Lue keskustelun säännöt.
Syrjäseudun väki kurjistuu - asunnot joita peritään on. Arvottomia
28.03.2021 |
Kommentit (442)
xw kirjoitti:
Mökit ja asunnot syrjäseuduilla tulevat viellä olemaan arvossaan kun betonipunkkereissa asuvat tajuavat mikä elämässä on tärkeää katsellessaan autioita katuja ja suljettuja kauppoja ym.
Mikä? Katsella autioita katuja ja suljettuja kauppoja syrjäkylällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään mitään taloa uskalla myydä, kun ostajat vinkuu pienimmistäkin virheistä hinnanalennuksena tai kaupan purkuna, vaikka kaikki on kaupantekohetkellä nähtävissä. Mitkään kuntotarkastuksetkaan (vaikka itse saisivat valita firman ja olla siinä mukana) ei saa näiden narisijoiden suita suppuun.
Ilmainen vinkki: myy purkukuntoisena ja laita hinta sen mukaiseksi. Ei taatusti tule valituksia.
Ilmainen vinkki 2: jos et pysty myymään purkukuntoisena niin erittele kauppasopimukseen rakennukset ja maapohja. Esim. maapohja 50 000e ja asuinrakennus 10 000e. Tälloin ostaja ei voi vaatia kuin asuinrakennuksen hinnan.
Ilmainen vinkki 3: Ilmoita ostajalle rehellisesti kaikki viat. Tutkikaa rakennus yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä viimeisintä sukupolvea jotka käy vielä maaseudulla vanhemmilla tai mummolassa. Syrjäseudut kuolee liiankin nopeasti.
Eiköhän tää trendi kohta muutu, nyt ollaan päästy etätyön makuun aloilla, joissa se on mahdollista. Kuka enää haluaa asua jossain muutaman neliön kopissa Hesassa, kun maaseudulla on tilaa. Voi myös laittaa kasvimaan ja ottaa vaikka kanoja, niin omavaraisuus kasvaa. Tämä on hyvä asia, kaupunkikeskeisyys ei taas ole hyvä asia, ei ole mitään syytä pakata kaikkia ihmisiä jonnekin pääkaupunkiseudulle. Tämähän nähdään selkeästi nyt pandemian aikana, että väestötiheät paikat ovat todella haavoittuvaisia. Kun on tilaa ympärillä, niin viruskaan ei leviä.
Työ muuttuu, mutta meille jäänee jonkinlainen hybridimalli. 2-3 päivää kotona ja loput toimistolla. Silloin hyötyvät ne paikkakunnat joilta on noin tunnin matka konttorille. Eli ei suinkaan se syvin maaseutu.
Työ muuttuu luultavasti yllättävän vähän. Tämänhetkisten tilastojen mukaan ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä suunnittelee paluuta vuoteen 2019, kunhan korona on ohi.
Kieltämättä yllättävä uutinen on se että vaikka yritykset 2020 tekivät etätyötä tukevia toimenpiteitä ja pienensivät tilojaan, sama kehitys ei enää jatku, ts. toimitiloja ei enää pienennetä tai myydä pois, vaan valmistaudutaan (ilmeisesti) taas lähitöihin.
En nyt muista lähdettä, sorry.
Vierailija kirjoitti:
xw kirjoitti:
Mökit ja asunnot syrjäseuduilla tulevat viellä olemaan arvossaan kun betonipunkkereissa asuvat tajuavat mikä elämässä on tärkeää katsellessaan autioita katuja ja suljettuja kauppoja ym.
Kyllähän tavalliset ihmiset ymmärtävät hyvin kesämökkien arvon, muunkin kuin rahallisen siis. Se, miten kaupunkeja tällä hetkellä suunnitellaan ja rakennetaan, on järjetöntä. Kenen etua se palvelee? Tulevaa vihervasemmistolaista oligarkiaa, jossa kansa pannaan kyykkyyn.
Noita "arvottomia" maalaistaloja ja mökkejä ei kannata myydä, ellei ole suurta rahapulaa.
Näyttää palvelevan rahallisesti aika hyvin myös tavallista asunnonomistajaa. Onko nämä niitä oligarkkeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käskin mummon testamentata mökkinsä kunnalle
Kunta voi kieltäytyä ottamasta sille testamentattua kiinteistöä vastaan, eräs esimerkki täpahtui aivan äsken Lieksassa.
Mitäköhän tuollaisessa tilanteessa tapahtuu? Valtiollehan tuo lopulta päätyy mutta mitä valtiokaan sillä tekee? Pistää myyntiin?
Valtio yekee, miten parhaaksi katsoo. Maita myydään, kaavoitetaan, rakennetaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kämppien arvonnousu pääkaupunkiseudulla perustuu ulkomaisen työvoinan tuontiin ja niille sijoittajat vuokraavat kämppänsä veronmaksajien laskuun asumistuen muodossa. Herätkää huomaanaan, ketä tämä kehitys siis hyödyttää. Suuria asuntosijoittajia. Ketä tämä haittaa? Kaikkia veroja maksavia eli keskiluokkaa, jolla ei varaa asua maan pääkaupungissa, josta on tehty sijoittajien rahastuksen tanner.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä viimeisintä sukupolvea jotka käy vielä maaseudulla vanhemmilla tai mummolassa. Syrjäseudut kuolee liiankin nopeasti.
Eiköhän tää trendi kohta muutu, nyt ollaan päästy etätyön makuun aloilla, joissa se on mahdollista. Kuka enää haluaa asua jossain muutaman neliön kopissa Hesassa, kun maaseudulla on tilaa. Voi myös laittaa kasvimaan ja ottaa vaikka kanoja, niin omavaraisuus kasvaa. Tämä on hyvä asia, kaupunkikeskeisyys ei taas ole hyvä asia, ei ole mitään syytä pakata kaikkia ihmisiä jonnekin pääkaupunkiseudulle. Tämähän nähdään selkeästi nyt pandemian aikana, että väestötiheät paikat ovat todella haavoittuvaisia. Kun on tilaa ympärillä, niin viruskaan ei leviä.
Työ muuttuu, mutta meille jäänee jonkinlainen hybridimalli. 2-3 päivää kotona ja loput toimistolla. Silloin hyötyvät ne paikkakunnat joilta on noin tunnin matka konttorille. Eli ei suinkaan se syvin maaseutu.
Työ muuttuu luultavasti yllättävän vähän. Tämänhetkisten tilastojen mukaan ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä suunnittelee paluuta vuoteen 2019, kunhan korona on ohi.
Kieltämättä yllättävä uutinen on se että vaikka yritykset 2020 tekivät etätyötä tukevia toimenpiteitä ja pienensivät tilojaan, sama kehitys ei enää jatku, ts. toimitiloja ei enää pienennetä tai myydä pois, vaan valmistaudutaan (ilmeisesti) taas lähitöihin.
En nyt muista lähdettä, sorry.
Toisaalta iso osa yrityksistä on huomannut, että toimiston sijannilla on yllättävän pieni merkitys. Ei tarvitse olla kalliissa tiloissa pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaista työvoimaa suureen ääneen vaativat Kokoomus, Kepu, EK ja yrittäjät. Myös RKP haluaa sitä, jotta närpiöläinen kasvihuoneyrittäjä ja minkkitarhuri saa työvoimaa halvemmalla. Jos äänestät näitä puolueita, edesautat myös yleissitovien työehtosopimusten lopullista romuttamista ja paikallista sopimista.
Vierailija kirjoitti:
Kämppien arvonnousu pääkaupunkiseudulla perustuu ulkomaisen työvoinan tuontiin ja niille sijoittajat vuokraavat kämppänsä veronmaksajien laskuun asumistuen muodossa. Herätkää huomaanaan, ketä tämä kehitys siis hyödyttää. Suuria asuntosijoittajia. Ketä tämä haittaa? Kaikkia veroja maksavia eli keskiluokkaa, jolla ei varaa asua maan pääkaupungissa, josta on tehty sijoittajien rahastuksen tanner.
Höpö höpö, keskiluokka pystyy asumaan Helsingissä mainiosti miten haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuluja tyhjäksi jäävä talo aiheuttaa kunnalle? Ympäristölle haitalliset aineet vietävä pois mutta mitä muuta?
No purkaahan se pitää.
En ymmärrä. Suomi on täynnä parhaat päivänsä nähneitä kyliä, joissa on 60-90 luvulla hylättyjä liikekiinteistöjä, huoltoasemia ja omakotitaloja. Sanomattakin selvää että ne on taloudellisista syistä jätetty niille sijoilleen. Eli miten niin ne pitää purkaa kun näin ei ole tähänkään mennessä tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa vaan v..uttaa syytää verorahansa pääkaupungin uusavuttomien paijaamiseen.
Ai että sinun verorahat siellä landella menisi Helsingin käyttöön? Vuosisadan vitsi
En ole tuo, jolle vastasit, vaan eri henkilö. Jos korvessa mummon takapihalle metsään tulee kaivos, joka vetää maasta raaka-aineet ja sen kaivoksen pääkonttori on Helsingissä, niin mihin luulet rahojen menevän? Ympäristö kaivettuna jää maalle ja rahat virtaavat pääkaupunkiin.
Tulee tästä keskustelun asenteesta mieleen politiikka, jossa vähemmän arvokkaina pidettyjä alueita kohdeltiin vain raaka-aineiden hankintapaikkoina. Toivottavasti tuo ajattelu ei leviä kovin yleisesti vaan ymmärretään tasa-arvon näkökulma myös.
Ja Helsingissä se raha mitä tämä kaivos tuottaa, tuottaa verotuloja, joita siirretään joka vuosi Helsingistä sinne pikkupaikkakunnille. Sitä paitsi ne metsät ja muut luonnonvarat ei ole sen enempi sinun omiasi kuin minunkaan, vaan meidän yhteistä pääomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kehitys pantiin alulle jo 1990-luvulla, kun aloitettiin valtion säästöt eli karsittiin valtion virastot ja palvelut maakunnista. Valtio pesi kätensä myös työllisyyden hoidosta jo silloin, kun valtion työpaikkojen tukeminen loppui. Sama on käynnissä kunnissa, mutta hitaammasa tahdissa. Kuntia on lopetettu jo paljon ja sama jatkuu väistämättä, kun sote on ajettu maaliin. Ei kunnalla ole järkeä olla olemassa peruskoulua varten, jossa lapset on loppumassa joka tapauksessa.
xw kirjoitti:
Mökit ja asunnot syrjäseuduilla tulevat viellä olemaan arvossaan kun betonipunkkereissa asuvat tajuavat mikä elämässä on tärkeää katsellessaan autioita katuja ja suljettuja kauppoja ym.
Monilla ihmisillä on tarve asua toisten ihmisten lähellä. Kaupungit ovat syntyneet luonnollisesti.
Jos ja kun yhtäällä vihervas.politiikka tuhoaa, toisaalla taas uudenlainen toiminta viriää. Tuskin tulevaisuudessakaan kaikki suomalaiset haluavat asua useiden kilometrien päässä lähimmistä naapuristaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuluja tyhjäksi jäävä talo aiheuttaa kunnalle? Ympäristölle haitalliset aineet vietävä pois mutta mitä muuta?
No purkaahan se pitää.
En ymmärrä. Suomi on täynnä parhaat päivänsä nähneitä kyliä, joissa on 60-90 luvulla hylättyjä liikekiinteistöjä, huoltoasemia ja omakotitaloja. Sanomattakin selvää että ne on taloudellisista syistä jätetty niille sijoilleen. Eli miten niin ne pitää purkaa kun näin ei ole tähänkään mennessä tehty?
Oisko kiinteistövero? Eli niin kauan, kun tontilla on jokin mörskä pystyssä, siitä pitää maksaa kiinteistöveroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään mitään taloa uskalla myydä, kun ostajat vinkuu pienimmistäkin virheistä hinnanalennuksena tai kaupan purkuna, vaikka kaikki on kaupantekohetkellä nähtävissä. Mitkään kuntotarkastuksetkaan (vaikka itse saisivat valita firman ja olla siinä mukana) ei saa näiden narisijoiden suita suppuun.
Ilmainen vinkki: myy purkukuntoisena ja laita hinta sen mukaiseksi. Ei taatusti tule valituksia.
Ilmainen vinkki 2: jos et pysty myymään purkukuntoisena niin erittele kauppasopimukseen rakennukset ja maapohja. Esim. maapohja 50 000e ja asuinrakennus 10 000e. Tälloin ostaja ei voi vaatia kuin asuinrakennuksen hinnan.
Ilmainen vinkki 3: Ilmoita ostajalle rehellisesti kaikki viat. Tutkikaa rakennus yhdessä.
Vinkki 3 on huono, koska piiloviat eivät tule ilmi ja myyjä on niistä silti vastuussa. Googlatkaa, tapauksia löytyy.
Olisiko luvallista ilmoittaa, että ”rakennus on tässä kunnossa asuinkelvoton ja siitä voi aiheutua terveyshaittaa”. Eihän se myyntiä edistä, mutta ainakin on ollut tiedossa, että jos siihen menee asumaan, sairaaksi voi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xw kirjoitti:
Mökit ja asunnot syrjäseuduilla tulevat viellä olemaan arvossaan kun betonipunkkereissa asuvat tajuavat mikä elämässä on tärkeää katsellessaan autioita katuja ja suljettuja kauppoja ym.
Kyllähän tavalliset ihmiset ymmärtävät hyvin kesämökkien arvon, muunkin kuin rahallisen siis. Se, miten kaupunkeja tällä hetkellä suunnitellaan ja rakennetaan, on järjetöntä. Kenen etua se palvelee? Tulevaa vihervasemmistolaista oligarkiaa, jossa kansa pannaan kyykkyyn.
Noita "arvottomia" maalaistaloja ja mökkejä ei kannata myydä, ellei ole suurta rahapulaa.
Näyttää palvelevan rahallisesti aika hyvin myös tavallista asunnonomistajaa. Onko nämä niitä oligarkkeja?
Ei. Kun katsoo, miten Helsinkiä raiskataan ja millaisiin koppeihin ihmisiä ajetaan, ei se palvele ketään tavallista ihmistä.
xw kirjoitti:
Mökit ja asunnot syrjäseuduilla tulevat viellä olemaan arvossaan kun betonipunkkereissa asuvat tajuavat mikä elämässä on tärkeää katsellessaan autioita katuja ja suljettuja kauppoja ym.
En asu missmissään betonibunkkerissa, vasn mukavassa puutalossa kaupungissa. Autiot kadut ovat ok, ja kaupoissa en käy muutenkaan, ruokakauppaa lukuun ottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä viimeisintä sukupolvea jotka käy vielä maaseudulla vanhemmilla tai mummolassa. Syrjäseudut kuolee liiankin nopeasti.
Eiköhän tää trendi kohta muutu, nyt ollaan päästy etätyön makuun aloilla, joissa se on mahdollista. Kuka enää haluaa asua jossain muutaman neliön kopissa Hesassa, kun maaseudulla on tilaa. Voi myös laittaa kasvimaan ja ottaa vaikka kanoja, niin omavaraisuus kasvaa. Tämä on hyvä asia, kaupunkikeskeisyys ei taas ole hyvä asia, ei ole mitään syytä pakata kaikkia ihmisiä jonnekin pääkaupunkiseudulle. Tämähän nähdään selkeästi nyt pandemian aikana, että väestötiheät paikat ovat todella haavoittuvaisia. Kun on tilaa ympärillä, niin viruskaan ei leviä.
Työ muuttuu, mutta meille jäänee jonkinlainen hybridimalli. 2-3 päivää kotona ja loput toimistolla. Silloin hyötyvät ne paikkakunnat joilta on noin tunnin matka konttorille. Eli ei suinkaan se syvin maaseutu.
Työ muuttuu luultavasti yllättävän vähän. Tämänhetkisten tilastojen mukaan ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä suunnittelee paluuta vuoteen 2019, kunhan korona on ohi.
Kieltämättä yllättävä uutinen on se että vaikka yritykset 2020 tekivät etätyötä tukevia toimenpiteitä ja pienensivät tilojaan, sama kehitys ei enää jatku, ts. toimitiloja ei enää pienennetä tai myydä pois, vaan valmistaudutaan (ilmeisesti) taas lähitöihin.
En nyt muista lähdettä, sorry.
Toisaalta iso osa yrityksistä on huomannut, että toimiston sijannilla on yllättävän pieni merkitys. Ei tarvitse olla kalliissa tiloissa pääkaupunkiseudulla.
Tässä on vaihtelua.
Nähtäväksi jää, muuttuuko suunta pysyvämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä viimeisintä sukupolvea jotka käy vielä maaseudulla vanhemmilla tai mummolassa. Syrjäseudut kuolee liiankin nopeasti.
Eiköhän tää trendi kohta muutu, nyt ollaan päästy etätyön makuun aloilla, joissa se on mahdollista. Kuka enää haluaa asua jossain muutaman neliön kopissa Hesassa, kun maaseudulla on tilaa. Voi myös laittaa kasvimaan ja ottaa vaikka kanoja, niin omavaraisuus kasvaa. Tämä on hyvä asia, kaupunkikeskeisyys ei taas ole hyvä asia, ei ole mitään syytä pakata kaikkia ihmisiä jonnekin pääkaupunkiseudulle. Tämähän nähdään selkeästi nyt pandemian aikana, että väestötiheät paikat ovat todella haavoittuvaisia. Kun on tilaa ympärillä, niin viruskaan ei leviä.
Työ muuttuu, mutta meille jäänee jonkinlainen hybridimalli. 2-3 päivää kotona ja loput toimistolla. Silloin hyötyvät ne paikkakunnat joilta on noin tunnin matka konttorille. Eli ei suinkaan se syvin maaseutu.
Työ muuttuu luultavasti yllättävän vähän. Tämänhetkisten tilastojen mukaan ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä suunnittelee paluuta vuoteen 2019, kunhan korona on ohi.
Kieltämättä yllättävä uutinen on se että vaikka yritykset 2020 tekivät etätyötä tukevia toimenpiteitä ja pienensivät tilojaan, sama kehitys ei enää jatku, ts. toimitiloja ei enää pienennetä tai myydä pois, vaan valmistaudutaan (ilmeisesti) taas lähitöihin.
En nyt muista lähdettä, sorry.
On yllättävä uutinen. Hesarissa oli viime viikolla pitkä artikkeli toimistojen kuolemasta. Siinä povattiin, ettei täyttä paluuta vanhaan ole.
Kuinkahan kauan pk-seutu on asumiskelpoinen kun vihreät ovat vallassa, luulen että 10 vuoden päästä siellä alkaa olla todella vaarallista asua kun jo nykyään siellä saa varoa. Pk-seutu seuraa Ruotsin kaupunkien huonoa kehitystä.