Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2707)
Vierailija kirjoitti:
Uimarannalla käyminen.
Minustakin on luksusta edelleen, Suomen kesää ei voita mikään! Ja ilmaista luksusta kaiken lisäksi!
Juhannuksena kotiin ostettiin korillinen limsaa. Jokainen sai kolme pulloa.
Vieraanvarainen mummola, jossa kahvipöydässä oli aina noin kymmentä lajia kakkua ja pikkuleipää. Samoin yhden tädin kodissa ihanassa rintamamiestalossa.
Kauppareissut läheiseen pikkukaupunkiin.
Metsäretket pikkupolkuja seuraillen.
Pyöräretket katsomaan villiruusun kukintaa joen rannalla.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla coca cola ja roskaruoka oli halpaa ansiotasoon nähden, lähes kaikilla pääkaupunkiseudun lähiölapsilla oli niihin varaa. Miten voi olla joillekin luksusta??
Kävelyetäisyydellä oli kolme mäkkiä, carrols, snacky ja hesburger sekä pari grillikioskia. Ateriat maksoi 25-30 markkaa keskiansioiden ollessa yli 10 000 markkaa kuussa. Tuolloin lasten ja nuorten lihominen ja passiivinen elämäntapa alkoi ja TV:n äärellä konsolilla pelailu yleistyi.
Olin 14 vuitta kun olin Grand Hotellissa Tukholmassa töissä kesäsiivoojana. Uskomaton palkka ja riksat päälle.
Eräskin amerikkalainen pariskunta osti minun äidille NK lta upean jakkupuvun. 700 kruunua , minun kuukausipalkka. Ja riksaa tuli niin roimasti että sitä ei tänä päivänäkään ymmärrä.
Minua pidettiin hyvänä työntekijänä. Joskus soitettiin hakemaan jotain seiskasta /kerroksesta esim.
Kun näin siellä hopeavaunun uunijäätelöä täynnä ,ihmettelin mihin huoneeseen se viedään.
Ei , sinä ja työkaveri (jugoslaavityttö) voitte syödä sen !
Syy siihen oli että joka lounalla söimme kolmen litran / vai oliko 5 litran jäätelön lounaaksi. Emme köyhät olleet koskaan saaneet syödä noin ihanaa jäätelöä, tuskinpa sai edes yhtä palloa kesässä.
Unelma aikaa minun elämässä.
Kun sai juoda kokonaisen limupullon(0,33l) yksin yleensä piti jakaa...
Vierailija kirjoitti:
Juhannuksena kotiin ostettiin korillinen limsaa. Jokainen sai kolme pulloa.
Vieraanvarainen mummola, jossa kahvipöydässä oli aina noin kymmentä lajia kakkua ja pikkuleipää. Samoin yhden tädin kodissa ihanassa rintamamiestalossa.
Kauppareissut läheiseen pikkukaupunkiin.
Metsäretket pikkupolkuja seuraillen.
Pyöräretket katsomaan villiruusun kukintaa joen rannalla.
Minun Turun täti tarjosi meille silliä ja perunaa ilamn mitään kastiketta .. Eihän me lapset sellaista syöty. Ei hänellä ollut varaa muuhun.
Tuntuu että suurin osa 1970- tai 1980-luvulla syntyneistä on syntynyt jonnekin Albaniaan eikä Suomeen, jossa hyvinvointivaltio oli parhaimmillaan 1990-luvun alun lamaan saakka. Itä-Helsingin työttömyysprosenttikin oli alle viisi ja palkkojen ostovoima korkea. Kulutuskulttuuri muuttui vauhdilla ja maahan virtasi kaikki American vaikutteet.
Vierailija kirjoitti:
Se kun leivän päälle oli välillä laittaa muutakin kuin voita.
En muista sitä tapahtuneen. Äiti reppana kärsi, hyväsydäminen ihminen joka rakasti lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
80-luku:
- Huuhteluaine ja nestemäinen pyykinpesuaine. Kotona ei koskaan ollut näitä ja ajattelin huuhteluaineelta tuoksuvien vaatteiden olevan parempien ihmisten merkki.
- Kylpyamme, sellaista ihmettä ei ollut kenelläkään tutulla. Ensimmäisen kerran pääsin kylpyammeeseen 8-vuotiaana sukulaisvierailulla Ruotsissa. Paras kaverini Suomessa ei uskonut kertomustani serkkujen kylpyammeesta.
- Puhallettava krokotiiliuimapatja ja kumivene. Minulla oli vain halpa, tummansininen uimapatja ja unelmoin sekä uimakrokotiilista että kumiveneestä. Ajattelin, että niitä oli vain rikkaiden lapsilla.
- Leivänpaahtimessa paahdettu paahtoleipä; herkku, jota ei saanut kuin harvoin kummitädin luona.
Meille oli luxusta traktorin sisärengas joka viettin uimarannalle ja jonka päällä hypättiin pihalla.
Meillä oli levysoitin ja minä sain kerran oman itse valitsemani äänilevyn.
Mummo osti kauppa-autosta karkkipussin kun olin siellä kylässä.
Kirjastosta sai määrättömästi luettavaa.
Joskus kaupungissa käydessä kahviossa sai ottaa pullan tai viinerin ja kahvin.
Juusto, uudet kengät, lintsillä ym. huvituksissa käynti.
Se kun isä antoi Vermossa oman Toto kuponkin ja sai valita hevosen.
Ruotsinristeily oli pitkään odotettu tapahtuma, liukuportaat satamassa, seisova pöytä, kun sai ottaa mitä huvitti ja vielä jälkkäreitäkin. Lasten leikkihuone, siellä oli pieni huone jossa pyöri aku ja mikki videot, kävely tukholman vanhassa kaupungissa, suurkirkossa ja kahvilassa käynti siellä. Tämä 80 luvulla. ❤️
Limonadi. Ravintolassa syöminen. Oltermanni-tyyppinen kermajuusto, se oli kalliimpaa, kuin Edam. Kaupan mehut.
Oli kivaa kun meni yksi viikonloppu että en saanut remmiä
Oltermanni, sitä ei kotona ostettu. Mutta minä ostan nyt enkä juuri muuta huoli, paitsi Emmentaalia ja Auraa.
Uusi vaate. Käytin sukulaisten vanhoja vaatteita, teininä sain ostettua itse vaatteita. Kaupasta ostettu maito ja jogurtit. Meillä oli vain vuohenmaitoa josta äiti teki itse jogurtteja🤢
Se kun olin kiltisti talvella hakannu halkoja koko viikon pienillä lapsen kourillani ja palkaksi sain lauantaina rammalta isältä lainaksi paksut villasukat joilla uskalsin kävellä 13 kilometriä kuuntelemaan kun ihana isoäitini lauloi lempivirsiäni enkelin äänellään ja tarjosi kahvinporoissa kostutettuja marie-keksejä ja puoli desiä laihaa mehukeittoa hieroen samalla kuusisalvaa haavaisiin käsiini. Voi ihan tippa tulee linssiin kun näitä suuria onnen hetkiä muistelee.
-palstan kovan lapsuuden kokeneet muistelijat
Aivan uskotamton tämä ketju.Eikö kukaan filmintekijä innostu tekemään historiallista filmiä Suomen köyhyydestä sodan jälkeen ?
Väritelevisio. Oli ihan huippua kun näki luonto-ohjelmissa minkä värisiä eläimiä on olemassa.