Eikö ennen ollut lihavia ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Hengenvaarallisesti lihava- ohjelmassa on kyllä ihan käsittämättömän lihavia.

Esim. 155 cm pituus paino 330 kg, nainen.

Ettäkö kaikkien pitäisi olla noin lihavia, ennen kuin se lasketaan ongelmaksi.

Ainahan löytyy itseä lihavampi vertailukohteeksi.

Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli mitokondrioista, jotka säätelevät ihmisen soluissa aineenvaihduntaa. Ennen niiden tehtävä oli varoittaa, että syö nyt, tarvitset energiaa.

Nyt ruokaa on aina tarjolla niin paljon, että ne ovat laiskistuneet eivätkä enää toimi ruokahalun säätelijöinä.

Suomihan on ollut hoikka lähinnä ruuan vähäisyyden takia aina 70-luvulle saakka.

Arvellaan, että yöpaasto saisi mitokondriot taas toimimaan normaalisti.

Aion kokeilla, josko tuo yöpaasto toimisi pienehkön ylipainon hallitsemisessa ja paremmassa nukkumisessa.

yöpaasto,siis ei herätä yöllä naposteleen ja syömään välipaloja?

Vierailija kirjoitti:

Ne lihavat jätettiin ulos kuvista lol

Omituista kyllä, mutta tässä väittämässä on perää.

Kameralla ei räiskitty kuvia ihan mistä sattuu ja milloin sattuu, joten lihava ei yleensä päätynyt vahingossa kuvaan. Usein lihavat välttelevät kuvia, joten on jokseenkin loogista ajatella, että heitä myös siksi 70- ja 80-luvun kuvissa ei näy.

Ei sillä etteikö väestö olisi lihonnut noista ajoista, mutta silti tämä argumentti on ihan relevantti ja osa totuutta.

Aika vähän. Oon 70-luvun lapsi ja yhtäkään lasta en muista joka ois ollut. Leikittiin ulkona päivät ja hiihdettiin, uitiin jne.

Ihmiset oli jokseenkin sopusuhtaisia kun ei mässäilty ja ei sitä ruokaakaan ollut kuin sellasiaa hyviä perustarvikkeita. 

70-luvulla koululuokassa oli max 2 ylipainoista. Sitä ennen vähemmän. Ainakin vielä 1970-luvulla nuoret ihmiset olivat enimmäkseen hoikkia.

Ei ollut nykyiseen tapaan naposteltavia, nettiä, liikuttiin enemmän ja fyysiset työt tehtiin paljolti lihasvoimalla. Ihan ennenvanhaan ei tunnettu huvikseen syömistä, ruoka oli arkista ja säännösteltyäkin.

Muistan hämärästi, että vielä 60-luvulla naiset käyttivät yleisesti korsetteja. Eihän siihen aikaan mitään jumppaa harrastettu.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on surullista, jos varsinkin nuori aikuinen on lihava. Tuli mieleen yksi esimerkki. Minun piti nyt 3-kymppisenä haastatella työntekijöitä eräästä aiheesta. Yksi (iältään 20 jotain) mies, joka oli aivan todella sairaalloisen ylipainoinen ja jota en siis tuntenut entuudestaan, oli tosi symppis ja puhui haastateltavista kaikista fiksuiten ja analyyttisimmin. Tuli surku hänen puolestaan, kun ajattelin että kaiken sen ylipainon alla oli todella mukava ja fiksu ihminen, mutta tuntemattomat (myös minä ensin) näkevät vain sen ulkokuoren ja hieman kummeksuu sitä ylipainoa. Ja varmasti saa pilkkaa osakseen kaduilla jne.

Hyvin hoksattu. Kuka siis on laittanut tämän lihavuuteen liittyvän diskriminatiivisen tiedon aivoihisi? Entä tiedätkö lihavaa, joka haluaisi olla lihava? Tai tiedätkö lihavaa, joka ei olisi yrittänyt laihduttaa kaikilla niillä ohjeilla, joita on saatavissa? Emansipatorisesti katsottuna, sekä empiirisesti todistettuna, vika on tällöin yhteiskunnan rakenteissa.

Vierailija kirjoitti:

silloin oli mausteena vain suolaa ja pippuria ja niitäkin säästettiin. maustamatonta ruokaa ei viitsinyt syödä liikaa.

Tämä on ehdottomasti osa tarinaa. Elin 70 ja 80-luvun.

Unohtakaa kaikki modernit painonpudotusohjelmat. Semmoinen ohjelma töllöön kuin "Syödään kuukausi kuten kasarilla!". 70-luku vielä parempi.

Eli siis maustamatonta perusruokaa tiukasti yhdessä ja vain ruoka-aikoina jotka ovat joka päivä samat.

MItään ei tilata, ei allergioita, ei herkkuja, ei napostelua, ei mausteita, ei vegeä.

Itse kasarilla joko kävelin tai pyöräilin joka päivä kouluun koko kouluajan.

Olen pyöräillyt/kävellyt sen kodin ja koulun välin jotain 6000 kertaa, sitä luokkaa.

Matka oli 2km.

Semmoinen töllöshow juu kuin "Syödään kuukausi kuten kasarilla!" olis hyvä.

Siinä olisi tärkeää nimenomaan tiukat ruoka-ajat, ja ruokailun yhteisöllisyys. Eli kaikki aina yhtaikaa samaa ruokaa joka päivä samaan aikaan. Mausteista sallittuja olisivat suola, pippuri ja ketsuppi. Jokaisesta ateriasta olisi kolmasosa raasteita. Kovalla mankumisella sain kasarilla vanhemmat ostamaan itselleni ketsuppia. Kukaan muu perheessä ei koskenut siihen, se oli extremeä. Isä sanoi että "sä kuorrutat ruuat sokerilla".

Kasarishown ydin olisi se kaiken syömisen kurinsalaisuus maustamisessa ja ruoka-ajoissa ja siinä ettei kukaan syö koskaan yksin mitään. Haluaisin oikasti seurata miten nuoremmat sopeutuisivat sellaiseen esimerkiksi kuukaudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Muistan hämärästi, että vielä 60-luvulla naiset käyttivät yleisesti korsetteja. Eihän siihen aikaan mitään jumppaa harrastettu.

Sillä haluttiin korostaa muotoja joita ei jumppaamalla edes saa, vyötärö alle 50 ja rinnat ylös. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olivat myös lyhyempiä kuin nykyään. Johtui ruuan huonosta ravintoarvosta.

Ei suinkaan, ravinto oli erittäin hyvää aina 70- luvulle saakka.

80- luvun alussa K. Jaakkola julkaisi kirjan, jossa totesi, että ruuan ravintoarvo on enää 25% siitä, mitä se oli 50- ja 60- luvulla.

Tehomaatalous oli tehnyt tehtävänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ne lihavuusgeenit puuttui tuolloin, sillähän sitä nykyään selitellään eikä yksilöllä ole mitään vaikutusta lihavuuteensa kuulemma.

Geenit vaikuttavat jossain määrin, mutta  ihmisen syömä ruoka vaikuttaa eniten. Tätä selitettiin yhdessä lehtijutussa. Asiantuntija sanoi, että nykyisin syötävää  on näkyvissä ja tarjolla koko ajan. Kun ihminen näkee jotakin suuhunpantaaa, hän helposti sortuu syömään. Napostelu ja pullotettujen juomien nauttiminen on lisääntynyt viimeisten 25 vuoden aikana. Muistelen, että ihmisillä ei ennen ollut mukana kaloripitoisia  juomapulloja tai sipsejä. Poikkeuksena oli, jos lähdettiin retkelle metsään tai rannalle. Ylipäätään ei syöty jatkuvasti. Syöminen tapahtui aterian aikana ruokapöydän ääressä. Moni pitää smoothieta terveellisenä, mutta aikuinen lapseni lihoi paljon, kun alkoi ostaa niitä.

Nykyään syödään niin paljon roskaa jonka glykeeminen indeksi on aivan karmea.

Joku riisifrutti...huh huh. Pelkkää sokeria. Eineksiin tungetaan ylimääräistä sokeria, myös suolakurkkuihin ja punajuuriin. Kaikessa on ylimääräistä sokeria. Kilon ketsuppipullossa on 100 palaa sokeria.

Pala=2,5g = sokeria 25g/100g = 100 palaa/1kg. Suomalaiset sinapit ovat täynnä sokeria.

Ihminen laihtuu kun ateria ei nosta verensokeria liikaa, maksan ei tarvitse tunkea verta täyteen insuliinia ja rasvoittua sokerin prosessoimisessa.

Syökää mitä tahansa, kunhan se ei nosta verensokeria hirveästi.

Niin syötiin kasarilla.

Onhan se selvä elintasosairaus tai vaiva. Mutta vaan silloin, kun niin tiukkaa että nälkäkuolema tai aliravitsemus uhkaa. Ei ihme, että muinaisessa Egyptissä jossain Niilin laaksin heimossa pullukat arvostetumpia ja "kauniimpia" kun luuviulut. Varmaan Suomessakin luuviulu oli köyhyyden merkki aikoina, kun asuttiin pirtissä. Tuli mieleen se biisi: "Minun kultani kaunis on, vaik on kaitaluinen."

Aina se mikä vaikeampi tavoitella, ihailtumpaa.

60-luvulla tajuttiin länsimaissa, että ruokaa ja herkkua riittää. Tuli Twiggy style.

Nykyään voi tarpeeksi ja yli tarpeen ostaa köyhäkin länsimaissa, joten ei niinkään elintaso asia enää.

Laihdutetaanko Afrikassa tai köyhissä maissa paljon tai miten niissä esiintyy esim. anoreksiaa.

Tietenkin epäterveellisyydellä osansa. Ei niin paljin rasvaa ja sokeria ollut tarjolla, eikä niiden makuun oltu oikein totuttu. Ei kaivattu. Sitten oli taasläskisoosia ja muuta epäterveellistä makkaraa paljon esim. vihannekset ja hedelmät aika minimissään vielä 70- 80-luvulla. Mutta muita juttuja oli sitten vähemmä, pika-ja prosessoitua ruokaa, karkkeja ja energiajuomia.

Vierailija kirjoitti:

Vielä 70-luvulla karkkipussien normaali koko oli 100g. Nykyisin 120g pussit ovat niitä minipusseja.

Tämä. Muistan myös suklaalevyjen olleen pienempiä jskus. En muista milloin ne alkoivat kasvaa. Nykyisin ruokakaupassa myydään isoja suklaalevyjä, joita ennen tuotiin vain laivamatkalta.

Ennen vanhaan ihmiset söivät muutakin kuin prosessoitua ruokaa.

Kyllä niitä oli jos ei juuri nälkään kuoltu. Lihavuus oli jopa hyve.