Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

Vierailija kirjoitti:

Lähikaupasta sai ostaa ruokaa vastakirjallle eli asiakkaan vihkoon kirjoitettiin jokainen ostos erikseen. Maksamassa poikettiin sitten tilipäivänä. Tili eli setelit ja kolikot saatiin työpaikalta tilipussissa.

Meillä oli tili kirjakaupassa josta kävin hankkimassa koukutarvikkeita. Isä sitten maksoi ne kerran kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämäriä ensimmäisiä muistoja tietokoneista eli "atk:sta" kuten sitä silloin kutsuttiin.. matikanopettaja esittelee miten näppärästi dos-pohjaisella möhkömonitorilla voi ratkaista funktioita. Tuijotan neonvihreää vilkkuvaa numerosarjaa mustalla pohjalla ja ajattelen "luoja miten tylsää".

Mutta annas olla kun ekan kerran eräällä tunnilla näin Netscapen ja sitten seuraavassa työpaikassa sen sai avata jos oli aikaa ja tajusin, että siellä on KAUPPOJA (telen kauppakatu, anyone?) ja keskustelufoorumeita (newsgroupeja). Se oli sitten menoa.

Koodarit tuijottaa nykyäänkin sitä mustaa ruutua, mutta numeroita ja kirjaimia voi olla useammalla värillä kuin vihreällä.

Vanhana muistan että DOS-koneissa saattoi olla värinä vihreän sijaan mustalla pohjalla valkea tai oranssi. Joissakin koneissa oli sitten sähkönsininen tausta 😂

Omilla aivoilla ajattelu ilman että kaikki pitää googlata.

Koululaiset vetivät pussikaljakännit päättäjäispäivänä jossakin uimarannalla.  Nykyään ei tulisi kyllä kuuloonkaan, kun lapsia on vähän ja vanhemmat tietävät aina missä he ovat.

Lukiossa olin kielilinjalla ja jouduin ottamaan pakollisen venäjän. Korostettiin sitä, että on taattu työpaikka kun venäjänkielentaitoisia tarvitaan kaupan alalla. Silloin tehtiin paljon bilateraalista kauppaa Neuvostoliiton kanssa.

Kesälomilla autoilimme pohjoismaissa ja yövyimme leirintäalueilla teltassa. Meillä oli pieni koira, joka kulki mukanamme. Hänellä oli rokotuspassi jolla pääsi rajojen yli.

Kun oli muotia vakosamettihousut niistä otettiin toinen takatasku irti ja se ommeltiin reiteen.

Ylioppilasjuhlissa meillä oli mikroshortsit ja pitkät valkoiset kiiltonahkasaappaat. Häveliäisyyssyistä koko komeuden päällä oli valkoinen midipituinen tunika, joka oli edestä auki.

Vierailija kirjoitti:

Miltähän vuosisadalta aloittaja on? Olen n 60-v nainen ja ainakin minua duunarivamhemmat kannustivat opiskelemaan mahdollisimman pitkälle. En varmaan ollut kuullutkaan emäntäkoulusta. Äiti kehotti hankkimaan ammatin, jossa voi elättää itsensä ja lapsensakin, jos tahtoo ja niin myös tein. Lapsia ei kannustettu hankkimaan taikka menemään naimisiin, päinvastoin. Pidettiin tärkeänä, että oli hyvä ura ja muu tulisi aikanaan, jos oli tullakseen.

Olen samanikäinen ja muistan samalla tavoin. Ja kyllä monissa suvuissa sama asenne on ollut olemassa jo n. 100 vuotta.

Mun isoisän perheessä (puhutaan nyt 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntyneistä!) oli samanlaista myös. Mun isoisän sisaruksista kaikki olivat kouluttautuneet, yksi oli sairaanhoitaja, yksi lääkäri, yksi englanninkielen maisteri, jne...

Hupsua siis jos joku nykynuori luulee että me 60-70 vuotta myhemmin syntyneet elimme jossain takapajulassa. Päinvastoin mehän synnyimme toisen aallon feminismin aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tästä nyt ole itse asiassa kauaakaan, kun kaikki kaupat oli kiinni aina sunnuntaisin ja lauantaina menivät kiinni kuudelta, tai kenties jo aikaisemmin...

Toisessa ketjussa oli juttua, että Alkossa jonotettiin tiskille ja myyjä haki pyydetyn juoman. Tälläistä se oli itselläkin ekoja aikoja asiakkaana vielä ysärin alussa, muistan hyvin.

Itse muistan 1970- luvulta. Kaupat menivät kiinni lauantaina, osuuskauppa klo 13 ja k- kauppa klo 14. Sitten tuli lähistölle Supermarket, joka oli lauantaina auki aluksi 16:aan ja sitten 18:aan. Sunnuntaiaukiolot olivat poikkeus ja silloinkin vain pari tuntia. Joulunpyhät ja pääsiäissunnuntaina ja -maanantain kaupat olivat kiinni. Jos joulupäivä ja Tapaninpäivä sattuivat perjantaiksi ja lauantaiksi, olivat kaupat kiinni torstaista puolesta päivästä maanantaiaamuun. Sitä kuitenkin osattiin varautua eikä kukaan huutanut koko maan kiinnilaittoa ”satuolennon” palvomisen vuoksi. Kyläkaupat olivat auki aina, eivät virallisesti, mutta ”sisään kautta” pääsi tekemään ostoksia. Alkossa piti tosiaan tietää jo mennessä, monta halusi ostaa.

Joo, kauppojen aukioloa säädeltiin tiukasti. Mutta sitten alkoi tulla bensa-asemille vähän ruoka-aineita, joten saatettiin viikonloppuna tai iltana käydä sieltä ostamassa jotain. Jossain vaiheessa oli meidän läheisellä ostarilla myös ruoka-automaatti. Sieltä saattoi viikonloppuna tai pyhäpäivinä käydä ostamassa jotain ruokaa.

Pusasikaljaa & markalla merirosvorahoja eli "Merkkareita"

Insinöörit olivat arvostettuja.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä oli vain kaksi sukupuolta, eikä kukaan tiennyt mitään muunsukupuolisista.

Itse asiassa taitaa olla päinvastoin. Ennen 1950-60 -lukuahan ei esimerkiksi interseksuaalia lapsia leikattu, joten maailmassa oli enemmän ihmisiä joilla oli luonnostaan vaikeasti määriteltävä sukupuoli. Toki perheessä asiaa hävettiin ja asia yritettiin peittää.

Mutta käytännössä jo aikojen alusta tuonne leikkauksien keksimiseen on ollut näin. Siksihän monissa kulttuureissa on aina ollut erilaisia sukupuolirooleja ja -ryhmiä. Nykyinen tilanne, jossa asia "korjataan" kirurgisesti on siis uusi ja poikkeava.

Arkeologit ovat nykyisin tietoisia tästä ja siksi esim. hautojen ruumiiden sukupuolten määrittely on vaikeaa. Onkin näitä kuuluisia soturien hautoja, joista DNA-tutkimuksessa on löydetty XX-kromosomit. Onko kyseessä soturina toiminut nainen, naispuolinen päällikkö joka on haudattu soturin asussa rituaalisesti, vai miehen ulkoisilla sukupuolimerkeillä varustettu henkilö, intersukupuolinen henkilö? Ja miten ko. henkilö itse eläessään on sukupuolensa määritellyt tai miten tämän kulttuurissa se on määritelty? Ei ihan helppo kuvio siis.

Vierailija kirjoitti:

Koululaiset vetivät pussikaljakännit päättäjäispäivänä jossakin uimarannalla.  Nykyään ei tulisi kyllä kuuloonkaan, kun lapsia on vähän ja vanhemmat tietävät aina missä he ovat.

Tuo kuulosta 90-lukulaiselta. Ei 70-luvulla mitään pussikaljaa oltu keksittykään.

Vierailija kirjoitti:

Insinöörit olivat arvostettuja.

No niinpä. Sitähän hauskasti ironisoitiin Eppu Normaalin biisissä Suomi-ilmö, jossa laulettiin ydinvoiman turvallisuusongelmista:

Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa

Totta toki muun muassa Olkiluodossa
Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri

On täydellisiä

Joka nippeli ja rööri

😃

Olen syntynyt -68 ja tässä perheeni tapoja.

- Kaupoissa käytiin viikolla. Sunnuntai oli oikeasti ns lepopv eli käytettiin harrastuksiin, lukemiseen ja oleiluun. Perheeni ei ollut uskonnollinen.

- Kyläiltiin iltaisin tai vkon loppuna. Ei sovittu asiaa etukäteen.

- Joulupäivinä ei saanut kyläillä vaan ne vietettiin kotona, tapaninpäivänä sai lähteä kaverille.

- Isälleni tärkein asia oli hyvä koulutus vaikka hänellä itsellään ei ollut mahdollisuutta opiskella. Oli itsestään selvyys että me lapset menimme lukioon ja siitä jatko-opintoihin.

- Kesät oltiin kesätöissä ja niillä rahoilla ostettiin jotakin hyödyllistä. Esim itse ostin polkupyörän.

- Tavaroidta pidettiin hyvää huolta, eikä niitä rikottu tai hukattu tahallisesti.

- Sukulaisiin pidettiin säännöllisesti yhteyttä ja vierailtiin vuosittain kaukana aduvienkin luona.

- Lukeminen oli tärkeää, meillä luki koko perhe ja usein sunnuntaina oli aivan hiljaista kun kaikki vaan lukivat kirjojaan.

- Vanhempani tekivät ristikoita, niin teen minäkin ja minun lapseni.

- Isäni painosti äitini ajamaan ajokortin n 40-vuotiaana jotta äitini pärjäisi tarvittaessa itsenäisestikin.

- Säästäväisyys oli hyve. Kotimme oli köyhä.

- Koulussa oli vahva yhteiskunnallinen jako. Oli pankinjohtajan lapsia jne ja sitten meitä duunareitten lapsia.

- Äitimme oli kokoaika työssä aina ja teki pääasiallisesti myös kotityöt. Tosin isäni teki myös välillä ruokaa. Meille lapsille ei opetettu ruuan laittoa lainkaan :(

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset saattoi puhua mitä tahansa. Kanssaihmisille saatettiin kertoa kuinka on ollut ilmavaivoja tai nyt täytyy lähteä kakkoshädälle. Nykyään se ei kuulu sivistyneisiin tapoihin. Ennen myös toisten ihmisten painon kommentointi, ulkonäön kommentointi ja asioiden sanominen suoraan oli hyvin tavallista. Nykyään nämä ei ole sivistyneen ihmisen toimintapoja.

Ennen ei kuulunut sivistyneisiin tapoihin pyllistellä lehdissä - paitsi pornolehdissä. Nyt tavan naisetkin tykkää pyllistää miehille instassa, joka ei siis ole pornokanava.

Vierailija kirjoitti:

Omilla aivoilla ajattelu ilman että kaikki pitää googlata.

Eikun altavistata.. ennen googlea oli mm. altavista-hakukone ja silloin ei haettu laiskana vastauksia itsestäänselvyyksiin vaan lähinnä surffailtiin netissä etsien kiinnostavaa luettavaa.

Nuoriso nauraa kun syön silliä, esim. tätä:

https://kalori.info/kalorit/abba-sinappisilli-230g_7311171004494

Nauhoitin radiosta kasetille suosikkikappaleita :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaan suuren sukupolvien välisen eron seksismissä, ihan naisillakin. 90-luvulla parikymppisinä olleet ovat todella rivoja suustaan ja heittävät kaksimielisiä esim. työpaikoillakin. Tulee mieleen että niin tämä oli tämä Panu-tyttöjen ja topless-tarjoiljoiden sukupolvi tämä.

Ei kuulu minusta nykyaikaan.

Kaikki Big Brothersin asukkaat, tempteissoniailandilaiset sun muut parasiittihotellit ja vosut rannalla edustaa tätä vähemmän sekstististä nykyaikaa.

Hyvin muotoiltua sarkasmia! :D

Tämä on seksistisintä aikaa, jota olen elänyt, 90-luvun lama-ajan topless-kahvilatkin oli pikkujuttu verrattuna tähän naisten itsensä halventamiseen, mihin on nyt menty. Naiset siis tekevät sen itse..t. nainen 64 v

Ei olisi tullut kuuloonkaan, että miehellä olisi ollut paidan helma housun päällä. Jos jollain sattui olemaan, niin kysyttiin että mikä liputuspäivä nyt on.

Avioliittojen oletettiin kestävän toisen kuolemaan asti. Avioerot eivät olleet mikään mahdottomuus, mutta harvinaisia poikkeuksia kuitenkin.

Lasten ruumiillinen kuritus oli vielä sallittua ja myös sosiaalisesti hyväksyttyä: äidit saattoivat ihan hyvin kertoa kaupassa kohtaamalleen tuttavalle, että eilen piti antaa taas tuolle pojalle vähän remmiä tms. Oli paljon myös perheitä, jossa kuritusta ei käytetty, mutta sitä asiaa ei juurikaan muille kuulutettu.

Kaupunginosassa/kylässä saattoi olla monta pientä ruokakauppaa. Kaupan valinta tapahtui puoluepoliittisilla perusteilla. Niinpä naapurin poliittisen kannan sai selville, kun näki mihin kauppaan hän meni.

Kansainvälisistä hittibiiseistä tehtiin aina suomenkielinen versio, jonka sanat joko noudattelivat alkuperäisen ideaa tai sitten ei sinne päinkään. Siitä tuli sitten Suomessa vielä isompi hitti.

Puhun tässä lähinnä siitä 1970-luvusta (s. 1968)