossa sitä miettii monta kertaa ennen kuin ostaa kalaa tai muita meren antimia. Tämä tuhoisa toimiala kun on olemassa vain siksi koska sen tuotteille on kysyntää, jos tuo kysyntä loppuu, silloin loppuu myös tämä tuhoisa toiminta.
Kommentit (45)
No enpä ole kalaa paljon syönyt. Olen lihapää.
Mielestäni dokumentti oli huono ja poukkoileva. Tarinan kaari hyppi sinne tänne ja tuli vain tunne että tekijä runttasi kaikenlaista toisensa perään tyyliin ainiin tääkin on olemassa!...ja tällanen!...kattokaa nyt tätäkin!! Tekijä yritti tehdä hienoa draaman kaarta mutta esimerkit oli aika löyhästi toisiinsa kietoutuneita eli tekemällä tehtyjä yhteyksiä kaikkien maailman julmuuksien välillä.
Suurin osa haastattelutilanteista oli myös tosi epämukavia ja kiusallisesti loppuvia, tyyppi jankkasi ja jankkasi tyyliin myönnä nyt että ootta murhaajia! Myönnä nyt! Etkö sano mitään, eli ootte murhaajia! Jo dokumentin puolivälissä oli selvää että dokkarin tekijä oli fanaattivegaani, eli ei olisi hyväksynyt kalafirman edustajalta mitään muuta vastausta kuin omaa näkökulmaansa tukevaa (=olemme murhaajia, ihana kun autoit, laitetaan lappu luukulle nyt heti).
Ei tuollaisilla spekseillä voi tehdä hyvää tutkivaa journalismia tai kiehtovaa dokumenttia. Harmi kun dokumentti lässähti tuohon paasaamiseen. Tekijältä unohtui kuunnella muita kuin itseään, ja tämän takia tarina pysyi tosi yksiulotteisena ja poukkoilevana. Jos on jo etukäteen päättänyt mikä on lopputulos ja ainoa totuus, niin asialinja jää aika ohueksi.
Se dokumentti oli hyvä naula ilmastonmuutoshuijauksen arkkuun.
Näköjään dokumentti on tehnyt tehtävänsä. Australiassa ryhmä Seaspiracyn nähneitä vegaaneja rynnäköi paikalliseen kalaravintolaan.