Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2708)
Kyllähän 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa laskettelu oikeilla Slamon varusteilla oli melkoista luksusta. Asuin muutaman kilsan päässä paikkakuntamme laskettelurinteestä, joka nyt ei mikään kovin kummoinen mäki ollut vaan normi etelä-Suomen pikkurinne 60 metrin korkeuseroineen.
Me duunareitten kakarat laskettiin siellä ainoastaan tavallisilla suksilla tai minareilla, eikä hissilippuihin tietenkään rahaa ollut tuhlattavaksi, vaan ylös kiivettiin lihasvoimin.
Siellä lasketteli ainoastaan herrojen kakarat omilla vehkeillään. Kahvion yhteydessä oli myös vuokraamo, josta sai ihan oikeita lasketteluvälineitä vuokrata ja pääsin lapsuudessani yhden kerran laskemaan sinne vuokravälineillä ja 10 nousun hissikortilla. Se oli melkoista luksusta se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hortonomi kirjoitti:
Miten joku omena on voinut koskaan olla Suomessa kiven alla ja suurta herkkua? Omenahan kasvaa lännessä Turusta Ouluun, idässä Lappeenrannasta Kajaaniin ja omenapuita löytyy melkein joka talon pihalta. Nykyään taitaa olla pohjoisempiakin lajikkeita. Etelässä voi törmätä lehtometsissä villiomenapuihin. Päärynä ja luumut ovat harvinaisempia ja ne taitaa viihtyä vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Uudemaan sekä Kymenlaakson rannikoilla.
Ei näin aina ole ollut. Erät entinen työkaverini muutti aikoinaan (1980 -jotakin) Olulusta Turkuun ja oli hämmästynyt, kun Varsinais-Suomessa kasvoi omena. Ennen oli ilmasto kylmempää.
Kasvoin itse E-Pohjanmaalla, ja meillä oli (huonosti menestynyt) omenapuu. Sellaiset olivat aika harvinaisia sielläkin ja alunperin niitä oli kolme. Kaksi paleltui ja se yksi kaneliomena (vai mikä lienee) selvisi monta talvea suojattuna.
Ylä-Savossa olen syntynyt vuonna 1964. Kotikylässä joka talon pihalla oli ainakin yksi omenapuu, maataloissa useampiakin.
Itse olen syntynyt 50-luvun lopulla Hämeessä Tampereen seudulla ja täällä myös koko ikäni asunut ja jokaikisen omakotitalon pihassa on aina ollut useita omenapuita.
Teininä 70-luvullahan oli muotia käydä omenavarkaissa, vaikka oman pihan puutkin notkui omenoita ja varmaan joka pirtistä olisi saanut omenoita ihan pyytämättäkin, mutta olihan se hirmu jänskää homma alkusyksyn pimenevissä illoissa :)
Salaatti Nestesimpukalla simpukankuoressa ja ravintoloiden salaattipöydät.
Koulussakin kasasin valtavat määrät mitätahansa salaattia. Vaikka porkkanaraastetta rusinoilla.
Prismassa käynti :DD
Meillä käytiin kotona aina Citymarketissa, joten esim. sukulaisten luona kylässä oli jotenkin tosi vau ja eksoottista päästä käymään Prismassa. Saisipa näistä marketeista aikuisiälläkin samanlaisia elämyksiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prismassa käynti :DD
Meillä käytiin kotona aina Citymarketissa, joten esim. sukulaisten luona kylässä oli jotenkin tosi vau ja eksoottista päästä käymään Prismassa. Saisipa näistä marketeista aikuisiälläkin samanlaisia elämyksiä :D
Vaihtelu virkistää!
Vierailija kirjoitti:
Vappuna sain polvisukat ja kesäkengät jalkaan. Oli sää millainen tahansa. Tämä 1950- luvulla Pohjois- Karjalassa.
Oi, tämä! Valkoiset pitsipolvisukat räntäsateessa vappuna 60-luvun alussa Oulussa. Ei haitannut, vaikka jalat oli kylmästä siniset, taisi senjälkeen pieni flunssakin tulla, mutta tärkeintä olivat ne polvisukat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena 1970-luvun lopulla meidän mustavalko-TV oli jo niin vanha että siinä toimi vain ykköskanava! Sillä piti pärjätä Naapurin tytölle piti mennä ”kylään” jos telkkarista tuli kakkoselta joku ohjelma jonka välttämättä halusi nähdä. Kun vanhemmat sitten ostivat uuden telkkarin ja VÄRI- niin meni pitkään etten osannut lehdestä edes seurata mitä ohjelmia
tulee siltä kakkoskanavalta. Ja kyllä, silloin TV:ssä oli vain kaksi kanavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli puhetta omenista. Kasvoin Kuopion seudulla ja kyllä meilläkin päin omenia kasvoi ihan normaaliin tapaan ja tuttavilta saatiin kassitolkulla usein ihan ilmaiseksi. Leivottiin niistä piirakkaa ja tehtiin sosetta pakkaseen.
Kotimaiset omenat ovat tosi herkullisia, luksusta sekin on.Oliko 60 vuotta sittenkin? Vähän epäilen., koska talvet olivat kylmempiä, kuten tuossa aiemmin oli mainittu.
On ollut jo vuosikymmeniä sitten Savossa omenapuita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli 50 penniä ja menin koulun jälkeen ostamaan Chicago-purkkaa ostarilta.
vartuin köyhässä perheessä ja ei ollut varaa mihinkään. sitten voitin liput bayern munchenin peliin joka oli itselleni suuria asia. ja pääsin tapamaan pelaajia. en unohda koskaan. oli silloin pieni ja itselleni valtavan iso asia, jota en unohda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli puhetta omenista. Kasvoin Kuopion seudulla ja kyllä meilläkin päin omenia kasvoi ihan normaaliin tapaan ja tuttavilta saatiin kassitolkulla usein ihan ilmaiseksi. Leivottiin niistä piirakkaa ja tehtiin sosetta pakkaseen.
Kotimaiset omenat ovat tosi herkullisia, luksusta sekin on.Oliko 60 vuotta sittenkin? Vähän epäilen., koska talvet olivat kylmempiä, kuten tuossa aiemmin oli mainittu.
On ollut jo vuosikymmeniä sitten Savossa omenapuita.
Savossa asuttiin pikkukaupungissa pienessä kerrostalokaksiossa. Meille oli harvinainen ilo, kun saatiin markkinoilta kerran iso laatikollinen omenoita. Sisko-rukka oli allerginen omenoille mutta siitä huolimatta söi niitä silmäluomet turvoksissa. Varmaan on omenia kasvanut omakotitalojen ja maalaistalojen pihoilla mutta ei ollut sellaisia tuttavia, joilta niitä olisi saatu. Elettiin 60-lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän päivän luksus: olen se, joka kirjoitti kaverin luona vietetyistä ajoista. Kiitos sinulle, joka kannustit yhteydenottoon, rohkaistuin ja laitoin facessa viestiä ja kerroin, miten tärkeitä nuo ajat minulle olivat.
Sain takaisin iloisesti yllättyneen viestin, ja hän kertoi muistelleensa monesti, miten kivaa meillä oli ja miten tärkeäksi koki kaveruutemme.
Vaihtelimme kuulumiset toivoen, että korona hellittää ja ehkä voimme vaikka kesäaikaan tavata siellä vanhalla kotipaikalla, jossa hän vielä asuu. Toivotaan, toivotaan!
Keltainen jaffa ja jäätelö. Jaffaa sain vain kipeänä ja synttäreillä. Jäätelöä sentään vähän useammin.
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän luksus: olen se, joka kirjoitti kaverin luona vietetyistä ajoista. Kiitos sinulle, joka kannustit yhteydenottoon, rohkaistuin ja laitoin facessa viestiä ja kerroin, miten tärkeitä nuo ajat minulle olivat.
Sain takaisin iloisesti yllättyneen viestin, ja hän kertoi muistelleensa monesti, miten kivaa meillä oli ja miten tärkeäksi koki kaveruutemme.
Vaihtelimme kuulumiset toivoen, että korona hellittää ja ehkä voimme vaikka kesäaikaan tavata siellä vanhalla kotipaikalla, jossa hän vielä asuu. Toivotaan, toivotaan!
Kiitos tämän jakamisesta. Tuli niin hyvä mieli. Ja en ollut tämä kannustaja, vaan sivullinen lukija
Erikoiset ruoat, kuten nuggetit, hampurilaiset, ranskalaiset yms. Niistä sain nauttia kaverin luona, kerran siellä oli jopa fondueta! Meillä kotona oli aina vain tavallista TYLSÄÄ kotiruokaa, alusta asti kotona tehtyä. Siitäkös kaverini vuorostaan nautti kun sai syödä meillä, ja se tylsin tavallinen arkiliha eli hirvi oli suurta herkkua.
Tarvitseeko mainitakaan, että olen aikuisena oppinut arvostamaan rakkaudella alusta asti valmistettua ruokaa, ja erityisesti sitä hirveä, nyt kun isäkään ei enää metsästä. Tosin fondue on edelleen harvinaista herkkua!
Kaupunkireissulla isän kanssa mentiin lopuksi Seurahuoneelle. Isän tilatessa grogin minun eteeni ilmestyi lasi limonaadia. Ei kerrota kotona toisille muistutti isä silmää iskien minulle.
Kun esitin lapsena kipeää ja kuumeista niin sain hota-pulveria ja vahvaa yskänlääkettä. Näistä tuli hauska pöpperöolo ja sain kuunnella Olavi Virran levyä gramofonista.
Alue: Aihe vapaa
Oliko 60 vuotta sittenkin? Vähän epäilen., koska talvet olivat kylmempiä, kuten tuossa aiemmin oli mainittu.