Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Aika järkky ketju. Minä olen syntynyt 1974 ja vanhempani erosivat kun olin 2v. ja seuraavat vuodet olin köyhän yksinhuoltajaäitini kanssa kahdestaan, mutta ei meillä noin köyhää ollut koskaan että ruuasta olisi tingitty, ei ravintoloissa toki käyty, mutta en niin pienenä sitä osannut kaivatakaan.

Kun isäpuoli tuli kuvioihin, käytiin hänen lounaslipuillaan syömässä jossain ravintolassa jossa aina tilasin nakit ja muusin. Ja joinain päivinä kun vanhemmat pääsi töistä käytiin Cittarilta ostamassa grillattu broileri ja syötiin sitä heti autossa. Kun äiti odotti pikkusiskoa, hänellä oli himo jäätelöön, ja haettiin monena iltana jäätelöt kioskilta. Minä otin kaikki maut paitsi kirsikan, äiti tykkäs kirsikastakin. Se jäätelö oli ihan valtava kun siinä oli monta palloa (varmasti paljon pienempiä kuin nykyään)

Äiti on kertonut että hän sai 300mk palkkaa kun olin pieni, satanen siitä meni päivähoitomaksuun ja satanen vuokraan, yksi satanen jäi sitten ruokaan, auton kuluihin jne. 

Myös 80-luvulla oli tiukkaa taloudellisesti kun meitä lapsia oli sitten jo 3 ja vanhemmilla oli iso laina maksettavana, eikä isäpuolella ollut aina töitäkään, aina joskus lomautettiin. 80-luvun loppupuolella rakennettiin oma talo ja sitten lainojen korot nousi 20 prosenttiin. Äiti ompeli ennen meille vaatteita kun oli ompelija ammatiltaankin, mutta kyllä me saatiin kaupastakin vaatteita tarpeen vaatiessa. Myöhemmin äiti lopetti ompelemisen kun sanoi että kankaat on niin kalliita että saa valmiit vaatteet kaupasta halvemmalla.

Perunaa syötiin lähes joka päivä, joskus ranskiksiakin, mutta ei meillä nälkää tarvinnut nähdä eikä vahdittu mitä laittaa leivänpäälle, jugurttia sai, myös karkkia ja limsaa, tosin herkkuja ei päivittäin tietenkään. Mutta kesällä ostettiin tarjouksesta koko korillinen limua.

Olen syntynyt 82. Meillä oli kolme lasta, äiti oli siivooja ja isä teollisuuden parissa paperitöissä eli suht hyvä työpaikka, oletan. En edes tiedä miksi meillä oli aina niin tiukkaa, ei siis suorastaan köyhää, mutta ei hirveästi mitään ekstraakaan saatu. Isän lounasseteleillä käytiin paikallisella kesoililla joka toinen sunnuntai lounaalla, se oli luksusta. Hampurilaisella kävin ekakertaa kaverin synttäreillä, olin muistaakseni 11 tai 12 ja senkin jälkeen kerran vuodessa. Vaatteet ostettiin marketista, eikä niitä montaa ollut, mutta ei ne myöskään olleet niin merkittäviä, kuin nykynuorille. Pehmeä lahja oli pettymys. Silti olisin halunnut R-collectionin anorakin tai levis 501/benettonin farkut tms. Asuttiin isossa kaupungissa, mutta vapputoria lukuunottamatta ei koskaan käyty keskustan liikkeissä. Nälkää ei nähty, mutta kyllä äitillä oli kolmen viikon ruokalistat aina suunniteltuna, että sai halvinmalla ruuat tehtyä. Saatiin eka radio puoliksi siskon kanssa kun olin 12v, siihen yksi cd-levy! Meninkin itse jo kesätöihin 13v kesälomalla, ja sen jälkeen oli omaa rahaa ostaa vaatteita tms. Olen kuitenkin aina ollut ns tarkka rahoistani, mistä olen vain tyytyväinen.

Mummolareissut :) Toisen luona sai auringon lämmittämällä ulkoportaalla juoda kylmää sittisoodaa ja syödä Atrian originaalia Helapää-lenkkiä, ja toisen luokse matkatessa pysäytti isä usein vanhan Fiat 850:n puolivälissä matkaa auton vanhan Esson pihaan ja haki meille jäätelötötteröt. Tämä oli 70-lukua.

Jonkun aikuisen huomio. Kukaan ei tahtonut tehdä kanssani mitään. Tärkeintä oli etten ollut jaloissa. Teininäkin Sain mennä mihin tahansa ja olla kuinka kauan vaan - mieluiten yön yli. Ihmettelen syvästi miksi olen olemassa. Miksi tehdä lapsi joka on vain häiriöksi.

Melko turvallinen kasvuympäristö. Kaikkea kivaa, hiihtämistä,äidin tekemiä munkkeja ja mustikkapiirakkaa. Luxusta, ei paljon alkoholia kotona. Kivoja tv ohjelmia 70 luvulla.. Ja isä joka osti kaikkea kivaa perheelleen. 6 lasta.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse valitsemani kirja ostettiin.

Kun itse valitsemani matto ostettiin.

Kun sain tahtoni läpi ja sain kansallispuvun.

Kun sain oman pienen kauniin tuolin.

Kun pääsin teeskentelemään ulkomaalaista.

Kun pääsin teeskentelemään uimataitoista minkä taidon sitten kyllä opinkin.

Kun pääsin teeskentelemään koululaista.

Kun kouluun oikeasti päästyäni sain samanlaisen koululaukun kuin niillä muilla jotka olivat jonossa edelläni.

Pohjois-Koreassako olet kasvanut?

Pääsi sukulaisissa vaahtokylpyyn ja yleensäkin paikkaan jossa oli juokseva vesi ja sisävessa.

Vierailija kirjoitti:

Se, että oli juustoa ja meetwurstia laittaa leivälle. Tämä oli siis laman jälkeistä aikaa. 

Nää on ihania. Veikkaan että 90 luku? Muistan itse jotain mielikuvaa kun joskus -62 setelit leikattiin kahtia ja iskä jos oikein muistan niin sanoi että satanen on nyt 50 markkaa. Taisi sanoa jotain saatanan saatana , en ole varma.

Vierailija kirjoitti:

Huoltoasemalla syönti. Aina oli kesälomareissuilla omat eväät mukana, kahvit termarissa ja huoltsikoilla pysähdyttiin vain vessassa. Kerran ajeltiin sukulaisperheen kanssa ja kun pysähtyivät syömään huoltoasemalle, tarjosivat minullekin hampurilaisaterian oikein limukan kanssa.

Oi ihana 80-luku.

Jännä miten tapa siirtynyt eteenpäin:) Vaikka rahaa onkin, niin aina minulla on omat eväät kun ajellaan pidempiä matkoja. Huoltoasemalta silloin tällöin napataan vain kahvi mukaan.

Heh. Muistan itsekin lapsena miten aina oli eväät mukana ja jotenkin ne huoltoaseman sämpylät tuntuivat niin himoittavilta. Äiti aina selitti, miten ne huoltoaseman sämpylät eivät olleet yhtään hyviä, miten niissä oli voita klimppeinä ja muutenkin ne täytteet huonoja, ja miten itsetehdyt eväät olivat parempia. En minä noita selityksiä uskonut, mutta sitten kerran kun pysähdyttiin ja jostain syystä sain kuin sainkin sellaisen ihanannäköisen muovikääreessä olevan sämpylän, pettymys oli suuri kun tajusin että äiti oli ollut ihan oikeassa! Siinä sämpylässä oli voi ihan kimppeinä ja muutenkin täytteet oli paljon kurjemmat kuin kotoa otetuissa eväissä yleensä! Ehkä se oli sitten joku oppimiselämys tai jotain.

Mielestäni Malibu barbie oli 90- luvulla kun lapselleni sen ostin. Oli edullisin mitä sai. Itse toivoin 70 luvulla barbia joululahjaksi. Sain made in china-nuken joka oli valettu yhdestä muotista. Siis ihan tönkkö 🙄. Olin vähän pettynyt. Mutta oon toipunut pettymyksestä. Ei ollut paljon varaa kalliisiin lahjoihin. Ymmärrän nyt.

Yritin kommentoida toisen juttuun niin nakkasi tänne loppuun 😲. No ei se mitään.

Ranskanleipä, voi ja lauantaimakkara.

Joulu! Kun oli kaikkia ja aikuiset olivat iloisia. Varmaan olivat ottaneet alkoa, mutta olivat erilaisia, iloisia. Oli paljon ruokaa, muulloin ei ollut. Oli hämärää ja kaunis joulukuusi.

Jugurtti.

Appelsiini kokonaan itselle. Koska meillä oli 9 lasta, ei kovin usein saatu hedelmiä ja useimmiten sai appelsiinista vain muutaman palan.

Tuoremehu ja murot.

Meillä oli mummolan viinimarjamehuja ja joskus jopa mysliä. Kadehdin kavereitani, joille sokerimurot ja hedelmämehut olivat peruselintarvikkeita. He puolestaan rakastivat meidän "herkkumehua" kera isäni tekemät sämpylät 😀

Ostin joskus Weetos-muroja säästämilläni rahoilla ja söin niitä suoraan paketista, oli taivaallista.

90-luvulla oli tiukkaa kun asuntolainan korot pompsahti 13%... Viikonloppuna saatettiin herkutella jos äiti teki hedelmärahkaa. Tai joskus kun pahimmasta selvittiin niin saatiin grilliltä ranskalaisia. Upporasvassa paistettuja ranskalaisia kokonainen grillipussi 😋 Oli juhlallista. Sillon herkut tuntu spesiaalilta, nykyään on hankala keksiä millä lasta hemmottelis kun aina on kaikkea saatavilla. Lapsillakin on omaa rahaa. Ennemminkin on haaste rajoittaa herkutteluja...

Vierailija kirjoitti:

Kerran vuodessa vappuna sain rahaa hampurilaisateriaan. Muuten istuin vaan kavereiden seurana ja valehtelin ettei ole nälkä.

Elokuvat, ravintolat, mihinkään matkustaminen sama juttu.

Merkkivaatteet. Eli siihen aikaan levis 501, purkkarit, kansitakki jne. Muotijuttuja. Mulla oli aina Halpa-Hallin halpakopioita.

Limsaa sai vaan kun kävi mummolassa saunassa.

Nyt ostetaan tuota Halpahalli-laatua kaiken maailman gina tricosta ja muista halpis rättikaupoista ihan innoissaan... 90-luvulla sentään oli laatuero vaatekaupan ja markettivaatteen välillä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kirjoitettu.

Uskon että suurin osa täällä kirjoitetuista muistoista on meiltä 70-luvun lapsilta. Silloin yh-perheet olivat yhteiskunnan pohjasakkaa ja köyhiä perheitä. Kuilu rikkaiden välillä oli syvä.

Omat lapseni ovat eläneet ja kasvaneet omaan lapsuuteeni verrattuna yltäkylläisyydessä vaikka olemmekin perusperhe normaaleilla tuloilla. Välillä menoja täytyy miettiä tarkkaan eikä oikein mitään jää säästöön.

Silti olen pyrkinyt lapsilleni tarjoamaan paljon sellaista mitä omassa lapsuudessani ei ollut. Ja juuri siitä syystä, koska voin. Ja koska haluan.

Se ei tarkoita että he olisivat hemmoteltuja tai pumpulissa kasvaneita. Aika nyt vaan on toinen.

Se ei välttämättä ole palvelus lapsille... Pohjautuu vanhemman omaan muistoon, ajatukseen ja tunteeseen. Lapselle se on vain normaalia, ei nauti tästä yltäkylläisyydestä sen suuremmin. Vanhempi nauttii. Itse olen ennemminkin vähän surullinen siitä että lapselleni luxus ja nautinto on jotain mikä maksaa satoja euroja. Pienet nautinnot ei tunnu niin ihanilta kun meille joilla on kokemus niiltä ajoilta kun kaikkea ei ollut saatavilla.

Coca cola. Sai aina pizzan kanssa eli harvoin :)... Nykyään menee litroittain joka kk...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkissä käynti

Tämä. Suomen ensimmäinen mäkki avattiin 1984, jolloin olin 12-vuotias. Siinä oli suurta Amerikan meininkiä.

Muistaakseni tästä kerrottiin jopa pääuutislähetyksessä, muistan katsoneeni.

Ihan itselle ostettu talvitakki, ei sisarten eikä serkkujen tai muun sukulaisen kiertotakki. Elettiin 50-luvun loppua.