Lue keskustelun säännöt.
En jaksa työpaikkailmoitusten älyttömiä vaatimuksia
Perus suunnitteluhommiinkin pitäisi olla sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Ei tee mieli hakea enää mihinkään.
T. Taitava, ahkera ja huolellinen introvertti
Kommentit (810)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Kirjeistä en perusta, mutta olen kyllä joskus kysynyt luvalla entiseltä vuokranantajalta onko henkilö maksanut vuokransa. Onko se sinusta kohtuuton vaade? Ikävä asenne vuokranantajuuteen kun pitää ajatella normaalia asiaa aneluna.
Miten sitten pitää toimia, jos aiempaa vuokrasuhdetta ei ole?
-sivusta-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Kirjeistä en perusta, mutta olen kyllä joskus kysynyt luvalla entiseltä vuokranantajalta onko henkilö maksanut vuokransa. Onko se sinusta kohtuuton vaade? Ikävä asenne vuokranantajuuteen kun pitää ajatella normaalia asiaa aneluna.
Miten sitten pitää toimia, jos aiempaa vuokrasuhdetta ei ole?
-sivusta-
Asunto jää saamatta. Ihan niinkuin työpaikkakin, jos ei ole työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Kaverini kävi asuntonäytössä jonka jälkeen vuokranantaja vaati tilitietoja kahden vuosien ajalta, varmistaakseen mihin vuokralainen käyttää rahansa. Tarpeetonta sanoa että se kämppä jäi sitten hakematta.
Pariisissa ulkomaalaisilta vaaditaan tilitiedot, työsopimus, passit & oleskelukuvat, ja maassa asuva vuokrantakaaja. Ymmrärrän ehö eurooppalaisessa suurkauoungissa mutta josai Suomessa...
Mutta, oli kyseessä Suomi tai Pariisi, kun saat itsellesi "varainhoidin palvelut" kelasta niin mitään dokkareita ei tarvitse. Vaatilmukse koskevat ainoastaan vain itsensä elättäviähenkilöitä.
Aina voi perustaa itse yrityksen. Jos voi tarjota hyvät työolot, kuten tässä ketjussa on huomattu, saa sillä parhaat osaajat ja täten kilpailuetua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit olla vastavalmistunut joka haluaa näyttää kyntensä tai alan konkari etsimässä näköalapaikkaa. Sujahdat tiukoistakin pakoista agenttimaisella viekkaudella, tarvittaessa olet valmis pitkiksikin venähtäviin projekteihin. Puhelinetu.
Ja mahdollisuudet näet haasteina. Näin luki eräässä ilmoituksessa:). Kuulosti ihan että matti nykänen hakee nälkäistä ja ketterää avustajaa.
Op ilmoittaa olenvansa ketterä ja digitaalisuuden edellä kävijä. Silti määräaikaisilta etätyöt kielletty ja erääseen "asiantuntija " tehtävään palkka oli 2360e. Huutonaurua:):) "Sisaryhtiö" Opset hakee myös " projekteihin" jengiä 11 euroa tuntipalkalla:). Sain viimeksi 11 e tunti vuonna 2003 kun vuokrasin kanootteja kesäduunissa.
En ihan totta jaksa. Alle kaksi tonnia kuussa työpaikkoihin työilmoitukset on tasoa maailman presidentti. Pitäisi olla koulutukset maisteriin asti, video cv:t, suosituskirjeet jne. Puhelinmyyntihommiinkin joissa ei ole mitään pohjapalkkaa, haetaan ” menestyviä korkeakoulutettuja myyntitykkejä”!
Mol.fi on pullollaan näitä vakitöitä, jotka tulevat aina uudelleen ja uudelleen hakuun. Sellaiseen paikkaan jos lähtee, voin sanoa että onnea vaan tulevasta karenssista kun nettotulot on 400€ kuukaudessa ja olet vakkarihomman kanssa naimisissa, lähteä ei saa tai tulee karenssia. Miten näiden paikkojen välittäminen työkkärin kautta on edes laillista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
Tästä vois joku toimittaja OTTAA KOPIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut että kannattaa valehdella työpaikan saamiseksi, vaikka toisin luulisi. Esimerkiksi juuri, että olet älyttömän sosiaalinen ja energinen. Sitten jos saat paikat, ei työnantajaa kiinnosta piirun vertaa sosiaalisuutesi. En ymmärrä, miksi tuo vaatimus pitää olla, mutta valitettavasti introverttinä esiintyvänä on lähes mahdoton saada työtä useista paikoista.
En ole valehtelun kannalla, mutta kun itse aloin valehtelemaan vain tästä asiasta, työpaikka ilmaantui. Valitettavasti työnantajia harvoin kiinnostaa luonteen hyvyys, pelkkä pätäkkä ja tuotto kiinnostaa.
Näin minäkin teen. Työpaikasta haaveilukin olisi turhaa jos olisin rehellinen eli raapustaisin sinne työhakemukseen oikeat luonteenpiirteeni. Olen siis ihan diagnosoidusti autistinen ja minulla epäillään tuohon päälle vielä keskittymishäiriötä. Silti siellä hakemuksessa lukee aina miten olen sosiaalinen, energinen, huolellinen... ja niin edespäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut että kannattaa valehdella työpaikan saamiseksi, vaikka toisin luulisi. Esimerkiksi juuri, että olet älyttömän sosiaalinen ja energinen. Sitten jos saat paikat, ei työnantajaa kiinnosta piirun vertaa sosiaalisuutesi. En ymmärrä, miksi tuo vaatimus pitää olla, mutta valitettavasti introverttinä esiintyvänä on lähes mahdoton saada työtä useista paikoista.
En ole valehtelun kannalla, mutta kun itse aloin valehtelemaan vain tästä asiasta, työpaikka ilmaantui. Valitettavasti työnantajia harvoin kiinnostaa luonteen hyvyys, pelkkä pätäkkä ja tuotto kiinnostaa.Näin minäkin teen. Työpaikasta haaveilukin olisi turhaa jos olisin rehellinen eli raapustaisin sinne työhakemukseen oikeat luonteenpiirteeni. Olen siis ihan diagnosoidusti autistinen ja minulla epäillään tuohon päälle vielä keskittymishäiriötä. Silti siellä hakemuksessa lukee aina miten olen sosiaalinen, energinen, huolellinen... ja niin edespäin.
Kuinka monta kertaa olet kuullut neuvon "ole vaan oma itsesi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Kirjeistä en perusta, mutta olen kyllä joskus kysynyt luvalla entiseltä vuokranantajalta onko henkilö maksanut vuokransa. Onko se sinusta kohtuuton vaade? Ikävä asenne vuokranantajuuteen kun pitää ajatella normaalia asiaa aneluna.
Miten sitten pitää toimia, jos aiempaa vuokrasuhdetta ei ole?
-sivusta-
Asunto jää saamatta. Ihan niinkuin työpaikkakin, jos ei ole työkokemusta.
Onneksi viimeisin vuokraisäntä ei vaatinut suosituskirjeitä tai muitakaan todisteita vuokranmaksutavoistani. Hänelle riitti, että olemme saman taloyhtiön osakkaita. Vuokrakämpän tarvitsin siksi aikaa, kun oma asuntoni oli remontissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
Jos kyse ei ole hömpänpömppä-pöhinäfirmasta, se supersosiaalinen räpättäjä karsiutuu ja introvertti palkataan. Töissä on tarkoitus tehdä, eikä vain esittää työntekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
Jos kyse ei ole hömpänpömppä-pöhinäfirmasta, se supersosiaalinen räpättäjä karsiutuu ja introvertti palkataan. Töissä on tarkoitus tehdä, eikä vain esittää työntekoa.
Näinhän sitä vois luulla.. Todellisuus on se, että jos olet hiljainen jännittäjätyyppi, karsiudut ensimetreillä, kun et osaa TUODA osaamistasi ESIIN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
No meidän firmassa on 10000+ työntekijää, josta iso osa jonkin sortin suunnittelijoita. Superssosiaalisia on tullut vastaan ehkä 2, joten ainakin meille näyttää pääsevän ihan normikäytöstavoilla töihin. Katsot silmiin haastattelussa ja vastaat kun kysytään useammalla kuin yhdellä sanalla niin aika hyvällä mallilla ollaan jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan näyttää nykyisin saavan se, joka valehtelee parhaiten.
Työnhaku ja varsinkin työhaastattelu on pelkkää teatteria, on vaan opeteltava ulkoa tietyt vuorosanat ja esitettävä ne. Missään tapauksessa ei pidä olla oma itsensä ellei satu olemaan sosiaalinen perhonen, millään muilla ominaisuuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Jotenkin olen kuvitellut, että työnantajat haluaisivat hyvän työntekijän eikä hyvää ja rentoa tyyppiä kahvihuoneeseen höpöttämään, mutta olen kai jäänyt johonkin menneisyyteen ajatusteni kanssa.
(Olen muuten saanut työharjoitteluarvosteluun miinuksen siitä, etten osallistunut riittävästi kahvipöytäkeskusteluihin.)
Ap
No ei pidä lukea niitä vaatimuksia kuin piru raamattua. Isossa suunnittelutalossa työskentelevänä voisin sanoa, että perussuunnittelijalle riittää hyvät käytöstavat; osataan tervehtiä ihmisiä niin livenä kuin tiimsissä. Täytyy pystyä kommunikoimaan sisäisesti sekä asiakkaalle omien suunnitelmien sisältö ja ottaa vastaan palautetta sekä tarvittaessa keskustella suunnittelun perusteista ja erilaisista mahdollisuuksista. Tarvittaessa keskustelut laite/ komponenttitoimittajan kanssa. Siinäpä se aikalailla on. Muu on vapaaehtoista.
Kyllä, hyvät käytöstavat riittävät varmasti itse työhön, mutta riittävätkö siihen, että tulet valituksi kyseiseen työhön? Jos työhaastattelussa on myös supersosiaalisia hakijoita, jäät väkisinkin heidän jalkoihin ujompana/introvertimpana.
Jos kyse ei ole hömpänpömppä-pöhinäfirmasta, se supersosiaalinen räpättäjä karsiutuu ja introvertti palkataan. Töissä on tarkoitus tehdä, eikä vain esittää työntekoa.
Näinhän sitä vois luulla.. Todellisuus on se, että jos olet hiljainen jännittäjätyyppi, karsiudut ensimetreillä, kun et osaa TUODA osaamistasi ESIIN.
Ja se supersosiaalinen osaa tuoda esiin osaamisena myös sellaisia taitoja, joita ei tosiasiassa osaa ollenkaan.
Ikävä kyllä.
Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin supersosiaalinen ja aina iloinen työkaveri. Ei vaan jaksa kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.
Elämänmyönteisyys?!?
No tavallaan ymmärrän mitä tällä haetaan. Jos on positiivinen asenne niin silloin selviää esim. haasteista helpommin, koska uskoo omiin kykyihinsä ja positiiviseen lopputulokseen enemmän kuin perusnegaihminen. Elämänmyönteiset ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan uusia asioita ja ovat yleensä myös mukavia työkavereita/tulevat hyvin toimeen tarvittaessa myös asiakkaiden kanssa.
Mutta jos hakiessaan sanoo olevansa positiivinen, se katsotaan huonoksi koska niin moni kuvaa itseään positiiviseksi! Eli pitää olla positiivinen, mutta ei saa sitä suoraankaan ilmaista, vaan jotenkin hienoin sanakääntein kiertämän kautta.
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.
Ihan mun paikka!
Vierailija kirjoitti:
Maailma on muuttunut kyllä oudoksi. Vuokra-asunnon saamiseenkin vaaditaan jotain suosituskirjeitä. Pitää siis anella, että pääsee kartuttamaan jonkun asuntosijoittajan omaisuutta.. Mikään tavallinen ei enää riitä.
Kyse ei ole etteikö tavallinen riitä, mutta kun noita täystuhottuja vuokra-asuntoja kun alkaa omalle kohdalle tulla useampi, niin silloin aletaan tiukentaa sitä seulaa, että kenelle sitä vuokrataan. Joten jos kukaan ei suostu kirjoittamaan mitään tai sinä et pysty mitenkään todistamaan, että osaat hoitaa raha-asiasi ja pitää asunnon kunnossa, niin joku muu pystyy ja se asunto menee hänelle.
Pyydä mahdollinen tuleva vuokraisäntä katsomaan millaisessa kunnossa nykyinen asuntosi on. Kerro kuinka hyvin osaat hoitaa raha-asiasi ja näytä todisteet. Kyllä hyvät vuokralaiset löytävät asunnon aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri yhden ilmoituksen jossa vaatimuksena oli mm.rento asenne työntekoon. Lojaalius ja elämänmyönteisyys.
Elämänmyönteisyys?!?
No tavallaan ymmärrän mitä tällä haetaan. Jos on positiivinen asenne niin silloin selviää esim. haasteista helpommin, koska uskoo omiin kykyihinsä ja positiiviseen lopputulokseen enemmän kuin perusnegaihminen. Elämänmyönteiset ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan uusia asioita ja ovat yleensä myös mukavia työkavereita/tulevat hyvin toimeen tarvittaessa myös asiakkaiden kanssa.
Mutta jos hakiessaan sanoo olevansa positiivinen, se katsotaan huonoksi koska niin moni kuvaa itseään positiiviseksi! Eli pitää olla positiivinen, mutta ei saa sitä suoraankaan ilmaista, vaan jotenkin hienoin sanakääntein kiertämän kautta.
Muista myös mainita jokin esimerkki, jossa positiivisuus on tullut sinussa ilmi!
Ja mahdollisuudet näet haasteina. Näin luki eräässä ilmoituksessa:). Kuulosti ihan että matti nykänen hakee nälkäistä ja ketterää avustajaa.
Op ilmoittaa olenvansa ketterä ja digitaalisuuden edellä kävijä. Silti määräaikaisilta etätyöt kielletty ja erääseen "asiantuntija " tehtävään palkka oli 2360e. Huutonaurua:):) "Sisaryhtiö" Opset hakee myös " projekteihin" jengiä 11 euroa tuntipalkalla:). Sain viimeksi 11 e tunti vuonna 2003 kun vuokrasin kanootteja kesäduunissa.