Lue keskustelun säännöt.
Eikö ennen ollut lihavia ollenkaan?
20.03.2021 |
Katselin vanhempieni vanhoja valokuva-albumeita 70-80 luvuilta, eikä siellä näkynyt missään kuvassa ylipainoisia ihmisiä. Keski-ikäisetkin näyttivät melko solakoilta.
Kommentit (219)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ja nuoret olivat lähes järjestään laihoja tai normaalipainoisia 1970-1980-luvuilla.
Tuolloin liikuttiin aivan valtavan paljon enemmän. Ihan pelkkää arkiliikuntaa. Kavereiden kanssa hengailtiin niin, että saatettiin kävellä tai pyöräillä jo yhden illan aikana vaikka kuinka pitkiä matkoja. Tuohon aikaan oltiin koko ajan MENOSSA. Muistan tämän omasta lapsuudestani, kun seurailin isompien sisarusteni touhuja: koska kännyköitä ei ollut, vaan pelkät lankapuhelimet (joita vanhemmat kuuntelivat) kaikkien piti kokoontua jonnekin, jotta voitiin tavata tuttuja. Ja iltaisin muita tapaamaan mentiin tietenkin pyörällä tai kävellen.
Myös urheilu ja liikunnalliset leikit ja touhut olivat tärkeitä vapaa-ajanviettotapoja. TV:t olivat olemassa, mutta ohjelmaa ei paljon tullut, ja siitäkin vähästä oltiin huolissaan; pelättiin sen passivoivan nuoria.
Sen sijaan keski-ikäiset ja sitä vanhemmat olivat usein ihan rehdisti ylipainoisia, koska he taas eivät harrastaneet mitään liikuntaa (eivät nähneet sitä tarpeellisena) ja käyttivät lisäksi reippaasti rasvaa ja sokeria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painoa tarkkailtiin, ei ylensyöty. Yleensä niillä harvoilla lihavilla lapsilla oli ylivilkkautta ja diabetes.
Millä sitä painoa tarkkailtiin kun ei ollut edes vaakoja kodeissa? Ennen ei ollut myöskään jääkaappeja, hygieniaa eikä ruokatuotanto ollut niin tehokasta. Muutos lähti siitä, että jenkit tajusi presidenttien vaalien alla sen, että mitä halvemmalla kansa saa ruokaa, sitä paremmit poliitikot menestyvät. Tämä käynnisti pakkauskokojen suurentumisen ja hintojen alentumisen. Esimerkkinä CocaCola.
Painon tarkkailusta sen verran, että useimmilla on kotona peili. Omat vaatteet kertoivat kyllä, jos oli tullut lisää painoa. Jos joku nainen näytti lihoneen 70- tai 80-luvulla, tuttavat varmaan kysyivät pian odottaako hän lasta. Siihen aikaan vaatteet olivat yleensä jämäkkää kangasta. Itse lihoin nopeasti, kun farkut muuttuivat joustaviksi. Niissä on ollut vuosikymmenien ajan elastaania tai muuta, jolloin ne venyvät päällä. Silloin ei huomaa lihomista itse.
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli mitokondrioista, jotka säätelevät ihmisen soluissa aineenvaihduntaa. Ennen niiden tehtävä oli varoittaa, että syö nyt, tarvitset energiaa.
Nyt ruokaa on aina tarjolla niin paljon, että ne ovat laiskistuneet eivätkä enää toimi ruokahalun säätelijöinä.
Suomihan on ollut hoikka lähinnä ruuan vähäisyyden takia aina 70-luvulle saakka.
Arvellaan, että yöpaasto saisi mitokondriot taas toimimaan normaalisti.
Aion kokeilla, josko tuo yöpaasto toimisi pienehkön ylipainon hallitsemisessa ja paremmassa nukkumisessa.
Tai täydennetään tähän: Suomi on ollut hoikka sen vuoksi, että ruoka, jota on ollut tarjolla, ei ole houkutellut ylensyöntiin. Ruokaa on ollut poikkeus- ja pula-aikoja lukuun ottamatta väestön pääosalle aina sen verran tarjolla, että hengissä on jotenkin selvitty.
Nykyään taas markettiruoasta ja herkuista iso osa on suorastaan tehty addiktoimaan. Isompi ongelma on kuitenkin arkiliikunnan puute.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä oli jos ei juuri nälkään kuoltu. Lihavuus oli jopa hyve.
Vielä 1970-luvun alussa naapurin vanha mummo oli ihastellut vanhempia sisaruksiani äidille: "Onpa teillä lihavia lapsia!"
Lihavuus > hyvin syönyt > hyvin hoidettu, terve lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa olla nöyriä ja syödä terveellisesti. Jokaisen vastuullisen ja järkevän ihmisen velvollisuus. Törkeää mässäillä yli tarpeen. Tarkoitus on vain että ravitsee itsensä. Nii niin ja tupakit ja alkoholit pois myös. Ei ihminen tarvitse mitään ylimääräisiä. Ihan tyhmää. Suomessakin juodaan maitoa, vwhaaat, vesi riittää aikuisille. Puhumattakaan joustain energiajuomista.
Jos jomu luulee että voi mässäillä tuosta vaan, ilman seuraamuksia niin.., en sano mitä pitäisi tehdä.
Olikohan silloin edes hampurilaisbaareja? Tai varaa syödä niissä?
Yhden kahvikupposen aikana tekemäni empiirisen tutkimuksen kuluessa osoittautui, että hampurilaisasiakkaista noin silmämääräisesti tarkasteltuna 60 - 80 prosenttia oli ylipainoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaviakin on ollut, mutta vain harvalla oli varaa syödä enemmän kuin kuluttaa. Ylipainoisia oli mainitsemillasi vuosikymmenillä lähinnä johtajat ja muut isommat kihot.
80-lukuhan oli valtavaa nousukautta, rahaa riitti muillakin kuin isoilla kihoilla.
Nykynuorisolla on lähihistorian tuntemus näköjään aivan hakusessa.
Kiva kuulla, että olen nykynuorisoa, kun tulin jo äidiksikin 1980-luvulla. Ja ihan oikeasti tavallisessa duunariperheessä ei ollut varaa ostella jatkuvasti pizzoja, hampurilaisia, limsoja, karkkia, leivoksia yms, kun asuntolainojen korot oli ihan jotain muuta kuin nykyisin ja samoin olivat asuntolainojen takaisinmaksuajatkin.
Sen sijaan sokeri-voisilmäpullaa mussutettiin jatkuvasti, kahviin laitettiin monta palaa sokeria ja kermaa, leivät voideltiin paksusti meijerivoilla jne. Nämä tosin olivat _aikuisten_ herkkuja, lapsille ei paljon karkkeja osteltu. Karkkipäivä saattoi tarkoittaa pienen makeisrasian ostamista. Jo 65 gramman Amerikan pastillit -rasiaa pidettiin valtavan isona, eikä välttämättä annettu syödä samana päivänä kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Olikohan silloin edes hampurilaisbaareja? Tai varaa syödä niissä?
Yhden kahvikupposen aikana tekemäni empiirisen tutkimuksen kuluessa osoittautui, että hampurilaisasiakkaista noin silmämääräisesti tarkasteltuna 60 - 80 prosenttia oli ylipainoisia.
Ei ollut, nakkikioskeja kyllä oli. Eivät nekään mitään terveysruokaa myyneet.
Mutta niistä ostettiinkin ehkä vain yksi grillimakkara tai nakkisämpylä. Tai lihapiirakka. Ja baarireissulta/kaupungilta mentiin useammin kotiin kävellen tai pyöräillen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä oli jos ei juuri nälkään kuoltu. Lihavuus oli jopa hyve.
Vielä 1970-luvun alussa naapurin vanha mummo oli ihastellut vanhempia sisaruksiani äidille: "Onpa teillä lihavia lapsia!"
Lihavuus > hyvin syönyt > hyvin hoidettu, terve lapsi.
No heh heh vähän outo sanavalinta, mutta kyllä ehkä sellanen pari kiloa ylimääräistä antaa monesti hyvinvoivan kuvan, verrattuna luuviuluun. Jotain tuolta våliltä paras. Vähän samoin kun aikuinen ihminen tosi pätkänä on huvuttava ja tosi pitkä nainen kauhistus. Onko tuossa olleet lihavat lapset kyseessä vai ei. Pullukasta vauvasta sanotaan usein, hyvinvoiva, eikä lihava. Ja hyvinvoivan näköisellä todellakin tarkoitan pari kiloa max. ylimääräistä, en lihavaa tai selvästi yliainoista. On se tietenkin ihan hyvä, että lapsien mahdolliseen ylipainoon puututaan vaikka olisi vain kilokin. Siitä se voi sitten lähteä lapasesta ja puututaanhan myös kitukasvuisuuteen. Tuolloinkin voi olla jotain häikkää ravitsemuksessa myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli mitokondrioista, jotka säätelevät ihmisen soluissa aineenvaihduntaa. Ennen niiden tehtävä oli varoittaa, että syö nyt, tarvitset energiaa.
Nyt ruokaa on aina tarjolla niin paljon, että ne ovat laiskistuneet eivätkä enää toimi ruokahalun säätelijöinä.
Suomihan on ollut hoikka lähinnä ruuan vähäisyyden takia aina 70-luvulle saakka.
Arvellaan, että yöpaasto saisi mitokondriot taas toimimaan normaalisti.
Aion kokeilla, josko tuo yöpaasto toimisi pienehkön ylipainon hallitsemisessa ja paremmassa nukkumisessa.
Tai täydennetään tähän: Suomi on ollut hoikka sen vuoksi, että ruoka, jota on ollut tarjolla, ei ole houkutellut ylensyöntiin. Ruokaa on ollut poikkeus- ja pula-aikoja lukuun ottamatta väestön pääosalle aina sen verran tarjolla, että hengissä on jotenkin selvitty.
Nykyään taas markettiruoasta ja herkuista iso osa on suorastaan tehty addiktoimaan. Isompi ongelma on kuitenkin arkiliikunnan puute.
Ja riippuu paljon mihin pistää rahansa. Tosi köyhissä maissa, vaikka pistäisi kaikki rahansa ruokaan ei voi ylensyödä. Länsimaissa voi köyhempikin väestö ylensyödä. Addiktoituminen ei ehkä pääasia, vaan se mitä on tarjolla. Itselleen ei niin mieluisaa ruokaa ei tule syötyä liikaa tai ehkä ei edes ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://laitonlehti.net/2022/08/29/paivan-kuva-2022-vs-1990/
Tässä totuus.
Lehti, jossa seuraavanlaisia "juttuja"!!!!!
UKRAINA VETÄYTYMÄSSÄ AVAINKAUPUNKI BAKHMUTISTA! UKRAINAN KOKO ITÄINEN RINTAMA ROMAHTAA?
Vierailija kirjoitti:
Olikohan silloin edes hampurilaisbaareja? Tai varaa syödä niissä?
Yhden kahvikupposen aikana tekemäni empiirisen tutkimuksen kuluessa osoittautui, että hampurilaisasiakkaista noin silmämääräisesti tarkasteltuna 60 - 80 prosenttia oli ylipainoisia.
Hyvin todennäköisesti, koska nykyään 70 % yli 30-vuotiaista on ylipainoisia ja on varmaan turha odottaa, että pikaruokalaissa oltaisiin keskimääräistä hoikempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä oli jos ei juuri nälkään kuoltu. Lihavuus oli jopa hyve.
Vielä 1970-luvun alussa naapurin vanha mummo oli ihastellut vanhempia sisaruksiani äidille: "Onpa teillä lihavia lapsia!"
Lihavuus > hyvin syönyt > hyvin hoidettu, terve lapsi.
No heh heh vähän outo sanavalinta, mutta kyllä ehkä sellanen pari kiloa ylimääräistä antaa monesti hyvinvoivan kuvan, verrattuna luuviuluun. Jotain tuolta våliltä paras. Vähän samoin kun aikuinen ihminen tosi pätkänä on huvuttava ja tosi pitkä nainen kauhistus. Onko tuossa olleet lihavat lapset kyseessä vai ei. Pullukasta vauvasta sanotaan usein, hyvinvoiva, eikä lihava. Ja hyvinvoivan näköisellä todellakin tarkoitan pari kiloa max. ylimääräistä, en lihavaa tai selvästi yliainoista. On se tietenkin ihan hyvä, että lapsien mahdolliseen ylipainoon puututaan vaikka olisi vain kilokin. Siitä se voi sitten lähteä lapasesta ja puututaanhan myös kitukasvuisuuteen. Tuolloinkin voi olla jotain häikkää ravitsemuksessa myös.
Tiedän vamhempia, jotka suruissaan kun lapsi kitukasvuinen eli selvästi ikäistään lyhyempi. No voi ainakin lohdutella sillä, että toiseenkin suuntaan voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Jassoo. Itse katselen kuvia 50-luvulta ja varsinkin vanhemmat naiset olivat ylipainoisia tuohon aikaan. Nuoret naiset hoikempia sekä miehet.
Se oli katsos silloin vaurauden merkki. Oli komeaa, että vaimo oli hyvässä lihassa. Hääparillekin toivoteltiin, että "isännälle ikä pitkä - emännälle perä leveä".
Vierailija kirjoitti:
Vanhoille ihmisille laihuus on jonkinlainen itseisarvo. Lihava ei vain saa olla. Kärkkyvät kyylänä lastenlapsiensa ja lapsiensa painoja. Ja silti tuputtavat makeaa syötävää.
Ei olisi pahitteeksi, vaika olisi itseisarvo nuoremmillekin.
Voitteko ilmiantaa tämän lihavien mollausketjun? Sisällön voi tiivistää tähän:
"Kato! Läski! Hahahahahahahahahaha!"
tv. läski
Kun olin lapsi, niin meidän lähinaapurustossa suurin osa oli lihavia.
Edelleen ei kukaan näytä tietävän mikä se normaalipaino on sitten ja on aika subjektiivinen näkemys. Joskus on kyllä nähnyt ihmeellisiä taulukoita, joissa tuntuu, että on kyllä vedetty aika yläkanttiin normipainon raja.
Sitten on näitä (yleensä naisia) joille normipaino on se pituus miinus 120.
Mun luokalla oli alakoulussa vain yksi ylipainoinen, yläkoulussa myös yksi. Pääsin peruskoulusta 1979.