Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Saunalimppari, varsinkin jos sai omenaporetta
Asialliset siivousvälineet olisivat olleet luksusta. Äiti ei hyväksynyt kotiin muita kuin vanhoista vaatteista leikatut rätit, mäntysuovan, rikkalapion ja -harjan. Kaikkien piti niiden kanssa siivota.
Kun pääsi suihkuun ja oli nestesaippuaa.
Asuttiin vanhassa ok-talossa jossa ei ollut suihkua. Pesut tapahtui vanhassa puusaunassa ja käytössä vadit sekä palasaippuaa.
Luksusta oli myös se että pääsi "harrastamaan". Harrastus tosin oli 4H-kerho josta ei maksuja mennyt. Muut koulukaverit kävi judossa tai baletissa tai soittivat jotain soitinta, laskettelivat..tekivät juttuja jotka maksoivat jotain.
Ruokaa onneksi oli joka päivä vaikkakin välillä pelkkiä keitettyjä perunoita ja keitettyjä kananmunia.
Kun käytiin ostoksilla Sokoksella ja siellä oli iso valkoinen kolikolla toimiva hevonen jolla sain ratsastaa 😊
Käytiin kerran etelässä. Sitten telkkarista oli luksusta, kun tuli piirretyt (en nyt muista sen nimeä, joskus 1985).
Voitin koulujen välisessä kirjoituskilpailussa vuonna 1970 korillisen eli 24 ploa limsaa, kun sitä ei muutoin saanut kuin tosi erityisinä juhlapäivinä. Panimofirmasta toivat vielä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Moni asia, mikä on nykyään on tavanomaista. Limsaa saatiin harvoin, jaettiin siskon kanssa 0,3 l pullo puoliksi. Tarkkaan syynättiin että on tasan. Karkkia saatiin melko harvoin. Kaupan pulla oli luksusta, kotona leivottiin paljon ja äiti teki, ja tekee yhä, hyvää pullaa mutta kaupan pulla oli hienompaa kun harvoin sai. Sipsit oli todella herkkua, niitä ei saatu juuri koskaan. Ei me käyty ravintolassa syömässä, kun teininä aloin saamaan omaa rahaa, oli niin hienoa mennä jonnekin Omenapuuhun pizzalle.
Tuosta jakamisesta tuli mieleen, että mittanauhalla jaettiin jätskipakettikin.
Kun muutettiin kaupunkiin taloon, jossa oli sähkölämmitys. Edellisessä talossa maalla oli puulämmitteiset uunit joka huoneessa ja sahanpuruilla eristetyt vetoiset seinät. Tarkoitti sitä, että 12-vuotiaana piti talvisin tehdä viikonloput halkoja metsässä isoista tuulenkaadoista. Käytettiin 2m halkomittaa koska sahana oli pokasaha. Moukarilla ja kiiloilla halkaistiin, jotta jaksoi kantaa tien varteen pinoon. Moukarin heiluttelu oli todella raskasta hommaa kevyelle 12-vuotiaalle, sahaaminen ei niinkään.
Perjantai-iltana Barbie-lehden lukeminen, samalla syöden Saarioisten jauhelihapizzaa.
Lapsuuden synttärit ovat myös jääneet mieleen erityisesti herkkuineen.
6-vuotis synttäreilleni äitini osti korillisen sinistä spiderman-limua. Lisäksi oli itse tehtyä ja koristeltua kermakakkua. Oi mitä luksusta!
Joskus jopa tilattiin koti pizzasta pizzaa, näin ehkä pari kertaa vuodessa.
Olen syntynyt - 88.
Naapurin sedän antamat karkit. Oli meidän kahden juttu, josta ei saanut muille kertoa.
Kaupan leipä. Äitini teki kaikki leipämme itse. Varsinkin isoäidillä tarjottu juustosämpylä oli suurta herkkuani.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ollut koskaan mitään lemmikkejä lapsuudessani. Luksusta oli päästä kaverin mukana ulkoiluttamaan joidenkin muiden ihmisten koiria (ihme että niitä ylipäätään vieraiden lasten vastuulle uskallettiin antaa).
Minä myös harrastin tätä. Näin jälkikäteen naapurit on olleet jäljiltään. Antaa nyt ala-asteikäiselle heiveröiselle tytölle isojakin koiria ulkoilutettavaksi.
Banaaneja sai vain mummon luona, kotona ei koskaan.
Kun käytiin Oulussa tai isä kävi Oulussa katsastuttamassa auton.
Isä toi torilta jonkin lelun, vesipyssyn tms.
Joskus divarista ostettiin "Siivet" ilmasotasarjakuvia.
Asuttiin maalla n. 40km kaupungista, eikä kaupungissa käyty kuin sairaalassa tai katsastamassa auto.
Vierailija kirjoitti:
Kaupan leipä. Äitini teki kaikki leipämme itse. Varsinkin isoäidillä tarjottu juustosämpylä oli suurta herkkuani.
Naapurin leipä.
Jokaisella kotileipureilla on omanlaisensa leipä ja siihen kotileipään kyllästyi.
Naapurin poika sen sijaan ahmi meidän leipää silmät renkaina, minä pidin heidän leivästään...
Luksusta oli jos sai muutaman pennin esim. 5 penniä sillä sai 5 nallekarkkia.
Vierailija kirjoitti:
Hotellissa nukkuminen. Pääsin tasan kerran hotelliin lapsena.
Minä en päässyt kertaakaan. Olen kyllä myöhemmin ottanut vahingon takaisin. Eivät hotellit enää olekaan pelkästään rikkaiden luksusta, kuten vielä joskus 1970-80-luvuilla.
Kun sai jouluostos rahaa 5 mk. Marssin tomerana paikalliseen kemppariin ja ostin isälle hiusrasvaa ja äidille käsirasvaa, veljilleni jotkut lakupötköt tai lakumatot. Oli ihana käydä ihan itse ostoksilla. Tää oli tossa 60 luvun alussa.
Opettaja valitsi ehkä kakkos- tai kolmosluokalla luokasta muistaakseni kolme erikokoista tyttöä ja kolme poikaa ( minä muiden mukana) ”mitta-/ kokomalleiksi?” johonkin lastenvaatefirmaan. Eli meillä kokeilutettiin esim. haalarin vuorista tehdyillä vaatteilla, minkä kokoisia tämän malliston vaatteiden tulisi olla.
Palkkioksi tuli useampi laatikollinen karkkia: suklaapatukoita (Marilyn) ja irtokarkkeja, joita sai syödä paikalla, mutta ei ottaa mukaan.
Toinen karkkiluksus oli, kun naapurintyttö pääsi ylioppilaaksi, olin silloinkin ala-asteella. Paikalle tuli sen verran paljon lapsivieraita, että ylioppilaan isä kävi ostamassa laatikollisen Suffeleita ja niitä sai syödä useammankin. Itse söin muistaakseni neljä. Nykyään keski-ikäisenä se on ihan normiannos, jos ostaa suklaapatukoita esim. paljoustarjouksesta.
Hedelmät. Niitä ei kotiin yleensä ostettu.