Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä asumiskuluja omakotitaloasumisesta tulee verrattuna kerrostaloasumiseen?

Vierailija
21.03.2021 |

- Vuokratontti / Kiinteistövero
- Isommat sähkölaskut
- isommat vakuutusmaksut
- jätevesimaksut
- jätemaksut
- ?

Kommentit (498)

Vierailija
21/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri maksaa kerrostalossa reilun 100 neliön asunnosta vastiketta yli 400€ kuussa. En saa mitenkään menemään sellaista summaa oman taloni kiinteisiin kuluihin kuukaudessa. Laitan tietysti koko ajan rahaa säästöön tulevia korjauksia varten, mutta siitä huolimatta koen, että osakeyhtiössä asuminen ei tosiaan ole niin edullista kuin moni tuntuu kuvittelevan.

Sukulaiseni maksoi kerrostaloasuntonsa putkiremontista lähes 80 tuhatta. Ja uusitaan niitä julkisivuja, kattoja ja muita taloyhtiöissäkin. Lasku tulee osakkeenomistajille.

Omakotitalon putkiremontin saa muutamalla tonnilla.

Ja omakotitalossa voi itse päättää keneltä remontit tilaa, voi kilpailuttaa ja vertailla. Taloyhtiössä isännöitsijä päättää ja käytännössä se menee niin että tämä soittaa jollekin tutulle ja sanoo paljonko voi rahaa tienata jos tulee tekemään. Yleensä se summa on tismalleen sama mitä taloyhtiön tilille on saatu säästettyä. Omakotitalossa remontin ajankohdankin saa suunnitella itse. Eikä omakotitaloon kukaan tule kutsumatta yleisavaimilla silloin kun et ole kotona, kuten usein tapahtuu taloyhtiöissä joissa täysin tumpelot vastuuihmiset. Tässä syyt miksi itse olen etsimässä omakotitaloa.

Vierailija
22/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tienhoitomaksu

Lumityöt jos iso tontti

Hulevesimaksu

Aidanrakennuskulut

Nuohousmaksu

Kiinteistövälitys

Kaikki käytännössä kalliimpaa kuin kerrostalossa asuminen

Ai, kerrostalotko on vapautettu hulevesimaksusta?

Hulevesimaksu on kunnan päättämä maksu, joka perustuu kiinteistön sijaintiin asemakaava-alueella, eikä siitä voi saada vapautusta. Maksu koskee kaikkia asemakaava-alueen kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevesi maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin.

Kerrostalojen aidatko ovat ilmaisia?

Kiinteistövälityskö on ilmaista kerrostalolle? (Olen myynyt omakotitaloni ihan itse, en tarvinnut kiinteistövälitystä.

Ja lumityötkin kerristaloille ilmaisia?

En usko!

😂

Sinä olet typerä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri maksaa kerrostalossa reilun 100 neliön asunnosta vastiketta yli 400€ kuussa. En saa mitenkään menemään sellaista summaa oman taloni kiinteisiin kuluihin kuukaudessa. Laitan tietysti koko ajan rahaa säästöön tulevia korjauksia varten, mutta siitä huolimatta koen, että osakeyhtiössä asuminen ei tosiaan ole niin edullista kuin moni tuntuu kuvittelevan.

Sukulaiseni maksoi kerrostaloasuntonsa putkiremontista lähes 80 tuhatta. Ja uusitaan niitä julkisivuja, kattoja ja muita taloyhtiöissäkin. Lasku tulee osakkeenomistajille.

Omakotitalon putkiremontin saa muutamalla tonnilla.

Ja omakotitalossa voi itse päättää keneltä remontit tilaa, voi kilpailuttaa ja vertailla. Taloyhtiössä isännöitsijä päättää ja käytännössä se menee niin että tämä soittaa jollekin tutulle ja sanoo paljonko voi rahaa tienata jos tulee tekemään. Yleensä se summa on tismalleen sama mitä taloyhtiön tilille on saatu säästettyä. Omakotitalossa remontin ajankohdankin saa suunnitella itse. Eikä omakotitaloon kukaan tule kutsumatta yleisavaimilla silloin kun et ole kotona, kuten usein tapahtuu taloyhtiöissä joissa täysin tumpelot vastuuihmiset. Tässä syyt miksi itse olen etsimässä omakotitaloa.

Höpö höpö taas, osakkeenomistajat taatusti vaativat kilpailutuksen remonteille. Miten typerä oikein oletkaan. Isännöitsijä ei päätä yhtään mistään, yhtiökokous päättää.

Vierailija
24/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista, että tämmöiset aloitukset muuttuvat aina väittelyksi siitä, miten asumismuoto x on niin paljon parempi.

Kukin tyylillään. Okt-asujalla pitää aina olla vararahasto, yhtiömuotoinen asuminen ei tuota yllättävää rahanmenoa, kun taustatyöt on tehty eli selvitetty rakennuksen ja yhtiön kunto.

Sitten.se suurimman osakkeen omistaja sössii asiansa, jättää putkirempan rahoitusvastikkeet maksamatta ja ne kaatuu ihan puskista muiden osakkaiden maksettaviksi.... Kyllä niitä ylläreitä tulee yhtiöönkin.

Ja vaikka yhtiöjärjestyksessä lukee että hallitus voi periä 2 ylimääräistä yhtiövastiketta ja vaikka niidtä on yhtiökokouksessa keskusteltu....silti ne on yllätyksiä suuremmalle osalle.

Asuntooy:ssä huoneisto voidaan ottaa yhtiön haltuun maksamattoista vastikkeista ja velkarästeistä. Yhtiö myy kyseisen asunnon, ja kauppasummasta maksetaan rästit pois. Eivät ne maksut pitkällä tähtäimellä jää muiden osakkaiden maksettaviksi. (Jos ostaa asunnon "kuolevasta kylästä", pitää varautua siihen, ettei asunto mene myöhemmin kaupaksi. vaan jää itsellekin taakaksi. )

Huoneistoa hankkivan on tärkeä selvittää yhtiön tase ja maksukykyisyys. Nuoremmat asunnonostajat eivät tätä usein ymmärrä, vaan keskittyvät trendikkäästi remontoituun sisustukseen.

Vierailija
25/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asunto-osakkeissa autopaikasta pitää maksaa erikseen, tai vaihtoehtoisesti sellaisia ei ole lainkaan vapaana. Omakotitalossa pystyy ilmaiseksi pysäköimään helposti montakin autoa.

Vierailija
26/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri maksaa kerrostalossa reilun 100 neliön asunnosta vastiketta yli 400€ kuussa. En saa mitenkään menemään sellaista summaa oman taloni kiinteisiin kuluihin kuukaudessa. Laitan tietysti koko ajan rahaa säästöön tulevia korjauksia varten, mutta siitä huolimatta koen, että osakeyhtiössä asuminen ei tosiaan ole niin edullista kuin moni tuntuu kuvittelevan.

Sukulaiseni maksoi kerrostaloasuntonsa putkiremontista lähes 80 tuhatta. Ja uusitaan niitä julkisivuja, kattoja ja muita taloyhtiöissäkin. Lasku tulee osakkeenomistajille.

Omakotitalon putkiremontin saa muutamalla tonnilla.

Ja omakotitalossa voi itse päättää keneltä remontit tilaa, voi kilpailuttaa ja vertailla. Taloyhtiössä isännöitsijä päättää ja käytännössä se menee niin että tämä soittaa jollekin tutulle ja sanoo paljonko voi rahaa tienata jos tulee tekemään. Yleensä se summa on tismalleen sama mitä taloyhtiön tilille on saatu säästettyä. Omakotitalossa remontin ajankohdankin saa suunnitella itse. Eikä omakotitaloon kukaan tule kutsumatta yleisavaimilla silloin kun et ole kotona, kuten usein tapahtuu taloyhtiöissä joissa täysin tumpelot vastuuihmiset. Tässä syyt miksi itse olen etsimässä omakotitaloa.

Meillä isännöitsijä on osakkaiden palkkalistalla eikä päätä yhtään mitään. Hallitus antaa isännöitsijälle tehtäväraamit.

Yleisavaimilla asuntoon ei tulla kuin mahdollisessa hätätapauksessa, muuten ei koskaan.

Sinun on varmaan parempi asua täysin itsesi hallinnoimalla tavalla. Toivottavasti ei tarvi kutsua ketään ulkopuolista korjaus- ja huoltotöihin.

Vierailija
28/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asunto-osakkeissa autopaikasta pitää maksaa erikseen, tai vaihtoehtoisesti sellaisia ei ole lainkaan vapaana. Omakotitalossa pystyy ilmaiseksi pysäköimään helposti montakin autoa.

Ei kaikissa, meillä on pieni yhtiö ja kaikilla on lämpöpaikka, jonka sähkö huoneistokohtaiseen mittariin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

No nää on kuule niin tolloja, että ne kehuu aina kuinka taloyhtiössä yhtiö maksaa. Juu, mikä se on se yhtiö, no ne osakkeenomistajat tietysti. Tämä on oikein tollojen palsta tämä sv.

Vierailija
30/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Eikös tämmöinen ihan samankaltainen ketju ollut noin 1-2 kk sitten näillä samoilla palstoilla? No jokatapauksessa kulut ovat pääpiirteissään samat, isoimmat erot tulevat siitä että uudessa asunnossa (olipa pientalo tai kerrostalo) ei pitäisi olla juurikaa mitään remontoitavaa, vanhassa sitä on enemmän. Ja toki pientalossa moni hoitaa itse lumenluomiset, hiekoitukset, nurmikonleikkuut, yms kun taas talonyhtiössä noita varten otetaan kiinteistönhuoltoyhtiö.

Sitten on toki yksi asia kuinka säästeliäästi elää asunnossa. Jotkut asuvat säästeliäästi siitä riippumatta onko kyseessä omakotitalo vai osake. Toiset eivät tähän pysty vaan haaskaavat vettä yms kun eivät osaa hahmottaa että kyllä se kulu ui asumiskustannuksiin tavalla tai toisella.

Uusissa taloissa on tosiaan hyvät mahdollisuudet saada hoitovastike alas mutta valitettavasti nykyään niissä on aika tömäkästi yhtiölainaa eli rahoitusvastiketta ja uusimpana vedätyksenä vuokratontista aiheutuva tonttivuokraosuus. Aikamoista vedätystä, sanoisin.

Meillä vanhassa taloyhtiössä (valm.v. 1964) tehtiin putkirempan yhteydessä perusteellinen energiaremontti, jonka ansiosta yhtiövastikkeeseen kohdistuu nyt laskupainetta. Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran.

Vuokratontti on kallis vain siinä tapauksessa, että sen tontin omistaja on joku Apteekkarien eläkekassa tai muu sijoittaja. Kunnan vuokratontti on yhä edullinen vaihtoehto, jos varat ei riitä oman tontin ostoon.

Omakotitalossa voisi omalla pihalla kasvattaa kaikkea kivaa, kerrostalossa joutuu tyytymään parvekeviljelmiin.

Sekä yhtiömuotoisessa että omakotitalotyyppisessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Itse kuitenkin tykkään mieluummin tehdä sitä työtä, jonka osaan hyvin ja saadulla palkalla ostaa talon kunnossapitopalvelut ammattilaisilta. Vapaalla halua harrastaa muuta kuin talonmiehenä olemista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista, että tämmöiset aloitukset muuttuvat aina väittelyksi siitä, miten asumismuoto x on niin paljon parempi.

Kukin tyylillään. Okt-asujalla pitää aina olla vararahasto, yhtiömuotoinen asuminen ei tuota yllättävää rahanmenoa, kun taustatyöt on tehty eli selvitetty rakennuksen ja yhtiön kunto.

Sitten.se suurimman osakkeen omistaja sössii asiansa, jättää putkirempan rahoitusvastikkeet maksamatta ja ne kaatuu ihan puskista muiden osakkaiden maksettaviksi.... Kyllä niitä ylläreitä tulee yhtiöönkin.

Ja vaikka yhtiöjärjestyksessä lukee että hallitus voi periä 2 ylimääräistä yhtiövastiketta ja vaikka niidtä on yhtiökokouksessa keskusteltu....silti ne on yllätyksiä suuremmalle osalle.

Niinpä ja jos vaikka yhdestä asunnosta löytyy hometta niin koitappa siinä myydä kämppäsi ennenkuin yhtiölaina tulee niskaan.

Jos yhdessä asunnossa on hometta se rempataan pois.

Jos myyt huomeisen tai tekovikaisen omakotitalon vastaat siitä kolme vuotta kaupanteon jälkeen.

Vierailija
32/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Eikös tämmöinen ihan samankaltainen ketju ollut noin 1-2 kk sitten näillä samoilla palstoilla? No jokatapauksessa kulut ovat pääpiirteissään samat, isoimmat erot tulevat siitä että uudessa asunnossa (olipa pientalo tai kerrostalo) ei pitäisi olla juurikaa mitään remontoitavaa, vanhassa sitä on enemmän. Ja toki pientalossa moni hoitaa itse lumenluomiset, hiekoitukset, nurmikonleikkuut, yms kun taas talonyhtiössä noita varten otetaan kiinteistönhuoltoyhtiö.

Sitten on toki yksi asia kuinka säästeliäästi elää asunnossa. Jotkut asuvat säästeliäästi siitä riippumatta onko kyseessä omakotitalo vai osake. Toiset eivät tähän pysty vaan haaskaavat vettä yms kun eivät osaa hahmottaa että kyllä se kulu ui asumiskustannuksiin tavalla tai toisella.

Uusissa taloissa on tosiaan hyvät mahdollisuudet saada hoitovastike alas mutta valitettavasti nykyään niissä on aika tömäkästi yhtiölainaa eli rahoitusvastiketta ja uusimpana vedätyksenä vuokratontista aiheutuva tonttivuokraosuus. Aikamoista vedätystä, sanoisin.

Meillä vanhassa taloyhtiössä (valm.v. 1964) tehtiin putkirempan yhteydessä perusteellinen energiaremontti, jonka ansiosta yhtiövastikkeeseen kohdistuu nyt laskupainetta. Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran.

Vuokratontti on kallis vain siinä tapauksessa, että sen tontin omistaja on joku Apteekkarien eläkekassa tai muu sijoittaja. Kunnan vuokratontti on yhä edullinen vaihtoehto, jos varat ei riitä oman tontin ostoon.

Omakotitalossa voisi omalla pihalla kasvattaa kaikkea kivaa, kerrostalossa joutuu tyytymään parvekeviljelmiin.

Sekä yhtiömuotoisessa että omakotitalotyyppisessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Itse kuitenkin tykkään mieluummin tehdä sitä työtä, jonka osaan hyvin ja saadulla palkalla ostaa talon kunnossapitopalvelut ammattilaisilta. Vapaalla halua harrastaa muuta kuin talonmiehenä olemista.

Kaupunkien vuokratontti ovat oikeita surmanloukkuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

Miksi sinulla on tarve kiroilla?

Tietysti yhtiön tehtäviin kuuluu huolehtia rakennuksen kunnosta. Tarvittaessa korjauksiin otetaan laina, pitkälla maksuajalla, jolloin se ei lisää kohtuuttomasti osakkaiden kuukausimenoja. Itse olen korkeamman koron aikoina maksanut taloyhtiöremontit heti pois, eli jatkanut vain hoitovastikkeen maksamista.

Okt-omistajien pitää myös kaivaa taskua tai neuvotella laina, kun tulee odottomaton korjauskulu. Riippuu täysin okt-perheen pankkisuhteista ja maksukyvystä, miten syvältä se kouraisee. Yhtiön asukkaalla on aina valinnanvara, lainaosuus vs. kertakuittaus, riippumatta omista suhteista. Luottokelvotonkin "saa" aina yhtiölainaa.

Vierailija
34/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Eikös tämmöinen ihan samankaltainen ketju ollut noin 1-2 kk sitten näillä samoilla palstoilla? No jokatapauksessa kulut ovat pääpiirteissään samat, isoimmat erot tulevat siitä että uudessa asunnossa (olipa pientalo tai kerrostalo) ei pitäisi olla juurikaa mitään remontoitavaa, vanhassa sitä on enemmän. Ja toki pientalossa moni hoitaa itse lumenluomiset, hiekoitukset, nurmikonleikkuut, yms kun taas talonyhtiössä noita varten otetaan kiinteistönhuoltoyhtiö.

Sitten on toki yksi asia kuinka säästeliäästi elää asunnossa. Jotkut asuvat säästeliäästi siitä riippumatta onko kyseessä omakotitalo vai osake. Toiset eivät tähän pysty vaan haaskaavat vettä yms kun eivät osaa hahmottaa että kyllä se kulu ui asumiskustannuksiin tavalla tai toisella.

Uusissa taloissa on tosiaan hyvät mahdollisuudet saada hoitovastike alas mutta valitettavasti nykyään niissä on aika tömäkästi yhtiölainaa eli rahoitusvastiketta ja uusimpana vedätyksenä vuokratontista aiheutuva tonttivuokraosuus. Aikamoista vedätystä, sanoisin.

Meillä vanhassa taloyhtiössä (valm.v. 1964) tehtiin putkirempan yhteydessä perusteellinen energiaremontti, jonka ansiosta yhtiövastikkeeseen kohdistuu nyt laskupainetta. Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran.

Vuokratontti on kallis vain siinä tapauksessa, että sen tontin omistaja on joku Apteekkarien eläkekassa tai muu sijoittaja. Kunnan vuokratontti on yhä edullinen vaihtoehto, jos varat ei riitä oman tontin ostoon.

Omakotitalossa voisi omalla pihalla kasvattaa kaikkea kivaa, kerrostalossa joutuu tyytymään parvekeviljelmiin.

Sekä yhtiömuotoisessa että omakotitalotyyppisessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Itse kuitenkin tykkään mieluummin tehdä sitä työtä, jonka osaan hyvin ja saadulla palkalla ostaa talon kunnossapitopalvelut ammattilaisilta. Vapaalla halua harrastaa muuta kuin talonmiehenä olemista.

Yhtiölaina ei liene ihan pieni, jos tehty putki-ja energiaremppa, jos siinä hiukan vastike laskee niin mitä iloa siitä on kun on yhtiölaina niskassa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

Miksi sinulla on tarve kiroilla?

Tietysti yhtiön tehtäviin kuuluu huolehtia rakennuksen kunnosta. Tarvittaessa korjauksiin otetaan laina, pitkälla maksuajalla, jolloin se ei lisää kohtuuttomasti osakkaiden kuukausimenoja. Itse olen korkeamman koron aikoina maksanut taloyhtiöremontit heti pois, eli jatkanut vain hoitovastikkeen maksamista.

Okt-omistajien pitää myös kaivaa taskua tai neuvotella laina, kun tulee odottomaton korjauskulu. Riippuu täysin okt-perheen pankkisuhteista ja maksukyvystä, miten syvältä se kouraisee. Yhtiön asukkaalla on aina valinnanvara, lainaosuus vs. kertakuittaus, riippumatta omista suhteista. Luottokelvotonkin "saa" aina yhtiölainaa.

Ja omakotitaloasuja ei saa teettää remppaa omilla rahoillaan? Ei ihme jos jonkun tekee mieli kiroilla kun sinä ja kaltaisesi kirjoitatte noin typeriä.

Kaikki rempat on tehty talossamme säästöillä, ei ole pankkia avuksi tarvittu. Uusi talo ei remppoja tarvinnut, siihen mennessä kun isommat rempat olivat ajankohtaisia, olimme olleet velattomia kymmenisen vuotta, toki säästimme myös lainaa maksaessamme ja rakensimme myös kesämökin.

Kerrostalossa maksetaan pelkästään hisseistä hirveää hintaa, myöskään muitten ihmisten aiheuttama möly ja muu häirliö ei kiinnosta. Kerrostalot ovat slummeja. Hyi!

Vierailija
36/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

Ei meillä ikinä olla jouduttu keräämään ylimääräistä yhtiövastiketta! Toki yhtiövastikkeen maksajina olemme me kaikki osakkaat. Mutta sillä rahalla saa ammattitaitoista asioiden hoitoa ja edullisemmat jätehuolto- ym. palvelut kuin omakotitalossa. Eikä tarvitse työpäivän jälkeen alkaa leikkiä yleismies-jantusta ja itkeä myöhemmin homeisia nurkkia.

Vierailija
37/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki korjaukset, jotka kerros/rivitalossa kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos esim. lämminvesivaraaja menee yllättäen rikki, maksat uuden.

Toki taloyhtiössäkin osakas käytännössä maksaa nämä yhtiövastikkeessa, mutta yhtiövastikkeen suuruuden pystyy helposti ennakoimaan pitkälle tulevaisuuteen, kun taas omakotitalossa voi tulla kalliita korjaustarpeita aika yllättäen.

Voi saatana miten tyhmää sakkia täällä on. Miten te viitsitte ottaa kantaa kun ette mistään mitään ymmärrä? Jos tulee taloyhtiössä yllättävä iso korjaus, joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai ottamaan velkaa, joka tietysti maksetaan kohonneina vastikkeina. yleensä hallituksella on lupa kerätä 1-2 ylimääräistä vastiketta tarpeen vaatiessa/vuosi.

Miksi sinulla on tarve kiroilla?

Tietysti yhtiön tehtäviin kuuluu huolehtia rakennuksen kunnosta. Tarvittaessa korjauksiin otetaan laina, pitkälla maksuajalla, jolloin se ei lisää kohtuuttomasti osakkaiden kuukausimenoja. Itse olen korkeamman koron aikoina maksanut taloyhtiöremontit heti pois, eli jatkanut vain hoitovastikkeen maksamista.

Okt-omistajien pitää myös kaivaa taskua tai neuvotella laina, kun tulee odottomaton korjauskulu. Riippuu täysin okt-perheen pankkisuhteista ja maksukyvystä, miten syvältä se kouraisee. Yhtiön asukkaalla on aina valinnanvara, lainaosuus vs. kertakuittaus, riippumatta omista suhteista. Luottokelvotonkin "saa" aina yhtiölainaa.

Nykyään kaikki kerrostalot eivät edes tahdo saada lainaa.

Vierailija
38/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Eikös tämmöinen ihan samankaltainen ketju ollut noin 1-2 kk sitten näillä samoilla palstoilla? No jokatapauksessa kulut ovat pääpiirteissään samat, isoimmat erot tulevat siitä että uudessa asunnossa (olipa pientalo tai kerrostalo) ei pitäisi olla juurikaa mitään remontoitavaa, vanhassa sitä on enemmän. Ja toki pientalossa moni hoitaa itse lumenluomiset, hiekoitukset, nurmikonleikkuut, yms kun taas talonyhtiössä noita varten otetaan kiinteistönhuoltoyhtiö.

Sitten on toki yksi asia kuinka säästeliäästi elää asunnossa. Jotkut asuvat säästeliäästi siitä riippumatta onko kyseessä omakotitalo vai osake. Toiset eivät tähän pysty vaan haaskaavat vettä yms kun eivät osaa hahmottaa että kyllä se kulu ui asumiskustannuksiin tavalla tai toisella.

Uusissa taloissa on tosiaan hyvät mahdollisuudet saada hoitovastike alas mutta valitettavasti nykyään niissä on aika tömäkästi yhtiölainaa eli rahoitusvastiketta ja uusimpana vedätyksenä vuokratontista aiheutuva tonttivuokraosuus. Aikamoista vedätystä, sanoisin.

Meillä vanhassa taloyhtiössä (valm.v. 1964) tehtiin putkirempan yhteydessä perusteellinen energiaremontti, jonka ansiosta yhtiövastikkeeseen kohdistuu nyt laskupainetta. Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran.

Vuokratontti on kallis vain siinä tapauksessa, että sen tontin omistaja on joku Apteekkarien eläkekassa tai muu sijoittaja. Kunnan vuokratontti on yhä edullinen vaihtoehto, jos varat ei riitä oman tontin ostoon.

Omakotitalossa voisi omalla pihalla kasvattaa kaikkea kivaa, kerrostalossa joutuu tyytymään parvekeviljelmiin.

Sekä yhtiömuotoisessa että omakotitalotyyppisessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Itse kuitenkin tykkään mieluummin tehdä sitä työtä, jonka osaan hyvin ja saadulla palkalla ostaa talon kunnossapitopalvelut ammattilaisilta. Vapaalla halua harrastaa muuta kuin talonmiehenä olemista.

Yhtiölaina ei liene ihan pieni, jos tehty putki-ja energiaremppa, jos siinä hiukan vastike laskee niin mitä iloa siitä on kun on yhtiölaina niskassa?

Tuossa aiemmin jo kirjoitin: Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran. Tehtiin siis yhtiön arvoa kohottanut remontti, jolla laatutaso parani.

Vierailija
39/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista, että tämmöiset aloitukset muuttuvat aina väittelyksi siitä, miten asumismuoto x on niin paljon parempi.

Kukin tyylillään. Okt-asujalla pitää aina olla vararahasto, yhtiömuotoinen asuminen ei tuota yllättävää rahanmenoa, kun taustatyöt on tehty eli selvitetty rakennuksen ja yhtiön kunto.

Sitten.se suurimman osakkeen omistaja sössii asiansa, jättää putkirempan rahoitusvastikkeet maksamatta ja ne kaatuu ihan puskista muiden osakkaiden maksettaviksi.... Kyllä niitä ylläreitä tulee yhtiöönkin.

Ja vaikka yhtiöjärjestyksessä lukee että hallitus voi periä 2 ylimääräistä yhtiövastiketta ja vaikka niidtä on yhtiökokouksessa keskusteltu....silti ne on yllätyksiä suuremmalle osalle.

Niinpä ja jos vaikka yhdestä asunnosta löytyy hometta niin koitappa siinä myydä kämppäsi ennenkuin yhtiölaina tulee niskaan.

Jos yhdessä asunnossa on hometta se rempataan pois.

Jos myyt huomeisen tai tekovikaisen omakotitalon vastaat siitä kolme vuotta kaupanteon jälkeen.

Vastuu omakotitalon kohdalla on peräti 5 vuotta, ei kolme. Yhtiömuotoisessa aaunnossa 2 vuotta. Ja kaikki putki- ja eristystyöt ovat jokantapauksessa aina yhtiön vastuulla.

Vierailija
40/498 |
21.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasukas_2021 kirjoitti:

Eikös tämmöinen ihan samankaltainen ketju ollut noin 1-2 kk sitten näillä samoilla palstoilla? No jokatapauksessa kulut ovat pääpiirteissään samat, isoimmat erot tulevat siitä että uudessa asunnossa (olipa pientalo tai kerrostalo) ei pitäisi olla juurikaa mitään remontoitavaa, vanhassa sitä on enemmän. Ja toki pientalossa moni hoitaa itse lumenluomiset, hiekoitukset, nurmikonleikkuut, yms kun taas talonyhtiössä noita varten otetaan kiinteistönhuoltoyhtiö.

Sitten on toki yksi asia kuinka säästeliäästi elää asunnossa. Jotkut asuvat säästeliäästi siitä riippumatta onko kyseessä omakotitalo vai osake. Toiset eivät tähän pysty vaan haaskaavat vettä yms kun eivät osaa hahmottaa että kyllä se kulu ui asumiskustannuksiin tavalla tai toisella.

Uusissa taloissa on tosiaan hyvät mahdollisuudet saada hoitovastike alas mutta valitettavasti nykyään niissä on aika tömäkästi yhtiölainaa eli rahoitusvastiketta ja uusimpana vedätyksenä vuokratontista aiheutuva tonttivuokraosuus. Aikamoista vedätystä, sanoisin.

Meillä vanhassa taloyhtiössä (valm.v. 1964) tehtiin putkirempan yhteydessä perusteellinen energiaremontti, jonka ansiosta yhtiövastikkeeseen kohdistuu nyt laskupainetta. Rempasta aiheutunutta yhtiölainaa toki on jonkin verran osakkaiden niskassa. Mutta toisaalta taas tässä talossa asuntojen hinnat ovat nousseet vähintäänkin tuon yhtiölainan verran.

Vuokratontti on kallis vain siinä tapauksessa, että sen tontin omistaja on joku Apteekkarien eläkekassa tai muu sijoittaja. Kunnan vuokratontti on yhä edullinen vaihtoehto, jos varat ei riitä oman tontin ostoon.

Omakotitalossa voisi omalla pihalla kasvattaa kaikkea kivaa, kerrostalossa joutuu tyytymään parvekeviljelmiin.

Sekä yhtiömuotoisessa että omakotitalotyyppisessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Itse kuitenkin tykkään mieluummin tehdä sitä työtä, jonka osaan hyvin ja saadulla palkalla ostaa talon kunnossapitopalvelut ammattilaisilta. Vapaalla halua harrastaa muuta kuin talonmiehenä olemista.

Kaupunkien vuokratontti ovat oikeita surmanloukkuja.

Kaupunkien vuokratontti on AINA edullisempi vaihtoehto kuin sijoittajan omistama vuokratontti!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä seitsemän