Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2707)
Lapsena meillä oli kotona aina vain palasaippuaa, joten semmoinen puristettava hyväntuoksuinen Bliw oli minulle luksusta :) En tiedä miksei vanhemmat koskaan suostuneet näitä meille ostamaan kotiin.
Vanhempani eivät olleet kovinkaan hyviä pyörittämään arkea, joten etenkin vanhempana koin että ehjät parilliset sukat ja alushousut olivat luksusta. Edelleenkin minulle on vaikeaa heittää pois pienviallisia alusvaatteita kun jotenkin pelkään että ne lopuu kesken :D Joskus olen niitä ihan käsin paikannutkin...
Teininä oli parasta kun joskus tosiharvoin päästiin mäkkäriin tai carrolssin (hese tuli vasta myöhemmin) ja saatiin hampparit. Päästiin ehkä joka toinen kuukausi tai harvemmin (lapsena tuntui ettei juuri koskaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-haaparannan puolelta haettu grillihampurilainen tai pizza. Pari kertaa teininä sai ja ai että oli hyvää.
-uudet lenkkarit keväällä. Tuntui aivan ihanalta saada puhtaat ja uudet kengät.
-reissu Helsinkiin junalla. Kaksi kertaa tehtiin kesälomareissu Helsinkiin ja se oli kuin ulkomaanmatka. Lokkeja, omenapuita, tori ja ratikka.
Naapurin setä jolla oli kuljetusfirma meni usein Haaparantaan ja osti BANAANEJA. En muista että koskaan sain , sain syödä peukkuleivän kun perhe söi ruokaa. Istuin kiltisti ja katsoin kun söivät, minä sen millinpaksuisen rusileivänviipaleen kanssa. Leikattu siis kuin kissankieli ,ei mitään suurta palaa. Senpä takia peukku , peukunkokoinen.
Vierailija kirjoitti:
Kerran lapsena sain sokeripalan suuhun imettäväksi, meinasi tajunta räjähtää kun oli niin ihanan makeaa! Luulin että vain biljardööreillä on varaa puhtaaseen sokeriin kun meillä oli vain pettuleipää ja sahanpuruja!
Kiva, että pula-ajan kokeneetkin kirjoittavat tänne!
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alussa syntyneenä ihmetyttää muiden saman ikäisten tai nuorempien materiaalinen köyhyys. Lähiössä asuvana duunariperheen lapsena oli kuitenkin varaa käydä laivalla Ruotsissa, Saksassa ja Virossa. Etelänmatkoja tehtiin pari ennen 90-luvun lamaa ja kotoa löytyi VHS-videot, väri TV ja sateliittikanavat. Kämppä oli ahdas ja mitään luksusta ei ollut, mutta mistään appelsiinin lohkosta ei tarttenut tapella.
Ero oli usein siinä, asuiko ihmiset vuokralla vai maksoivatko korkeakorkoista asuntolainaa.
80-luvulla oli jo asumistuki ja meillä lapset päivittelivät, kun kaupungin vuokratalojen lapsilla oli kaikkea ja meillä hartiapankkirakentajilla ei paljon mitään.
Nyt myöhemmin ovat sanoneet, ettei se tavaran ym puute heitä oikeasti häirinnyt, kun oli oma piha ja omat huoneet ja äiti osasi ommella🤔
Matkoihin ei ollut varaa ennenkuin menivät töihin, mutta osasivat aikuisina ottaa matkoistaan irti kaiken.
Ihmisillä oli erilaiset elämät kuten nytkin.
Jeesjee kirjoitti:
Kun isä oli selvin päin ja äiti kerrankin tyytyväinen. Isä kävi kiskalta ruususuklaa tai geishanlevyn ja syötiin se. Rahaa meillä kyllä oli, kaikkea sai mitä rahalla saa . Muuten ihan persiistä.
Mulla ihan sama syntynyt 70 luvun alussa, kaikkee mitä rahalla siihen aikaan sai oli, uskomattoman köyhää ollu monien lapsuudessa, kun näitä juttuja lukee. Me asuttiin uudessa omakotitalossa, auto oli uusi yms. Käytiin ulkomailla, mutta kun äippä oli kännissä joka viikonloppu niin luksusta oli vain viikot kun se oli selvinpäin. Ite en koskaan ole halunnut asumaan omakotaloon, koska raha ei tuonut onnea meidän elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ruokaan liittyvä. Olin tosi köyhästä alkoholistiperheestä. Rahat laitettiin viinaan eikä ruokaan.
200 g jauhelihaa tehtiin kastikkeeksi, ja siitä söi neljä ihmistä. Se paistettu jauheliha maistui ihanalta kun joskus uskalsin salaa maistaa suoraan pannulta teelusikallisen.
Vieläkin joskus paistan pannulla jauhelihaa - ainakin puoli kiloa - ja syön sen suoraan pannulta.
Meitä oli kymmenen saman jauhelihamäärän jakamassa. Isäntä tietty lappoi aina ensimmäisenä ja eniten. Loput rääpit jätti perheelle. Inhottava äijä.
Mäkkäri. Sinne saattoi päästä kaks kertaa vuodessa. Sai ottaa myös jälkkärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesjee kirjoitti:
Kun isä oli selvin päin ja äiti kerrankin tyytyväinen. Isä kävi kiskalta ruususuklaa tai geishanlevyn ja syötiin se. Rahaa meillä kyllä oli, kaikkea sai mitä rahalla saa . Muuten ihan persiistä.
Ei ikinä miun isä ostanut mitään meille lapsille.Itse asiassa varasti senkin mihin käsi kerkesi.
Äiti leipoi täytekakan kerran vuoteen. Kuorrutus oli voita ja sokeria sekä kaakaojauhetta, ei ollut vara vispikermaan.
Isä tietty isoimman palan heti että ei vaan jää ilman.
Se oli aina kesän kohokohta kun isän sisko Brita-täti vei meidät Cafe Torpanrantaan ja osti Peppe leivokset ja lasin sekamehua. Meillä oli vain banaanilaatikoista tehdyt kengät ja juuttisäkistä ommellut vaatteet! Niin köyhää oli!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselle oli oikein juhlaa, kun pääsin ensimmäisen kerran baariin syömään nakkeja ja ranskalaisia. Olisko ollu niin, että faija tarjosi, olin ehkä joku 10v? Oli hyviä ketsupin kanssa.
Aleksanterinleivos tai perunaleivos mitä ei taida enään saada mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viennetta-jäätelökakku ja After Eightit, nuo oli todisia luksustuotteita ja tuota jäätelökakkua sai vain muutamia kertoja koko lapsuuden aikana, koska oli niin kallista.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Jeesjee kirjoitti:
Kun isä oli selvin päin ja äiti kerrankin tyytyväinen. Isä kävi kiskalta ruususuklaa tai geishanlevyn ja syötiin se. Rahaa meillä kyllä oli, kaikkea sai mitä rahalla saa . Muuten ihan persiistä.
Ei ikinä miun isä ostanut mitään meille lapsille.Itse asiassa varasti senkin mihin käsi kerkesi.
Äiti leipoi täytekakan kerran vuoteen. Kuorrutus oli voita ja sokeria sekä kaakaojauhetta, ei ollut vara vispikermaan.
Isä tietty isoimman palan heti että ei vaan jää ilman.
Kiitos sinä joka puolustat hirviöissäni.Taidat olla samanlainen egoisti. Sinä ensin muut sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Kun sain jouluna yhden Budapest suklaanamin. Sitä nakertelin monta päivää. Niin hyvää. Niin hyvää.
Onko niitäkään enään myynnissä.En ole nähnyt pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Se kun olin kiltisti talvella hakannu halkoja koko viikon pienillä lapsen kourillani ja palkaksi sain lauantaina rammalta isältä lainaksi paksut villasukat joilla uskalsin kävellä 13 kilometriä kuuntelemaan kun ihana isoäitini lauloi lempivirsiäni enkelin äänellään ja tarjosi kahvinporoissa kostutettuja marie-keksejä ja puoli desiä laihaa mehukeittoa hieroen samalla kuusisalvaa haavaisiin käsiini. Voi ihan tippa tulee linssiin kun näitä suuria onnen hetkiä muistelee.
-palstan kovan lapsuuden kokeneet muistelijat
Ihan itkettää. Monta kertaa tänään lukiessani näitä ihmiskohtaloita , olen itkenyt vuolaasti. Meidän köyhyys mukaan luettuna.
Sukulaisperheen kylpyammeeseen pääsy. Sitten jos vielä sattui olemaan kylpyvaahtoa, niin onni oli täydellinen!
MInulla oli vauraat vanhemmat ja jojolaihduttajana kunnostautunut äiti 60-luvulla. Mutta se koska sai syödä makeaa ja etenkin makkaraa oli sellaisen vahtimisen takana, että jos joskus kesäisin isän kanssa sai paistaa makkaraa nuotiolla se oli tosi luksusta. Tai jos oli kavereiden luona, joilla tarjottiin makkaraa leivän päälle olin aivan täpinöissäni. Meillä popsittiin sanan mukaisesti porkkanaa ja miksi en edelleenkään innostu salaateista muistaessani millaista nielemistä se silloin oli.
Kouvolan Lakuihin äiti joskus sortui ja jaettiin kolmen sisaruksen sekä äidin kesken pieni pussi lakuja. Äiti sai slaagin, jos näki että ripottelin sokeria viiliin. Ihan kuin 12 vuotias siitä jäisi sokerikoukkuun.
70- luvulla juhannuksena äiti osti kellariin korillisen limsaa, niitä 0,33 pulloja, missä oli sellainen "lippakorkki". Piti aina varovasti alkaa siitä lipasta vetämään, ettei poksahda. Ai että mitä luksusta oli, kun sai sieltä kellarista käydä hakemassa pullollisen kylmää limsaa : )
Kun mutsi vei Kaivokadun Valion baariin ja sai tilata skotti pirtelöä, se oli meidän "tyttöjen juttu"ah, ja vanilia pirtelö oli niin ihanaa, Mutta hyviä oli myös perunaleivokset, valmistaakohan niitä enää mikään leipomo?
Alue: Aihe vapaa
Kerran lapsena sain sokeripalan suuhun imettäväksi, meinasi tajunta räjähtää kun oli niin ihanan makeaa! Luulin että vain biljardööreillä on varaa puhtaaseen sokeriin kun meillä oli vain pettuleipää ja sahanpuruja!