Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain silittää naapurin lampaita ne oli kaikki niin ihanan pehmeitä ja rauhallisia:) lisäksi oli mukava päästä heidän taloonsa pelaamaan playstaysonia ja pomppimaan vesisängyssä,tämä ysärin puolivuoliä.
Meilläkin oli ysärillä lampaita, mutta ne karkaili, puski lapset nurin ja yksi puri minua niin että edelleen on sormessa arpi 😅 varmaan siis luuli että annan sille jotain ruokaa, ei ne sinänsä kai pahantahtoisia olleet, ruuan perään vaan kovasti.
Meidänkin naapurin tädillä oli lampaita jotka puski kumoon:D eräs musta lammas jopa jahtasi meitä lapsia ja koetti purra, joo se on vähän villi sanoi naapurintäti, sen lähelle ei kukaan oikeastaan uskaltanut mennä ja keritseminenkin oli kuulemma yhtä tuskaa kun lammas potki, koetti purra/näykkään ja huuti kuin riivattu:D mut joo, yksikään niistä muista lampaista ei oikein välittänyt vieraista vaan ne lähti pakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma rauha oli luksusta jos (meilläkin isä se äreä narsisti) toinen vanhempi työmatkoilla,sitä pettymyksen tunnetta kun äiti sanoi viikon jälkeen et iskä tulee nyt työreissulta pitää olla nätisti:( se tuli ja ekana tiuski että lelut pois lattialta,missä ruokaa! Sitten oltiinkin loppuilta tulisillä hiilillä:( yölläkin heräs siihen kun kohkasi olkkarissa eikä vaivaantunut pitämään telkkaria pienellä kuin joskus. Väsyneenä minä ja 2 muuta sisarusta sit kouluun jossa saatettiin nukahtaa kesken tunnin,onneksi opettaja pisti erääseen työtilaan patjan,peiton ja tyynyn ja sai nukkua ja levätä välituntisin joskus jopa tunnin ajan. Opettaja tiesi meidänkin kotiolot. Tiesi kai koska oli itsekin joutunut meidän isän raivon kohteeksi vanhempainillassa ja vanhempi sisko paljasti millaista meillä kotona oli. Luksusta oli myös jos pääsi kaverin luokse viikonloppuisin yökylään.
Leikkelemakkara, hedelmät. Seitsenlapsisessa perheessä ei ostettu mitään ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Ravintolassa käynti mullakin. Joskus käytiin syömässä huoltoasemalla ja joskus sai grilliltä lihapiirakan,se oli ihanaa.
Itse muistan, että olisin lapsena päässyt kahdesti ravintolaan. Toisella kerralla oli joku puoliksi palanut ja niin suolainen pihvi, ettei sitä pystynyt syömään. Toisella kerralla ns. seisovan pöydän sapuska oli niin kuivunutta, ettei maistunut silläkään kertaa. Eikä nämä olleet mitään lapsen nirsoilua, vaan ravintolasafkat olivat oikeasti surkeita tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Isä osti mulle ja systerille Suffelit huoltoasemalta joka kerta, kun tankkas auton. Se on vieläkin mun lemppari suklaa .
Me saatiin Jimit, ja totta, edelleen on lempparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkkärissä käynti
Ravintolassa syöminen
Valmiin leivoksen syöminen (kahvilassa tai kaupasta ostettu)
Sipsien ja limsojen ostaminen kaupasta
Pihvin syöminen (kotona tai ravintolassa)
Huvipuistossa käyminen
Ulkomaanmatkat
Laivalla ei koskaan käyty, koska äiti pelkäsi laivoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin leivinuunissa leipomat sämpylät tuoreina. Niitä syötiin paljon!
Itin kalvaiset ja hikiset pallurat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun käytiin lähimmässä kaupungissa tunnin ajomatkan päässä mäkkärissä ja leffassa. Tämä toteutui about 1-2 x /vuosi ja oli ihan parasta. Muistan myös ihmetelleeni suuresti serkun LITRAN limsapulloa, jonka se oli saanut mukaansa, kun tuli meille viikonlopuksi. Mietin, että miten se jaksaa noin paljon juoda limsaa. Olin tottunut siihen, että lauantaisin sai lasillisen tai joskus harvoin oikein kokonaisen 0,3 lasipullon limsaa. Tämä siis joskus 90-luvulla.
Varmaan joku hampurilaisateria. Vanhemmat piti epäterveellisenä, siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tötterö ensimmäinen toukokuuta. Yksi pallo!
Leikkeleet, makkara ja makaroni. Meillä syötiin kalaa ja perunaa, perunaa ja kalaa. Tai perunaa. Mikä tahansa herkku oli ihanaa: limsa (pari kertaa vuodessa), jäätelö pari kertaa kesässä, ostetut keksit, hedelmät (muut kuin kotipuiden karvaat ja pienet villiomenat) tms. Oltiin erittäin köyhiä 1960-luvulla. Ostovaate oli suurta juhlaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun sain joskus harvoin säilyketonnikalaa ja -ananasta.
70-luvulta tämä muisto: Menimme kylään erään rouvan luokse ja vaikka hän ei ollut varakas (emme mekään) hän kattoi kahvipöydän hienosti kammariin, ei siis tupaan.
Ja kahvien jälkeen hän jokainen sai yhden ananasrenkaan kauniilla lasilautasella.
Söimme ananasrenkaan lusikalla hartaan hiljaisuuden vallitessa.
Se oli niin hyvää, että muistan sen iäti.
Jacky makupalat. Vieläkin ostan niitä itselleni kun haluan jotain spesiaalia.
Makeiset, appelsiinit, banaanit.
Ei ollut mäkkejä, limua saatiin kerran vuodessa, karkkia hyvin harvoin. Ei oo allergioita, ei laktoosi-intoleranssia jne. Marjoja syötiin paljon kesäisin, juostiin avojaloin kesät isossa maalaispihapiirissä, porkkanoita syötiin, nauriita.
Turvallinen elinympäristö ja onnellinen Suomi jossa lapset saivat leikkiä ja olla iloisia toistensa kanssa.
Appelsiinimehu. Muistan kun makasin sängylläni ja haaveilin siitä. Oli varmaan vitamiininpuutostila. Tämä maalla 60-luvulla. Limpsa, suklaa, ostetut vaatteet, elokuvat, paljon oli mistä vain haaveilin. Maksamakkaraa sain syödä lusikalla suoraan paketista. Se oli hyvää. Varmaan joku puutostila siinäkin syynä.
Sain hienoja lahjoja merkkipäivinä koska olimme varakkaita mutta rahaa ei tuhlattu turhaan. Isä lähti puku päällä aamuisin töihin ja teki kotonakin kirjoituskoneella töitään. Äiti leipoi viikonlopulla pullaa, leipää, kakkuja, keksejä ym. Elämä oli huoletonta ja sain kaiken tarvitsemani. Tuntuu vieläkin että silloin paistoi aurinko aina.