Lue keskustelun säännöt.
Kerro jokin tapahtuma elämässäsi, jonka jälkeen muutit pysyvästi käyttäytymistäsi
Oppia ikä kaikki, onneksi!
21.03.2021 |
Aloitan: Alle 3-kymppisenä suutuin nopeasti ja helposti, aloin räyhätä ja huutaa hysteerisesti. En kuunnellut toista kun hän yritti puolustaa itseään.
Erään kerran sitten näin yleisellä paikalla pariskunnan, ja nainen käyttäytyi juuri kuten minä käyttäydyn vastaavissa riitatilanteissa. Tajusin, kuinka noloa ja yliampuvaa se on. Tuntui kuin silmäni olisivat auenneet ensimmäistä kertaa 20-30 vuoteen.
Lopetin sen käyttäytymisen ja nyt, 10-20 vuotta myöhemmin, en pysty edes kuvitella miten edes osasin hermostua niin paljon! En enää saa edes sitä samaa raivon tunnetta sisälleni, vaikka kuinka yrittäisin.
Ei kummoinen juttu, mutta halusin vain kertoa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaille muutto, joka kerta uudessa maassa antaa uuden näkökulman ihmisiin ja elämään. Myös kotimaahan. Muutos näkyy kaikessa. Käytöksessä, pukeutumisessa ja arvomaailmassa. Suomessa avointa keskustelua pelätään ja sananvapaus on rajattu. Meillä myös keskustelukulttuuri on aika lapsenkengissään. Erimielisyys koetaan uhkana, ei keskustelun pohjana tai rikkautena. Tässä mielessä olen kokenut eri maissa asumisen vapauttavana. On helpottavaa, että on maita, joissa voi ilmaista mielipiteensä ilman vastaantulvivaa aggressiota. Tällainen avaa aina omaakin mieltä uusille ajatuksille ja ihmisten kanssa kohtaaminen on inspiroivaa.
Muutuin kovastikin, kun kaverini isä alkoi käyttämään minua seksuaalisesti hyväkseen, minusta tuli melkoisen itsetuhoinen moneksi vuodeksi. Toisen muutoksen tein sitten itse, lopetin juomisen ja erakoiduin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Olisit asiallisesti kertonut, että pahoitit mielesi kun hän huusi sinulle ja antanut tilaisuuden pyytää anteeksi. Kostaminen on ala-arvoista toimintaa. Ja kävikö mielessä, että kostit myös hänen viattomalle lapselleen, kun sinun vuoksesi hänen vanhempansa ei päässyt hänen joulujuhlaansa?
Alkoholia juotuani lähes aina jouduin vaikeuksiin.Usein tuli poliisi ja vei juoppoputkaan.Sattui monia ikäviä asioita.Aloin ymmärtää että alkoholi ei sovi minulle.Käyttö loppui kokonaan 1986.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Olisit asiallisesti kertonut, että pahoitit mielesi kun hän huusi sinulle ja antanut tilaisuuden pyytää anteeksi. Kostaminen on ala-arvoista toimintaa. Ja kävikö mielessä, että kostit myös hänen viattomalle lapselleen, kun sinun vuoksesi hänen vanhempansa ei päässyt hänen joulujuhlaansa?
Ei hän minun vuokseni jäänyt joulujuhlasta paitsi, vaan ihan hänelle tehdyn työvuoron vuoksi. Jos olisi ollut kyseessä joku kivempi ihminen, niin totta kai olisin vaihtanut vuoron, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan. Mutta tuolle ihmiselle kostin.
Ja mitä tulee tuohon mikset kertonut että pahoitin mieleni ja hän olisi voinut pyytää anteeksi... Kyseessä on ihminen jonka kanssa tuollainen ei toimi. Kerran olin nimittäin ottanut hänen kanssaan puheeksi miksi hän on puhunut minusta sitä ja tätä, joskus tuon huutamistapauksen jälkeen. No akkahan kiisti kaiken, vieläpä veemäiseen tyyliin "en tiedä asiasta, eikä sun henkilökohtainen elämä mua niin kauheasti kiinnostakaan". Jaa, ei kiinnosta mutta kuitenkin puhui... Eli kiisti puheensa vaikka olisi voinut tunnustaa ja pyytää anteeksi. Että semmoinen tapaus. Ihan ansaittua hänelle ettei päässyt sinne lapsensa joulujuhlaan. Hyvä kun sain passiivisesti kostettua hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosi sitten todella arka, ja ahdistushäiriön takia terapiassa. Sitten äitini osti minulle syntymälahjaksi tandem-hypyn (laskuvarjolla), josta olin pitkään "hupattanut" puoliksi vitsillä. Hypyn jälkeen tajusin, että ei hitsi miten kova muija mä oon! Aloin luottamaan itseeni huikean paljon enemmän, hyppäsin 40 itsenäistä hyppyä neljään kuukauteen ja pääsin terapiasta kolmen kuukauden jälkeen. Totta kai palaan välillä niihin samoihin epäilyksiin, mutta 80% ajasta pidän itseäni nykyään kunnon kick ass-muijana. Suosittelen!
Autoa ajaessa olin aiemmin tosi kärsimätön, jos edessä oli hitaampaa ajavia ja minulla olisi ollut mielestäni kiire. Minulla oli tapana ajaa tosi lähelle edellä ajavaa, jos en päässyt ohi. Ei siis mitenkään tarkoituksellisesti/tietoisesti, mutta ehkä jotenkin tiedostamatta se oli sellaista kuin olisin yrittänyt provosoida tai painostaa edellä ajavaa ajamaan kovempaa.
Se muuttui kertaheitolla pari vuotta sitten, kun kaverini koira kuoli peräänajossa. Heillä oli siis ollut koira farmariauton takatilassa sellaisen koiraverkon takana ja olivat ajaneet ihan kaupungin keskustassa. Joku oli ajanut ihan auton takana melkein heissä kiinni, ei mitään turvaväliä. Sitten olikin tullut tilanne, jossa kaverini oli pakko tehdä äkkijarrutus (ihminen siis tuli yllättäen tielle) ja se takapuskurissa roikkuja rysähti niin voimalla kaverini auton perään, että koira oli mennyt aivan muussiksi siellä.
Itselläni on kolme koiraa, joita myös kuljetan autossa ja tämä tapaus järkytti minua niin paljon, että sen jälkeen en ole koskaan ajanut kiinni edelläajavassa vaan pidän ihan ylenmäärinkin runsaan turvavälin. Nykyään myös ahdistaa kaikki perseessäroikkujat liikenteessä, kun muut näyttävät paljonkin harrastavan samaa. Ei kauhean moni näytä miettivän, että siellä edellä ajavassa autossa voi oikeasti olla vaikka lapsia kyydissä tai tosiaan niitä koiria, jotka eivät ole missään turvavöissä. En antaisi ikinä itselleni anteeksi, jos tappaisin jonkun rakkaan lemmikin (tai vielä hirveämpää, ihmisen...) sen takia, että en pitänyt turvaväliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin, että minulla oli 20 pulloa yhden tähden jallua ostettuna Virosta. Myin viinat pois, lopetin kokonaan alkoholin juomisen ja aloin polttaa kohtuudella pilveä viikonloppuisin. Nyt voin hyvin.
Ketkä va jakit tätä alapeukuttaa?
Tieteen faktat kertovat totuuden ja sens uuripel lejä pelottaa:
https://www.bbc.com/news/uk-11660210
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-maailman-viisi-addiktoivi…
https://rikoksentorjunta.fi/alkoholi-ja-vakivalta
https://tekniikanmaailma.fi/alkoholi-tappaa-sanoo-tutkimus
Väkivaltainen parisuhde. En luota enää yhteenkään mieheen ja vain harvaan ihmiseen muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Olisit asiallisesti kertonut, että pahoitit mielesi kun hän huusi sinulle ja antanut tilaisuuden pyytää anteeksi. Kostaminen on ala-arvoista toimintaa. Ja kävikö mielessä, että kostit myös hänen viattomalle lapselleen, kun sinun vuoksesi hänen vanhempansa ei päässyt hänen joulujuhlaansa?
Ei hän minun vuokseni jäänyt joulujuhlasta paitsi, vaan ihan hänelle tehdyn työvuoron vuoksi. Jos olisi ollut kyseessä joku kivempi ihminen, niin totta kai olisin vaihtanut vuoron, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan. Mutta tuolle ihmiselle kostin.
Ja mitä tulee tuohon mikset kertonut että pahoitin mieleni ja hän olisi voinut pyytää anteeksi... Kyseessä on ihminen jonka kanssa tuollainen ei toimi. Kerran olin nimittäin ottanut hänen kanssaan puheeksi miksi hän on puhunut minusta sitä ja tätä, joskus tuon huutamistapauksen jälkeen. No akkahan kiisti kaiken, vieläpä veemäiseen tyyliin "en tiedä asiasta, eikä sun henkilökohtainen elämä mua niin kauheasti kiinnostakaan". Jaa, ei kiinnosta mutta kuitenkin puhui... Eli kiisti puheensa vaikka olisi voinut tunnustaa ja pyytää anteeksi. Että semmoinen tapaus. Ihan ansaittua hänelle ettei päässyt sinne lapsensa joulujuhlaan. Hyvä kun sain passiivisesti kostettua hänelle.
Kyse ei ole ainoastaan sinusta ja hänestä, vaan hänen syyttömästä lapsestaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin, että minulla oli 20 pulloa yhden tähden jallua ostettuna Virosta. Myin viinat pois, lopetin kokonaan alkoholin juomisen ja aloin polttaa kohtuudella pilveä viikonloppuisin. Nyt voin hyvin.
Ketkä va jakit tätä alapeukuttaa?
Tieteen faktat kertovat totuuden ja sens uuripel lejä pelottaa:
https://www.bbc.com/news/uk-11660210
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-maailman-viisi-addiktoivi…
https://rikoksentorjunta.fi/alkoholi-ja-vakivalta
https://tekniikanmaailma.fi/alkoholi-tappaa-sanoo-tutkimus
Tuota, ehkä vain et ajatellut että vaihdoit päihteestä toiseen..? Mitä jos olisit jättänyt päihteen pois etkä ottanut toista tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autoa ajaessa olin aiemmin tosi kärsimätön, jos edessä oli hitaampaa ajavia ja minulla olisi ollut mielestäni kiire. Minulla oli tapana ajaa tosi lähelle edellä ajavaa, jos en päässyt ohi. Ei siis mitenkään tarkoituksellisesti/tietoisesti, mutta ehkä jotenkin tiedostamatta se oli sellaista kuin olisin yrittänyt provosoida tai painostaa edellä ajavaa ajamaan kovempaa.
Se muuttui kertaheitolla pari vuotta sitten, kun kaverini koira kuoli peräänajossa. Heillä oli siis ollut koira farmariauton takatilassa sellaisen koiraverkon takana ja olivat ajaneet ihan kaupungin keskustassa. Joku oli ajanut ihan auton takana melkein heissä kiinni, ei mitään turvaväliä. Sitten olikin tullut tilanne, jossa kaverini oli pakko tehdä äkkijarrutus (ihminen siis tuli yllättäen tielle) ja se takapuskurissa roikkuja rysähti niin voimalla kaverini auton perään, että koira oli mennyt aivan muussiksi siellä.
Itselläni on kolme koiraa, joita myös kuljetan autossa ja tämä tapaus järkytti minua niin paljon, että sen jälkeen en ole koskaan ajanut kiinni edelläajavassa vaan pidän ihan ylenmäärinkin runsaan turvavälin. Nykyään myös ahdistaa kaikki perseessäroikkujat liikenteessä, kun muut näyttävät paljonkin harrastavan samaa. Ei kauhean moni näytä miettivän, että siellä edellä ajavassa autossa voi oikeasti olla vaikka lapsia kyydissä tai tosiaan niitä koiria, jotka eivät ole missään turvavöissä. En antaisi ikinä itselleni anteeksi, jos tappaisin jonkun rakkaan lemmikin (tai vielä hirveämpää, ihmisen...) sen takia, että en pitänyt turvaväliä.
Kiitos, kun kerroit tämän, antoi todella ajattelemisen aihetta!♥️♥️♥️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin paskálla pitkän pidättelyn jälkeen ja totesin että ei kannata hävetä vaan paskoo silloin kun on hätä ja niin äänekkäästi kun vaatii.
Tämä realisaatio uuden ihastuksen kanssa hänen ollessa seinän takana yökyläilyn aikana?
Kaikki varmaan on ollut tuossa pisteessä. Silloin katoaa se mysteerisyys, ei voi enää olla kovin mysteerinen kun paskantaa toisen kuullen. Samalla tajuaa kuinka hölmöä sitä on piilotella/pidätellä.
Ei kaikki pidätä paskaa. En minä ainakaan ole koskaan pidättänyt ellen ole paikassa missä ei ole vessaa ollenkaan.
Kahvi loppui illalla, nyt pidän aina vähintään 6 pakettia kaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Olisit asiallisesti kertonut, että pahoitit mielesi kun hän huusi sinulle ja antanut tilaisuuden pyytää anteeksi. Kostaminen on ala-arvoista toimintaa. Ja kävikö mielessä, että kostit myös hänen viattomalle lapselleen, kun sinun vuoksesi hänen vanhempansa ei päässyt hänen joulujuhlaansa?
Ei hän minun vuokseni jäänyt joulujuhlasta paitsi, vaan ihan hänelle tehdyn työvuoron vuoksi. Jos olisi ollut kyseessä joku kivempi ihminen, niin totta kai olisin vaihtanut vuoron, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan. Mutta tuolle ihmiselle kostin.
Ja mitä tulee tuohon mikset kertonut että pahoitin mieleni ja hän olisi voinut pyytää anteeksi... Kyseessä on ihminen jonka kanssa tuollainen ei toimi. Kerran olin nimittäin ottanut hänen kanssaan puheeksi miksi hän on puhunut minusta sitä ja tätä, joskus tuon huutamistapauksen jälkeen. No akkahan kiisti kaiken, vieläpä veemäiseen tyyliin "en tiedä asiasta, eikä sun henkilökohtainen elämä mua niin kauheasti kiinnostakaan". Jaa, ei kiinnosta mutta kuitenkin puhui... Eli kiisti puheensa vaikka olisi voinut tunnustaa ja pyytää anteeksi. Että semmoinen tapaus. Ihan ansaittua hänelle ettei päässyt sinne lapsensa joulujuhlaan. Hyvä kun sain passiivisesti kostettua hänelle.
Kyse ei ole ainoastaan sinusta ja hänestä, vaan hänen syyttömästä lapsestaankin.
Olisin vastannut siihen vuoronvaihtopyyntöön, että "mua ei sun pennut kauheesti kiinnosta" :D. Jos sekin kerta sanoi sulle ettei sun henkilökohtainen elämäsi häntä kiinnosta...siis pakkohan sen oli vähän kiinnostaa, ainakin sen verran mitä puhui.
Tutustuin naapuriin, joka oli mukava minua kohtaan. Hän puhui paljon pahaa muista naapureista joten en uskaltanut/halunnut tutustua heihin. Hiljalleen aloin ymmärtää, että tämä mukava naapuri olikin se "pahis" ja muut naapurit aivan normaaleja, mukavia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikallani jokunen vuosi sitten yksi 3-kymppinen nainen huusi mulle just varmaan samaan tyyliin kuin sinä olet tehnyt. En tajunnut siinä tilanteessa sanoa takaisin.
No, kostin sen myöhemmin passiivisesti. Se akka laittoi mulle viestin ja kysyi työvuoron vaihtoa multa, kun hän halusi päästä lapsensa joulujuhlaan, kirjoitti vielä viestin lopuksi ymmärtävänsä jos ei nyt sovi. No, mulla ei olisi ollut estettä vaihtaa, mutta kostin sen jutun ja kieltäydyin vaihtamasta (en sanonut että syy oli tuo sen aiempi teko). Eikä se saanut sitä vaihdettua kenenkään muunkaan kanssa, sillä se tuli sinä päivänä siihen vuoroon mihin pitikin, olin töissä silloin ja katsoin vielä kun se tuli töihin :)
Että kosto voi joskus olla suloinen.
Kaikilla muilla tähänastisista on ollut kokemus, jonka jälkeen he ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Sinä olet muuttunut/muuttanut itsesi ala-arvoiseksi, lapselliseksi. Ei käy kateeksi. Jos olisin sinä, en olisi kehdannut tulla tänne kertomaan tuota asiaa.
Ai mielestäsi minun olisi pitänyt vaihtaa se työvuoro, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan? Siis auttaa ihmistä, joka oli minua kohtaan inhottava ja lisäksi puhunut selän takana inhottavasti työpaikalla. Ei, en todellakaan käännä toista poskea. Olisi tosin pitänyt sanoa sille naiselle, että syy kieltäytymiseeni oli se aiemmin tapahtunut. Olisipahan ehkä oppinut, että teoilla on seurauksia.
Olisit asiallisesti kertonut, että pahoitit mielesi kun hän huusi sinulle ja antanut tilaisuuden pyytää anteeksi. Kostaminen on ala-arvoista toimintaa. Ja kävikö mielessä, että kostit myös hänen viattomalle lapselleen, kun sinun vuoksesi hänen vanhempansa ei päässyt hänen joulujuhlaansa?
Ei hän minun vuokseni jäänyt joulujuhlasta paitsi, vaan ihan hänelle tehdyn työvuoron vuoksi. Jos olisi ollut kyseessä joku kivempi ihminen, niin totta kai olisin vaihtanut vuoron, jotta hän pääsee lapsensa joulujuhlaan. Mutta tuolle ihmiselle kostin.
Ja mitä tulee tuohon mikset kertonut että pahoitin mieleni ja hän olisi voinut pyytää anteeksi... Kyseessä on ihminen jonka kanssa tuollainen ei toimi. Kerran olin nimittäin ottanut hänen kanssaan puheeksi miksi hän on puhunut minusta sitä ja tätä, joskus tuon huutamistapauksen jälkeen. No akkahan kiisti kaiken, vieläpä veemäiseen tyyliin "en tiedä asiasta, eikä sun henkilökohtainen elämä mua niin kauheasti kiinnostakaan". Jaa, ei kiinnosta mutta kuitenkin puhui... Eli kiisti puheensa vaikka olisi voinut tunnustaa ja pyytää anteeksi. Että semmoinen tapaus. Ihan ansaittua hänelle ettei päässyt sinne lapsensa joulujuhlaan. Hyvä kun sain passiivisesti kostettua hänelle.
Kyse ei ole ainoastaan sinusta ja hänestä, vaan hänen syyttömästä lapsestaankin.
Olisin vastannut siihen vuoronvaihtopyyntöön, että "mua ei sun pennut kauheesti kiinnosta" :D. Jos sekin kerta sanoi sulle ettei sun henkilökohtainen elämäsi häntä kiinnosta...siis pakkohan sen oli vähän kiinnostaa, ainakin sen verran mitä puhui.
Huomaa, ettei itselläsi ole lapsia. Vaikka on ihmisiä, joista en pidä, en silti koskaan kostaisi heille niin että heidän lapsensa joutuisivat kärsimään. Toivottavasti mietit, oliko tekosi oikeutettu ja kohdistuiko se todellakin vain siihen aikuiseen... :(
Up