Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille
Listataan asioita mitkä olivat normaaleja ennenvanhaan vaikkapa 70-luvulla ja nykyään nuoret nauravat niille
Minä aloitan:
- naisen tuli käydä emäntäkoulu, muutoin sovelias koulutus oli maksimissaan lukio, koska naimisiinhan se menee kuitenkin
- yliopistot on vain herroille eikä sovi tavalliselle väelle
- naimisiin on mentävä miehen, muuten ei ole ihminen laisinkaan
- lapsiakin on syytä olla alle 30-vuotiaana, tai ei ole normaali mies
- runsas alkoholin käyttö ja tupakointi on hyväksyttyä
Mitä muita tulee mieleen?
-
Kommentit (1446)
Vierailija kirjoitti:
Matopeli oli kännyköiden modernein ja hienoin peli, jota kaikki pelasivat. lol
Eikä pelannut, koska matopeli oli kivikautinen tekele niihin peleihin nähden, joihin oli totuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että 90-luvulla pornoa paheksuttiin ja se oli hyväksyttävää vain miehille.
Ai silloin, kun lehtihyllystä saattoi vielä bongata kattavan valikoiman pornolehtiä ja pornokauppoja oli enemmän kuin nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut iso pylly, semmoinen JLo, vaikka muuten olenkin aina ollut laiha tai hoikka. Siitä on saanut kuulla, traumaattisinta oli ehkä, kun siitä asiakseen huomautti myös poika johon olin ihastunut. Kerran koulumatkalla joku poika käveli minut kiinni, koputti olkapäähän ja sanoi "sullon isoperse". Ei ollut kivaa. Aina vihannut sitä ja toivonut jätkänpersettä tilalle.
En olisi KUUNA PÄIVÄNÄ voinut uskoa, että kyseinen asia tulisi tulevaisuudessa olemaan MUOTIA, jotain, mitä kaikki tavoittelevat ja VIELÄ ITSE valokuvaavat ja laittavat kuvat julkiseen jakeluun! En tiedä itkeäkö vai nauraa. Ihan kuin jokin sarjan tulevaisuuden utopia.
Joka tapauksessa vastaus aloitukseen: nykynuoret pitävät outona, että isoja peppuja on aikaisemmin haukuttu ja kunnolla.
Mutta ota huomioon että meidän aikamme isot peput olivat luomu peppuja, se mitä nykyään kuolaillaan ovat järjestään friikin näköisiä muoviperseitä. Naiset eivät ole enää in vaan joku ihmeellinen sukupuoleton naisennäköinen isoilla muovimöykyillä varustettuna..
Minkälainen "nainen" on sellainen jonka hiukset, huulet, rinnat, lantiot ja persus on pelkkää muovia tai muuta täytettä? Ja miksi nykyajan seksikkäillä naisilla ei näytä olevan amorin kaarta ollenkaan, pelkät ympyrän muotoiset nakit huulina.
Tuo nyt on melko paksua liioittelua. Suurin osa suomalaisista naisista ei ole niin rahoissaan, että voisi hankkia ylipäätään mitään täytteitä naamaan eikä kroppaan. Filmitähdet ja mallit on erikseen.
No kummallisesti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla tavis parikymppisetkin ovat ihan täytettyjä ja niitä nakkihuulia näkyy ihan lande paikoissakin. Kyllä tuo täyttely on ihan yleistä nykyään niin oudolle kun se kuulostaakin. Unohdin järkyttävän näköiset halvat pitkät muovikynnet ja ripset;)
Vaikea uskoa, kun on niin paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, myös pk-seudulla. Toki muovikynnet ja ripset saa halvalla, varmaan jotain muotoilevia spanx-housuja tms., jotka sitten näyttävät epäaidoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että 90-luvulla pornoa paheksuttiin ja se oli hyväksyttävää vain miehille.
Ai silloin, kun lehtihyllystä saattoi vielä bongata kattavan valikoiman pornolehtiä ja pornokauppoja oli enemmän kuin nykyään?
Ne lehdet oli muoveissa ylähyllyllä ja en tiedä pääsikö nuoret sinne pornokauppaan sisään.
En tuntenut teininä yhtään tyttöä, joka olisi katsellut pornoa. Pojat kyllä jotenkin saivat niitä lehtiä käsiinsä.
Meillä oli Tetris-pelikonsoli, jota pelattiin äidin kanssa vuorotellen. Se oli oikein koukuttavaa, maattiin sängyssä ja pelattiin. Pahinta oli, jos patteri loppui juuri parhaassa kohdassa.
Myös korvalappustereoissa oli ongelmana, että patterit loppuivat kesken biisin. Tuloksena oli hidas ja vääristynyt ääni, joka kuulosti vähän pelottavalta. Joskus vielä 2000-luvun puolella ostin kannettavan CD-soittimen ja siihen ladattavan akun. Se vasta söikin akkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut iso pylly, semmoinen JLo, vaikka muuten olenkin aina ollut laiha tai hoikka. Siitä on saanut kuulla, traumaattisinta oli ehkä, kun siitä asiakseen huomautti myös poika johon olin ihastunut. Kerran koulumatkalla joku poika käveli minut kiinni, koputti olkapäähän ja sanoi "sullon isoperse". Ei ollut kivaa. Aina vihannut sitä ja toivonut jätkänpersettä tilalle.
En olisi KUUNA PÄIVÄNÄ voinut uskoa, että kyseinen asia tulisi tulevaisuudessa olemaan MUOTIA, jotain, mitä kaikki tavoittelevat ja VIELÄ ITSE valokuvaavat ja laittavat kuvat julkiseen jakeluun! En tiedä itkeäkö vai nauraa. Ihan kuin jokin sarjan tulevaisuuden utopia.
Joka tapauksessa vastaus aloitukseen: nykynuoret pitävät outona, että isoja peppuja on aikaisemmin haukuttu ja kunnolla.
Mutta ota huomioon että meidän aikamme isot peput olivat luomu peppuja, se mitä nykyään kuolaillaan ovat järjestään friikin näköisiä muoviperseitä. Naiset eivät ole enää in vaan joku ihmeellinen sukupuoleton naisennäköinen isoilla muovimöykyillä varustettuna..
Minkälainen "nainen" on sellainen jonka hiukset, huulet, rinnat, lantiot ja persus on pelkkää muovia tai muuta täytettä? Ja miksi nykyajan seksikkäillä naisilla ei näytä olevan amorin kaarta ollenkaan, pelkät ympyrän muotoiset nakit huulina.
Tuo nyt on melko paksua liioittelua. Suurin osa suomalaisista naisista ei ole niin rahoissaan, että voisi hankkia ylipäätään mitään täytteitä naamaan eikä kroppaan. Filmitähdet ja mallit on erikseen.
No kummallisesti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla tavis parikymppisetkin ovat ihan täytettyjä ja niitä nakkihuulia näkyy ihan lande paikoissakin. Kyllä tuo täyttely on ihan yleistä nykyään niin oudolle kun se kuulostaakin. Unohdin järkyttävän näköiset halvat pitkät muovikynnet ja ripset;)
Vaikea uskoa, kun on niin paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, myös pk-seudulla. Toki muovikynnet ja ripset saa halvalla, varmaan jotain muotoilevia spanx-housuja tms., jotka sitten näyttävät epäaidoilta.
Lainaa otetaan ja tiedät kyllä että itsensä myymisestä ja ig-hoorailusta ja kaiken maailman only fans-sivustoista on tullut enemmän normi kuin poikkeus. Kannattaisi avata silmät eikä luulla että vielä eletään edes 2000-luvulla:) Tämäkin on muuten se juttu, ennen ei kukaan normaalijärkinen nainen edes ajatellut että alampa hooroksi tai tyrkytän persettä kuvissa ihan vain voimaantumisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pidemmälle historiaan mennään, sitä harvemmalla on ollut oma kamera. Äidin lapsuudesta 60-luvulta on vain muutama pieni kuva, ja ne ovat tosiaan pieniä, osa semmosia lähes postimerkin kokoisia, niin että on vaikea nähdä yksityiskohtia.
Kuvat olivat myös pitkään mustavalkoisia, ja värifilmin aikaankin jotkut halusivat ottaa nimenomaan mustavalkokuvia, koska niitä pidettiin hienompina ja taiteellisempina.
Nyt on kuvia niin paljon, ettei niitä kukaan jaksa katsella. Ei edes ihminen itse, joka ne on ottanut. Voi verrata hamstraajaan, jonka talo on täynnä roinaa. Lisäksi tuhansittain kuvia tuhoutuu tallennusvälineen tuhoutuessa tai jää sille maatumaan sen myötä, ettei tallennusvälinettä pysty vanhentuneena tekniikkana enää lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polkupyörällä kuljettiin 70-luvulla ympäri vuoden. Jos pakkasta oli enemmän kuin -25 astetta sai koulumatkalla käyttää linja-autoa. Siellä bussin takaosassa ukot kärytti tupakkaa. Ylipäätään tupakoida sai vähän siellä sun täällä. Naisille oli omia tupakkamerkkejään (ainakin Mary Slim).
Äiti teki pari kertaa vuodessa suursiivouksen. Silloin omakotitalon pihalle kannettiin sohva ja nojatuolit tampattaviksi. Hän oli kotiäiti ja teki aina tiettyinä viikonpäivinä tiettyjä asioita. Oli esimerkiksi leipomis-, siivous- ja pyykinpesupäivä. Pesukonetta ei käytetty yleensä kuin kerran viikossa. Keskiviikkoisin ja lauantaisin oli saunailta. Lauantaisin sai pienen limpparipullon pikkuveljen kanssa puoliksi. Kiukaalla paistui lenkkimakkara.
Näin maaliskuussa yleensä aloitettiin twistaaminen. Heti kun vain sula kohta löytyi.
90-luvulla me nuoret poltimme tupakkaa ja joka huoltoaseman kahvilassa leijui kotoisa punaisen Marlboron sinien savu ja hyvä tuoksu. Ihmiset ostivat kahvin ja menivät pöytään tupakoimaan ja tarinoimaan. Sitten tulivat terveysnatsit, jotka haluavat ajaa tupakkimiehet keskitysleireihin ja nostaa askin hinnan pilviin.
No eiköhän tupakoinnin vaarallisuus etenkin tupakoijalle itselleen mutta myös sivullisille ainakin sisätiloissa ole jo nykypäivänä aivan yleisessä tiedossa, vaikkei mikään erityinen terveysfriikki olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pidemmälle historiaan mennään, sitä harvemmalla on ollut oma kamera. Äidin lapsuudesta 60-luvulta on vain muutama pieni kuva, ja ne ovat tosiaan pieniä, osa semmosia lähes postimerkin kokoisia, niin että on vaikea nähdä yksityiskohtia.
Kuvat olivat myös pitkään mustavalkoisia, ja värifilmin aikaankin jotkut halusivat ottaa nimenomaan mustavalkokuvia, koska niitä pidettiin hienompina ja taiteellisempina.
Nyt on kuvia niin paljon, ettei niitä kukaan jaksa katsella. Ei edes ihminen itse, joka ne on ottanut. Voi verrata hamstraajaan, jonka talo on täynnä roinaa. Lisäksi tuhansittain kuvia tuhoutuu tallennusvälineen tuhoutuessa tai jää sille maatumaan sen myötä, ettei tallennusvälinettä pysty vanhentuneena tekniikkana enää lukemaan.
Kyllä ne useimmilla on myös jossain pilvipalvelussa.
Toki siinä kohti tulee ongelma, jos pilvipalvelut joskus tulevaisuudessa kaatuvat, ja satoja tuhansia kuvia katoaa bittiavaruuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvat piti kehittää kuvaamossa, eikä voinut tietää ennen niiden näkemistä, miten hyvin kuva oli onnistunut. Vain ammattilaiset osasivat käsitellä kuvia ja käyttää erilaisia filttereitä.
Ja jos aikuinen ihminen olisi ottanut kuvia omasta lärvistään ja laittanut ne vielä julkiseksi kaupan ilmoitustaululle niin olisi kohtapuoliin valkotakkiset tulleet hakemaan. Sellainen ei olisi tullut mieleenkään edes kylähulluille.
Samalla olisi viety se tyyppi, joka osoitti kameralla omaa hanuriaan.
Muistan elävästi kun otin 15-vuotiaana pyllykuvan (tosin housut päällä) ja nauroin hysteerisesti. Äiti paheksui, kun tuhlaan filmiä sellaiseen.
Nykynuorena olisit joko ihaillut otostasi tai vaipunut sen nähtyäsi syvään masennukseen.
Kun joku tuli lomamatkalta, hän halusi esitellä lomakuviaan, joskus diaprojektorillakin. Siinä sitten katseltiin jonkun likilaskuisia kuvia upeasta auringonlaskusta tai hienosta temppelistä.
Nykyään ihmiset oksentavat nämä kuvat someen, ja jos ei seuraa heitä somessa tai skrollaa yli, ei tarvitse katsella niitä. Pidän tästä nykyajan mallista enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reissuvihko
Totta, ei ollut tietoakaan mistään wilmoista, kun ei ollut tietoakaan koko internetistä. Itseki ekalla luokalla hölmöiltyäni selasin koulun jälkeen käytävällä reissuvihkoa, että mitä se opettaja on vanhemmilleni kirjoittanut. Opettaja tuli luokasta ja sanoi, että no ei siellä, antti, oo mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku tuli lomamatkalta, hän halusi esitellä lomakuviaan, joskus diaprojektorillakin. Siinä sitten katseltiin jonkun likilaskuisia kuvia upeasta auringonlaskusta tai hienosta temppelistä.
Nykyään ihmiset oksentavat nämä kuvat someen, ja jos ei seuraa heitä somessa tai skrollaa yli, ei tarvitse katsella niitä. Pidän tästä nykyajan mallista enemmän.
Mulla taas on paljon valokuva-albumeita, joissa on laadukkaalla kameralla otettuja mustavalkokuvia, itse osin kehitettyjä. Myös värikuvia on. Ne muodostavat kuvakavalkadin elämäni vaiheista.
En yhtään jaksa katsoa ihmisten kännykästään näyttämiä kuvia.
Vallitsee sekä valokuvan että filmin alennustila. Nuoret katsoo leffoja joltain tabletilta, eivät ymmärrä mitään laajakuvan ilmaisumahdollisuuksista. Elokuvissa ei ole enää visuaalista mietintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pidemmälle historiaan mennään, sitä harvemmalla on ollut oma kamera. Äidin lapsuudesta 60-luvulta on vain muutama pieni kuva, ja ne ovat tosiaan pieniä, osa semmosia lähes postimerkin kokoisia, niin että on vaikea nähdä yksityiskohtia.
Kuvat olivat myös pitkään mustavalkoisia, ja värifilmin aikaankin jotkut halusivat ottaa nimenomaan mustavalkokuvia, koska niitä pidettiin hienompina ja taiteellisempina.
Nyt on kuvia niin paljon, ettei niitä kukaan jaksa katsella. Ei edes ihminen itse, joka ne on ottanut. Voi verrata hamstraajaan, jonka talo on täynnä roinaa. Lisäksi tuhansittain kuvia tuhoutuu tallennusvälineen tuhoutuessa tai jää sille maatumaan sen myötä, ettei tallennusvälinettä pysty vanhentuneena tekniikkana enää lukemaan.
Kyllä ne useimmilla on myös jossain pilvipalvelussa.
Toki siinä kohti tulee ongelma, jos pilvipalvelut joskus tulevaisuudessa kaatuvat, ja satoja tuhansia kuvia katoaa bittiavaruuteen.
Niin. Mutta ylipäätään se, että koko ajan otetaan tolkuttomasti toinen toistaan "merkityksellisempiä" kuvia, joita ei kuitenkaan itsekään ehdi eikä jaksa koskaan katsoa ja joiden tolkuttomasta joukosta ei edes osaa valita niitä merkityksellisiä kuvia. Isosta osaa kuvia ei osaa edes sanoa missä ne on otettu ja mitä "merkityksellistä" niistä pitäisi nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pidemmälle historiaan mennään, sitä harvemmalla on ollut oma kamera. Äidin lapsuudesta 60-luvulta on vain muutama pieni kuva, ja ne ovat tosiaan pieniä, osa semmosia lähes postimerkin kokoisia, niin että on vaikea nähdä yksityiskohtia.
Kuvat olivat myös pitkään mustavalkoisia, ja värifilmin aikaankin jotkut halusivat ottaa nimenomaan mustavalkokuvia, koska niitä pidettiin hienompina ja taiteellisempina.
Nyt on kuvia niin paljon, ettei niitä kukaan jaksa katsella. Ei edes ihminen itse, joka ne on ottanut. Voi verrata hamstraajaan, jonka talo on täynnä roinaa. Lisäksi tuhansittain kuvia tuhoutuu tallennusvälineen tuhoutuessa tai jää sille maatumaan sen myötä, ettei tallennusvälinettä pysty vanhentuneena tekniikkana enää lukemaan.
Kyllä ne useimmilla on myös jossain pilvipalvelussa.
Toki siinä kohti tulee ongelma, jos pilvipalvelut joskus tulevaisuudessa kaatuvat, ja satoja tuhansia kuvia katoaa bittiavaruuteen.
Niin. Mutta ylipäätään se, että koko ajan otetaan tolkuttomasti toinen toistaan "merkityksellisempiä" kuvia, joita ei kuitenkaan itsekään ehdi eikä jaksa koskaan katsoa ja joiden tolkuttomasta joukosta ei edes osaa valita niitä merkityksellisiä kuvia. Isosta osaa kuvia ei osaa edes sanoa missä ne on otettu ja mitä "merkityksellistä" niistä pitäisi nähdä.
Mulla on yli 10 000 kuvaa kissoistani. Niissä on varmasti paljon päällekkäisyyttä, mutta en jaksa käydä niitä läpi. Mieluummin maksan Applelle 10 euroa kuussa, että voin tallentaa ne kaikki. Ehkä sitten joskus jaksan poistella. Siihen menee vain niin tuhottomasti aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku tuli lomamatkalta, hän halusi esitellä lomakuviaan, joskus diaprojektorillakin. Siinä sitten katseltiin jonkun likilaskuisia kuvia upeasta auringonlaskusta tai hienosta temppelistä.
Nykyään ihmiset oksentavat nämä kuvat someen, ja jos ei seuraa heitä somessa tai skrollaa yli, ei tarvitse katsella niitä. Pidän tästä nykyajan mallista enemmän.
Mulla taas on paljon valokuva-albumeita, joissa on laadukkaalla kameralla otettuja mustavalkokuvia, itse osin kehitettyjä. Myös värikuvia on. Ne muodostavat kuvakavalkadin elämäni vaiheista.
En yhtään jaksa katsoa ihmisten kännykästään näyttämiä kuvia.
Vallitsee sekä valokuvan että filmin alennustila. Nuoret katsoo leffoja joltain tabletilta, eivät ymmärrä mitään laajakuvan ilmaisumahdollisuuksista. Elokuvissa ei ole enää visuaalista mietintää.
Nykynuoret on työnnetty sijoitetun pääoman tuoton kiihdyttämisen vuoksi kiihtyvään oravanpyörään sillä seurauksella, etteivät he kykene katsomaan kuin nopeatempoista kuvavilinää ja ärsyketulvaa. Pelle Hermannikin pitää uudelleen editoida, kun se niin hidastempoista katsottavaa, että nykylasta ahdistaa. Keskittymiskyky, oppiminen, muisti ja harkintakyky sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joku tuli lomamatkalta, hän halusi esitellä lomakuviaan, joskus diaprojektorillakin. Siinä sitten katseltiin jonkun likilaskuisia kuvia upeasta auringonlaskusta tai hienosta temppelistä.
Nykyään ihmiset oksentavat nämä kuvat someen, ja jos ei seuraa heitä somessa tai skrollaa yli, ei tarvitse katsella niitä. Pidän tästä nykyajan mallista enemmän.
Mulla taas on paljon valokuva-albumeita, joissa on laadukkaalla kameralla otettuja mustavalkokuvia, itse osin kehitettyjä. Myös värikuvia on. Ne muodostavat kuvakavalkadin elämäni vaiheista.
En yhtään jaksa katsoa ihmisten kännykästään näyttämiä kuvia.
Vallitsee sekä valokuvan että filmin alennustila. Nuoret katsoo leffoja joltain tabletilta, eivät ymmärrä mitään laajakuvan ilmaisumahdollisuuksista. Elokuvissa ei ole enää visuaalista mietintää.
Ne kuvat ovat varmaan omasta mielestäsi tosi hienoja, mutta enpä muista yhtäkään kertaa omasta elämästä, että olisin ollut aidosti kiinnostunut kenenkään lomakuvista. Ne on kivoja itselle, kun muistelee matkaa, ei muille.
Nykyään tehdään kyllä visuaalisesti hienojakin elokuvia ja sarjoja. Taso on vain noussut, kun efektit ovat nykyään parempia ja TV-sarjoihinkin panostetaan rahaa ja aikaa. Ysärillä sarjat olivat järjestään huonoja ja niistä vain harva on enää katsomisen arvoinen.
Katseltiin kahta kanavaa pienenpienestä telkkarista. Piti istua aika lähellä, että näki mitään.
Telkkarikanavat piti kääntää nupista ja pyöritellä, kunnes näkyi hyvin. Joskus piti säätää värejäkin. TV:n päällä oli antennit, joita käänneltiin jos kuva ei ollut riittävän selkeä.
Kaukosäädin tuli meille vasta videonauhurin myötä 90-luvun alussa.
Alue: Aihe vapaa
No kummallisesti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla tavis parikymppisetkin ovat ihan täytettyjä ja niitä nakkihuulia näkyy ihan lande paikoissakin. Kyllä tuo täyttely on ihan yleistä nykyään niin oudolle kun se kuulostaakin. Unohdin järkyttävän näköiset halvat pitkät muovikynnet ja ripset;)