Miksi 1970 - 1980-luvuilla riitti rahaa moneen palveluun ja valittamista ei juuri ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kouluruoka silloinkaan kovin hyvää ollut, nahkaperunoita, joita ei kukaan halunnut. Kadut avattiin, kun ehdittiin . Samoin urheilukentät. Silloin ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita. Silloin ei osteltu velaksi kuin korkeintaan asunto. Kunnalliseen päivähoitoon oli asiaa vain Yksinhuoltajien lapsilla. Ruoka oli maailman kalleinta. Mustavalko tv töllötti nurkassa. Silloin ei valitettu. Nykyään valitetaan kaikesta .

Mutta: joka kirkonkylässä maaseudullakin oli kauppa, pankki, posti ja kyläkoulu.

Kaupunkilähiössä näiden lisäksi oli kioski, seurakuntatalo, kampaamo ja terveysasema. Omassa asuinlähiössä oli jopa 3 eri kauppaa, 2 pankkia, urheiluliike, Alko, pubi, kukkakauppa, kirjasto ja lukio. Kyseessä oli kaupunki, jonka kokonaisväkiluku 100 000.

Tavallisella kansalla ei ollut varaa ostaa tuosta vaan luksusta tai matkustella ulkomaille. Ihan tyytyväisiä oltiin pääsystä alkeelliselle kesämökille. Ei kyllä ollut someakaan, jossa valittaa. Valittamaan pystyi Karpolle. Mutta duunari tiesi olevansa duunari ja ymmärsi herroilla olevan herrojen metkut.

maaseuseudulta kyläkoulut vei lapsien loppuminen, pankit teknologian kehitys, postin vei kirjeiden lähettämisen väheneminen, kyläkaupan vei autoistuminen

lähiöistä mennään nykyään prismoihin, urheilutarvikkeita saa netistäkin, pankit vei -no jo sanoinkin että ne hoidetaan nykyään omalta koneelta paljon kätevämmin, sivukirjastoja alettiin laittaa 1990 -luvun lamassa kiinni

Vesi-, sähkö-, posti-, ja liikennelaitokset pitäisi kansallistaa välittömästi. Ylipäätään kaikki monopoliasemassa olevat laitokset tulee ottaa yhteiskunnan haltuun. Näiden laitosten yksityistäminen ei ole tuonut mitään hyvää tavalliselle asiakkaalle. Sen sijaan jatkuvat hinnankorotukset ovat arkipäivää. Terveysalaa vaivaa sama kapitalistinen riistomentaliteetti joten sielläkin olisi paikallaan kieltää kaikki yksityiset yritykset.

Eläkeläisiä ja työttömiä oli paljon vähemmän toisten elätettävänä. Sairauksien hoitoon meni vähemmän rahaa kun ei ollut kalliita lääke hoitoja. Ihmisten piti pärjätä itse jos halusi saada syödäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kouluruoka silloinkaan kovin hyvää ollut, nahkaperunoita, joita ei kukaan halunnut. Kadut avattiin, kun ehdittiin . Samoin urheilukentät. Silloin ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita. Silloin ei osteltu velaksi kuin korkeintaan asunto. Kunnalliseen päivähoitoon oli asiaa vain Yksinhuoltajien lapsilla. Ruoka oli maailman kalleinta. Mustavalko tv töllötti nurkassa. Silloin ei valitettu. Nykyään valitetaan kaikesta .

Oli tietokoneita jo 80-luvulla. Samoin väri-tv.

Meille eka väri-tv ostettiin 1972.

Piiloverotusta ei ollut läheskään näin paljoa.

Kaikesta on tehty valtavan byrokraattista. 70-80-luvuilla byrokratiaa oli ja se oli

huomattavasti kankeampaa kuin nyt, mutta sitä ei ollut ihan joka paikassa.

Kaupat olivat tyytyväisiä kun saivat bisneksellään perheensä elätettyä, nyt pitää heti rikastua.

TVL:n työt siirrettiin yksityiselle > teiden kunto romahti, mutta rahaa menee paljon enemmän.

Nykyään on kuntien liikelaitoksia, myös näiden on tehtävä tulosta ja kunnan sisäinen laskutus vaan kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut esim. ajoneuvoveroa tai käyttömaksua, ei ollut terveyskeskuksissa käyntimaksuja eikä esim. mitään hulevesimaksuja mikä on viimeisin keinotekoisesti keksitty uusi lisämaksu ihmisten rasitteeksi :/ Suorastaan kuin varastamista kun keksitään tuollaisia keinotekoisia lisämaksuja mitä ei ennen ollut olemassakaan!!

Mutta autovero ja dieselvero oli.

Polttoaineen verotuskin oli jo melkoisen korkealla tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut esim. ajoneuvoveroa tai käyttömaksua, ei ollut terveyskeskuksissa käyntimaksuja eikä esim. mitään hulevesimaksuja mikä on viimeisin keinotekoisesti keksitty uusi lisämaksu ihmisten rasitteeksi :/ Suorastaan kuin varastamista kun keksitään tuollaisia keinotekoisia lisämaksuja mitä ei ennen ollut olemassakaan!!

Mutta autovero ja dieselvero oli.

Polttoaineen verotuskin oli jo melkoisen korkealla tasolla.

1980 -luvulla joka autossa oli iso osa hintaa autoveroa, nykyään pienemmissä sitä ei ole juuri lainkaan

Moni työ on kadonnut tietotekniikan tultua, kun on sähköpostit, tekstiviestit ja nettipalvelut.

Toimistoissa ei tarvita lähettipoikia eikä -tyttöjä, pankeissa ei tarvita kassavirkailijoita, asiakaspalveluun tarvitaan paljon aiempaa vähemmän ihmisiä yrityksissä ja virastoissa, kun asiakkaita varten on verkkopalvelut.

Matkatoimistot eivät tarvitse työntekijöitä, kun ihmiset varaavat matkansa itse netissä.

Vierailija kirjoitti:

Moni työ on kadonnut tietotekniikan tultua, kun on sähköpostit, tekstiviestit ja nettipalvelut.

Toimistoissa ei tarvita lähettipoikia eikä -tyttöjä, pankeissa ei tarvita kassavirkailijoita, asiakaspalveluun tarvitaan paljon aiempaa vähemmän ihmisiä yrityksissä ja virastoissa, kun asiakkaita varten on verkkopalvelut.

Matkatoimistot eivät tarvitse työntekijöitä, kun ihmiset varaavat matkansa itse netissä.

eikä tarvita paperia kun kaikki hoidetaan ja luetaan netissä, ei tarvita postinjakajia kun laskut tulee e-laskuna. Aikanaan oli taloyhtiöissä talonmiehiä, nykyään jos joku yrittäisi niillä palkoilla palkata niin ei kukaan tulisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut esim. ajoneuvoveroa tai käyttömaksua, ei ollut terveyskeskuksissa käyntimaksuja eikä esim. mitään hulevesimaksuja mikä on viimeisin keinotekoisesti keksitty uusi lisämaksu ihmisten rasitteeksi :/ Suorastaan kuin varastamista kun keksitään tuollaisia keinotekoisia lisämaksuja mitä ei ennen ollut olemassakaan!!

Mutta autovero ja dieselvero oli.

Polttoaineen verotuskin oli jo melkoisen korkealla tasolla.

1980 -luvulla joka autossa oli iso osa hintaa autoveroa, nykyään pienemmissä sitä ei ole juuri lainkaan

Uusien autojen hinnoissa oli ja on edelleen veroa. Kuitenkin uusien autojen myyntiennätys on vuodelta 1989, n. 176 tuhatta uutta henkilöautoa myytiin sinä vuonna.

Entäs viime vuonna? 2020 myytiin alle satatuhatta uutta autoa. Jos nykyään todella olisi kaikki paremmin ja parempi elintaso kuin 80-luvulla, eikö uusia autoja pitäisi myydä silloin enemmän kuin 80-luvulla...

Vierailija kirjoitti:

Idänkauppa veti. Neuvostoliitto osti paskalaatuistakin tavaraa selvällä rahalla.

Ei vaan idänkauppa oli vaihtokauppaa. Rahaa sieltä ei tullut, toisaalta, mitä ruplalla olisi tehnytkään. Se oli itä, josta tuli paskalaatua. Siksi tässä maassa oli paljon itäeurooppalaisia autoja. Länsiautojen hinnat olivat korkeat osin tästä syystä, että itäautot olisivat menneet kaupaksi. Neuvostokansalaisilla ei ollut juurikaan varaa niitä ostaa. Kaikki tiesivät/tietävät niiden laadun. Katsastuksessa oli omat lievemmät standardit niille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut esim. ajoneuvoveroa tai käyttömaksua, ei ollut terveyskeskuksissa käyntimaksuja eikä esim. mitään hulevesimaksuja mikä on viimeisin keinotekoisesti keksitty uusi lisämaksu ihmisten rasitteeksi :/ Suorastaan kuin varastamista kun keksitään tuollaisia keinotekoisia lisämaksuja mitä ei ennen ollut olemassakaan!!

Mutta autovero ja dieselvero oli.

Polttoaineen verotuskin oli jo melkoisen korkealla tasolla.

1980 -luvulla joka autossa oli iso osa hintaa autoveroa, nykyään pienemmissä sitä ei ole juuri lainkaan

Uusien autojen hinnoissa oli ja on edelleen veroa. Kuitenkin uusien autojen myyntiennätys on vuodelta 1989, n. 176 tuhatta uutta henkilöautoa myytiin sinä vuonna.

Entäs viime vuonna? 2020 myytiin alle satatuhatta uutta autoa. Jos nykyään todella olisi kaikki paremmin ja parempi elintaso kuin 80-luvulla, eikö uusia autoja pitäisi myydä silloin enemmän kuin 80-luvulla...

ei autojen myynti ole enää mikään ellintason mittari, 1980 -luvulla kerskavuosina silloin elettiin autohulluuden aikaa, uudet sukupolvet ei autoista enää niin välitä, se on käyttöesine, ei mikään itseisarvo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut törkyhintoja, vaan oli ostovoimaa. Palkalla sai. Poliitikot ajatteli maan etua, eikä omaa etua. Herrat ajatteli firman laatua/mainetta. Ei ollut  toisenvärisiä. Ainoat uhat olivat satunnainen pedofiili, juoppo ja kylähullu..

Kun sitä ostovoimaa nimenomaan ei ollut. Telkkaria tai pesukonetta varten sai työssäkäyväkin säästää monta kuukautta.

Televisio ja pesukone maksavat täsmälleen saman, ellei vähemmän kuin 50 vuotta sitten (lapsuudenkotiini ostettiin vuonna 1974 24 tuuman Luxor väri-TV, joka maksoi 4000 mk, nyt ostin Samsung 43 tuuman television 400 €:lla) toki markat muutettuna euroiksi, palkat ovat sensijaan moninkertaistuneet. Nykyisin ei edes saa niin huonoja televisioita kuin 1970- luvun parhaat televisiot. Harva ostaisi 7000 € maksavaa televisiota, jota sai korjata vuoden välein.

Kekkonen oli viimeinen oikea presidentti Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut esim. ajoneuvoveroa tai käyttömaksua, ei ollut terveyskeskuksissa käyntimaksuja eikä esim. mitään hulevesimaksuja mikä on viimeisin keinotekoisesti keksitty uusi lisämaksu ihmisten rasitteeksi :/ Suorastaan kuin varastamista kun keksitään tuollaisia keinotekoisia lisämaksuja mitä ei ennen ollut olemassakaan!!

Mutta autovero ja dieselvero oli.

Polttoaineen verotuskin oli jo melkoisen korkealla tasolla.

1980 -luvulla joka autossa oli iso osa hintaa autoveroa, nykyään pienemmissä sitä ei ole juuri lainkaan

Uusien autojen hinnoissa oli ja on edelleen veroa. Kuitenkin uusien autojen myyntiennätys on vuodelta 1989, n. 176 tuhatta uutta henkilöautoa myytiin sinä vuonna.

Entäs viime vuonna? 2020 myytiin alle satatuhatta uutta autoa. Jos nykyään todella olisi kaikki paremmin ja parempi elintaso kuin 80-luvulla, eikö uusia autoja pitäisi myydä silloin enemmän kuin 80-luvulla...

ei autojen myynti ole enää mikään ellintason mittari, 1980 -luvulla kerskavuosina silloin elettiin autohulluuden aikaa, uudet sukupolvet ei autoista enää niin välitä, se on käyttöesine, ei mikään itseisarvo

Onko sitten kaikki muut euroopan maat "autohulluja" koska suunilleen kaikissa muissa Euromaissa on uudemmat autot kuin Suomessa? Ei näin vanha autokanta, kuin Suomessa ole mikään normaalitilanne missään Eurooppalaisessa maassa, varsinkaan hyvinvointivaltiossa jona Suomi haluaa esiintyä!

Kaikkia selityksiä sitä keksitäänkin ettei tarvitsisi myöntää että Suomalaiset ovat KÖYHIÄ!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut törkyhintoja, vaan oli ostovoimaa. Palkalla sai. Poliitikot ajatteli maan etua, eikä omaa etua. Herrat ajatteli firman laatua/mainetta. Ei ollut  toisenvärisiä. Ainoat uhat olivat satunnainen pedofiili, juoppo ja kylähullu..

Kun sitä ostovoimaa nimenomaan ei ollut. Telkkaria tai pesukonetta varten sai työssäkäyväkin säästää monta kuukautta.

Televisio ja pesukone maksavat täsmälleen saman, ellei vähemmän kuin 50 vuotta sitten (lapsuudenkotiini ostettiin vuonna 1974 24 tuuman Luxor väri-TV, joka maksoi 4000 mk, nyt ostin Samsung 43 tuuman television 400 €:lla) toki markat muutettuna euroiksi, palkat ovat sensijaan moninkertaistuneet. Nykyisin ei edes saa niin huonoja televisioita kuin 1970- luvun parhaat televisiot. Harva ostaisi 7000 € maksavaa televisiota, jota sai korjata vuoden välein.

1970 -luvun alussa televisio maksoi kahden kuukausipalkan verran. Vertailun vuoksi, montako televisiota nykypäivänä voi kuukauden palkalla ostaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei se kouluruoka silloinkaan kovin hyvää ollut, nahkaperunoita, joita ei kukaan halunnut. Kadut avattiin, kun ehdittiin . Samoin urheilukentät. Silloin ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita. Silloin ei osteltu velaksi kuin korkeintaan asunto. Kunnalliseen päivähoitoon oli asiaa vain Yksinhuoltajien lapsilla. Ruoka oli maailman kalleinta. Mustavalko tv töllötti nurkassa. Silloin ei valitettu. Nykyään valitetaan kaikesta .

Kyllä oli ruoka kouluissa hyvää. Meilläkin Lapissa oli erilaisia pororuokia useamman kerran kuussa. Kokolihakadtikkeitaboli usein, samoin tosin maksa- ja munuaisruokia, joita ei enää ole juuri ollenkaan maksalaatikkoa lukuunottamatta. Lumet aurattiin kotikadultani monta kertaa päivässä ( tosin samassa taloyhtiössä asui pari kaupungin herraa).

Omasta mielestäni 80-luvun kouluruoka oli ihan hyvää, muistelen että meillä oli joskus jopa pitsaa silloin.

On tietysti voinut eri paikoissa olla erilaista kouluruokaa, itse asuin silloin n. 16-17 tuhannen asukkaan kunnassa ja kävin keskustan isohkoa ala-astetta, olisikohan oppilaita ollut suuruusluokkaa n. 600 oppilasta.

Yläasteella tietysti vielä enemmän ja 8-luokalle mennessä rakensivatkin paikkakunnalle vielä toisenkin yläasteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut törkyhintoja, vaan oli ostovoimaa. Palkalla sai. Poliitikot ajatteli maan etua, eikä omaa etua. Herrat ajatteli firman laatua/mainetta. Ei ollut  toisenvärisiä. Ainoat uhat olivat satunnainen pedofiili, juoppo ja kylähullu..

Kun sitä ostovoimaa nimenomaan ei ollut. Telkkaria tai pesukonetta varten sai työssäkäyväkin säästää monta kuukautta.

Televisio ja pesukone maksavat täsmälleen saman, ellei vähemmän kuin 50 vuotta sitten (lapsuudenkotiini ostettiin vuonna 1974 24 tuuman Luxor väri-TV, joka maksoi 4000 mk, nyt ostin Samsung 43 tuuman television 400 €:lla) toki markat muutettuna euroiksi, palkat ovat sensijaan moninkertaistuneet. Nykyisin ei edes saa niin huonoja televisioita kuin 1970- luvun parhaat televisiot. Harva ostaisi 7000 € maksavaa televisiota, jota sai korjata vuoden välein.

1970 -luvun alussa televisio maksoi kahden kuukausipalkan verran. Vertailun vuoksi, montako televisiota nykypäivänä voi kuukauden palkalla ostaa?

Itse pystyisin ostamaan nettopalkalla 6 televisiota, jos ne maksaisivat 400 €.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut törkyhintoja, vaan oli ostovoimaa. Palkalla sai. Poliitikot ajatteli maan etua, eikä omaa etua. Herrat ajatteli firman laatua/mainetta. Ei ollut  toisenvärisiä. Ainoat uhat olivat satunnainen pedofiili, juoppo ja kylähullu..

Kun sitä ostovoimaa nimenomaan ei ollut. Telkkaria tai pesukonetta varten sai työssäkäyväkin säästää monta kuukautta.

Televisio ja pesukone maksavat täsmälleen saman, ellei vähemmän kuin 50 vuotta sitten (lapsuudenkotiini ostettiin vuonna 1974 24 tuuman Luxor väri-TV, joka maksoi 4000 mk, nyt ostin Samsung 43 tuuman television 400 €:lla) toki markat muutettuna euroiksi, palkat ovat sensijaan moninkertaistuneet. Nykyisin ei edes saa niin huonoja televisioita kuin 1970- luvun parhaat televisiot. Harva ostaisi 7000 € maksavaa televisiota, jota sai korjata vuoden välein.

1970 -luvun alussa televisio maksoi kahden kuukausipalkan verran. Vertailun vuoksi, montako televisiota nykypäivänä voi kuukauden palkalla ostaa?

Itse pystyisin ostamaan nettopalkalla 6 televisiota, jos ne maksaisivat 400 €.

Kun mummo kuoli 1970- luvulla, perilliset riitelivät mustavalkotelevisiosta, kuka sen saa. Anoppi kuoli toissa kesänä. Toimiva littana väritelevisio meni elektroniikkajätteisiin.