Lue keskustelun säännöt.
Mies veti raivarit kun ei "saanut" lähteä pyörälenkille.
28.03.2021 |
Meillä on siis 6 kk vauva. Minä olen kotona ja hoidan vauvaa, mies tekee etänä töitä. Koko työpäivän minä luonnollisesti hoidan vauvan, mutta myös passaan miestä (ruoat jne.)
Mies on käynyt töidensä päälle pyöräilemässä nyt päivittäin. Tekee tunnin parin lenkkejä. Ilmoittaa siis vaan lähtevänsä ja painaa ulos. Tänään mä sanoin, että et mene, mä haluan lepoa ja käydä yksin lenkillä. Olen uupunut ja koen epäreiluksi tän järjestelmän, missä mulla ei oo vastaavaa vapautta vain ilmottaa lähteväni.
Mies pimahti täysin. 34-vuotias korkeakoulutettu mies kiukutteli ja maukui kui nälkäinen taapero tai teinipoika. Asetelma oli kuin miten minä kalkkismutsi en päästä häntä pitämään hauskaa, ei lainkaan missä kaksi aikuista jakaa yhteistä vastuuta. Sössötti miten hänen mielenterveytensä vaatii liikuntaa ja miksi mä en voi ottaa vaunuja mukaan. Ehdotin, että no mennään vuorotellen. Ei käy kun hänen oli päästävä _heti_.
En jaksa tätä. Ero mielessä joka päivä. En ymmärrä miten voi täysin eri mies kuoriutua ukosta joka oli itse se kovempi vauvakuumeilija.
Kommentit (699)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on provojen taso vihdoin noussut edes hitusen. Jatkakaa samaan malliin, alkoi jo kyllästyttää se sama läpinäkyvä kirjoitustyyli. Kyllä tässäkin selvä provon käry on, mutta ainakin tyhmimpiin uppoaa kuin häkä! 👍
Taidat pitää itseäsi älykkäämpänä? 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni mies elää kuin ennenkin, vaikka vauva syntyy. Jos sen haluaa välttää, on kolme vaihtoehtoa:
a) keskustella asiasta etukäteen eli sopia pelisäännöt ennen vauvan syntymää, b) tehdä miehelle selväksi, ettei tämä käy, eli lopettaa passaaminen ja uhriksi jääminen, siis ei lounaita, ja lenkkivaatteissa eteisessä odottaminen, kun mies tulee töistä, eli ns. läpystä vaihto, tai c) erota ja olla sitten oikeasti yh, jolloin omaa aikaa on silloin kun lapsi on sovitusti isällään.
Lämmin kiitos asiallisista vastauksista. Erinäisistä syistä en ole muille tilanteesta oikein voinut puhua (äidin kanssa keskustelu vain pahentaa oloa, suurin osa kavereistani on lapsettomia ja suoraan sanoen häpeän tätä nykytilannetta).
Ajattelin hahmotella kirjeen minkä voisin antaa miehille. Juurikin siitä mitä viesteissä on tullut esille ja aloituksessa. Oon niin loputtoman, tuskaisen väsynyt ettei tämä vain yksinkertaisesti voi jatkua. Yksistään univelka on musertava mutta tää oman ajan puute ja kotona häkissä olo ilman taukoa tai lomaa on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
On vaikea neuvotella aikatauluista kun miehen työpäivät saattavat venyä, mutta ennen kaikkea haluaa lähteä kun mielihalu pälkähtää päähän. Ja hänhän lähtee kun siltä tuntuu. Mä luuseri ja palvelijatar jään sit nyhväämään kotiin.
Ja mulle on aivan sama uskooko joku tämän vai ei. Hyvältä tuntuu jos tää tilanne on niin absurdi, että mun surkea parisuhteeni on ainutlaatuisen kurja.
Oon miettinyt, ettei mun olotila ole normaali. Mietin pitäiskö puhua neuvolassa/lääkärille näistä synkistä ajatuksista. Tuntuu et kaikki on pilalla, elämä näyttää toivottomalta.
====
1. Kun eletään vauvan kanssa, niin aikuiset eivät noudata mielihalujaan eivätkä päähänpistojaan. Ei kumpikaan, vauvan isäkään.
2. Ota asia esille neuvolassa tai lääkärissä. Neuvola on muutakin kuin vauvan mittaamista ja punnitusta tai rokotuksia. Neuvola on nimensä mukaan paikka, josta saa neuvoja koko perheelle.
Huoh. Siis miehelle, tarkoitan tietenkin. En meinaa saada edes tuota tarkistuskysymystä oikein... aivot ihan sulaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna miehen käydä lenkkinsä tekemässä. Ja kun hän tulee kotiin, laitat omat lenkkikamppeesi päälle ja lähdet. Jätät miehen lapsensa kanssa kotiin. Älä selittele, äläkä kysele. Voit toki vedota mielenterveyteesi, ihan vastaavasti kuin miehesikin vetoaa. Jos sinä jätät lapsesi kahdestaan isänsä kanssa kotiin siksi aikaa kun käyt lenkillä, et tee mitään väärää. Jos mies ei lapsestaan pidä huolta sillä aikaa kun olet poissa, hän on se, joka tekee väärin.
Voihan sen lapsen ottaa mukaan pyörälenkille, ostaa vain sellaisen kärryn.
Problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äijä voi hommata vauvakärryn pyörän taakse tai vaihtoehtoisesti juosta vaunujen kanssa. Sinä laitat vaikka kasvonaamion, makailet sohvalla ja kuuntelet lempimusiikkia. Sitten jaksat taas seurustella vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Lämmin kiitos asiallisista vastauksista. Erinäisistä syistä en ole muille tilanteesta oikein voinut puhua (äidin kanssa keskustelu vain pahentaa oloa, suurin osa kavereistani on lapsettomia ja suoraan sanoen häpeän tätä nykytilannetta).
Ajattelin hahmotella kirjeen minkä voisin antaa miehille. Juurikin siitä mitä viesteissä on tullut esille ja aloituksessa. Oon niin loputtoman, tuskaisen väsynyt ettei tämä vain yksinkertaisesti voi jatkua. Yksistään univelka on musertava mutta tää oman ajan puute ja kotona häkissä olo ilman taukoa tai lomaa on liikaa.
Älä luota liikaa sanoihin vaan reippaasti vaan lenkkarit jalassa odottamaan herran paluuta.
Täällä oli juuri toinen aloitus missä mies on vastaavassa tilanteessa päättänyt lähteä lapsen ollessa 3v kun kokee että HÄN ei saa tarpeeksi huomiota rättiväsyneeltä vaimolta kun on itse ensin kahlinnut vaimon lapsen hoitamiseen.
Ala heti huolehtia että et ole tuo väsynyt jätetty vaimo vaan otat itse sen oman tilasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensin: lopeta lounaan laittaminen miehelle. Tai ylipäätään ruuan, kai aikuinen mies itse osaa ateriansa valmistaa. Sinä olet kotona vauvan takia, et miehen.
Toiseksi opettele sanomaan miehen menoille hyvin rauhallisesti, että aha. Anna miehen mennä ja harrastaa, mutta älä mahdollista siitä mitään. Ei siis puhtaita vaatteita jne. Aikuinen mies osaa itse huolehtia tavaroistaan.
Vastaavasti miehen tultua kotiin ojenna vauva hänelle ja sano heippa. Sen enempiä kertomatta, mihin olet menossa. Puhelimeen et vastaa, isä pärjää kyllä vauvan kanssa. Palattuasi et kysele, miten meni tms., vaan menet suihkuun(jos kävit lenkillä) ja jos vauva huutaa, sano miehelle, että vaihda vaippa/anna ruokaa - mikä sillä lapsella nyt hätänä onkin.
Miehelle on itsestäänselvää mennä, myös sinä voit tehdä saman valinnan.
Aloittaja itsekö ei syö?
Vierailija kirjoitti:
Voi hänhän kuule lähti. On edelleen reissullaan.
Vaihdata lukko oveen sillä välin ja heitä sen pesemättömät spandexit pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sä olet kieltämään aikuista miestä? :D Olisit antanut mennä ja sen jälkeen sä olisit oman juttus parissa sen pari tuntia.
Miksi noin päin? Koska olet mahdollistanut tämän jo aiemmin, mies on oppinut tavoille. Et ole saanut suutasi auki, että säkin tarviit omaa aikaa. Hän oli jo menossa, kun matto vietiin jalkojen alta. Puhukaa ajoissa, eikä mitään tuommoista NYT et lähde.
Lapsellisintahan tässä on tuommoinen erolla uhkaaminen, näinkin vähäpätöisestä asiasta.
Eikö parisuhteissa nykyään enää keskustella oikeista asioista?
Mitä tapahtuu jos ap itse sanot että menet nyt lenkille, ja vaan lähdet? Lapsihan on 50% myös miehen tuotoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Siis miehelle, tarkoitan tietenkin. En meinaa saada edes tuota tarkistuskysymystä oikein... aivot ihan sulaneet.
Voisit kyllä saman tien kirjoittaa sen monille miehille ja monistaa muita vauvaperheitä varten... niin kuin joku sanoikin, tilanne on vanha kuin taivas, ja niitä uusia isiä jotka ovat tehtävän tasalla tuntuu olevan vähemmistö. Jaksamista sinulle, toivottavasti helpottaa!
Heitä spandexit takkaan ja myy ukon tsygä netin kauppapaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ukolla kanki kovana ja malttamattomana kauhea kuume päästä polkemaan salarakastaan!
Meinasin kommentoida samaa, että taitaa käydä polkemassa muutakin kuin pyörää.
Miksi mies ei huolehdi omista työpäiväruokailuistaan? Ei tuollainen kuulu vaimolle.
Kyllä mä varmaan tekisin niin kuin joku tuolla ehdotti. Eli kun ukko tulee himaan, niin odotat jo ulkovaatteet päällä kotona ja painelet itse pihalle. Saattaisin jopa varata hotellihuoneen ja mennä sinne yöksi.
Juuri näin. Kuka tätä miespaskaa koko ajan suoltaa???
On meitä moneen junaan.