Lue keskustelun säännöt.
Yhä useamman kolmekymppisen naisen on tyydyttävä tapailusuhteisiin, kertoo HS – "Miesten markkinat"
19.03.2021 |
"Perheen perustamisiässä olevien naisten on yhä vaikeampaa löytää vakituisempaa suhdetta, joissa mies haluaisi sitoutua, kertoo Helsingin Sanomat.
Lehti on haastatellut kolmea upeaksi uranaiseksi kuvailtua, hieman alle kolmekymppistä naista, joiden mukaan miehiä kyllä löytyy treffiseuraksi ja heidän kanssaan tehdään asioita, joita vakiintuneet pariskunnat tekevät.
Ihastuminen kuitenkaan ei johda parisuhteeseen, sillä lopulta mies ei halua mitään pysyvää. Pahimmillaan deittikumppani jopa "ghostaa" eli katoaa kuin tuhka tuuleen kaikissa viestikanavissa.
–?Olen juossut treffeillä ja viettänyt vuosia määrittelemättömissä suhteissa, joissa käydään yhdessä syömässä ja ollaan makutuomareina silmälasiostoksilla. Olen saanut lunta tupaan niin paljon, että aika ajoin on usko meinannut mennä, avautuu "Elina" kokemuksistaan HS:n haastattelussa.
"Tiina" puolestaan on kauppatieteen maisteri, joka ei ole koskaan seurustellut. Hänen mukaansa deittimaailmassa vallitsee "miesten markkinat".
Naisten mielestä deittisovellukset ovat yksi syy miesten kyvyttömyyteen sitoutua. Tinderin perusteella voi saada kuvan, että mahdollisuuksia on loputtomasti.
Helsingissä on myös määrällisesti nuoria naisia selvästi enemmän kuin miehiä, koska kaupunkiin muuttaa opiskelemaan enemmän naisia.
Naiset kertovat lehdelle varautuneensa elämään koko ikänsä sinkkuina. Parisuhteen puuttuminen vaikuttaa myös perhehaaveisiin. Kaksi naisista kertoo pohtineensa ajatusta lapsen hankkimisesta yksin."
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/750354-yha-useamman-kolmekymp…
Kommentit (3482)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noinhan se on, mutta ne markkinat ovat vain tietyllä osalla miehistä, ei tosiaan kaikilla. Miehissä on tosi korostetusti ääripäitä. On todella hyvät miehet joiden kanssa lähes kaikki naiset haluaisivat suhteeseen, ja sitten on ne huonot, joita kukaan ei halua. Ensimmäisellä ryhmällä on niin paljon valinnanvaraa että saa valita parhaat päältä.
Ihan saman olen havainnut. Onneksi en haaveile perheestä, voisi muuten epätoivo iskeä.
N26
Olet osittain oikeassa. Jännä juttu on se, että iso osa kelpaamattomista miehistä ei ole paperilla edes mitenkään huonoja.
En koskaan saa vastausta siihen, haluaisivatko ne paperilla kelpaavat miehet parisuhteen, jossa ei ole intohimoa eikä seksiä. Tyttöystävä/puoliso ei koskaan katso haluavasti, ei hakeudu lähelle, ei esittele ylpeänä ystävilleen, ei kiehnää kyljessä, ei tee aloitteita eikä ylipäänsä halua seksiä.
Mitä iloa sellaisesta suhteesta olisi? Jaetaan arki ja kotityöt, mutta kaikki se, mille parisuhde perustuu eli keskinäinen halu toisiaan kohtaan puuttuu.
Eivätkö naiset muka pysty aloittaa suhdetta sellaisen miehen kanssa joka on ihan peruskomea, siisti ja järjellä ajateltuna omaa kaikki halutut ominaisuudet, mutta ei heti aikaansaa naiselle jalat alta vieviä suuria tunteita vaikka miellyttävältä mies tuntuisikin? Tunteet vahvistuvat kun pidempään on ollut suhteessa.
Jos ei natsaa niin ei natsaa. Tyytymyskumppani saisi kuitenkin kenkää jos/kun jalataltakumppani löytyisi.
Tässä taitaa se ongelman ydin taitaa ollakin. Jotkut naiset tuntevat seksuaalista vetovoimaa laajan joukkoon miehiä, mutta osalla naisista yksi mies miljoonasta aikaansaa seksuaalista haluttavuutta. Pitäsi varmaan selvittää onko mentaalipuolella jotain tunne-elämän lukkoja kun vain niin harva mies säväyttää?
Miksi yhdenkään naisen tulisi himoita laajaa legioonaa miehiä? Olisiko silloin uskollinen vain sille yhdelle?
Miehinen harhautopiafantasia, jossa putkiaivo toivoisi naisten olevan miesten kaltaisia (miksi?), eikä millään ymmärrä, että naisella on aina paljon enemmän hävittävää, toisin kuin miehellä, jolla on vain hyvin vähän hävittävää ja/tai melkein vain voitettavaa jopa pelkässä mättähältämättähälle -bimbokohelluksessa.
Suurimmalle osalle pariutuneista naisista on kelvannut mies suuremmasta joukosta miehistä parisuhteeseen. Muutenhan hekin olisivat ikisinkkuja?
Emme voi tietää, kuinka monen kanssa he olisivat potentiaalisesti voineet/halunneet olla suhteessa. Mutta siitä voin olla aika varma, että juuri kenelläkään ei ole mitään "suurempaa joukkoa miehiä", joista he sitten ruksivat ketkä kelpaavat. Ei se pariutuminen ja kumppanin löytyminen sellaista ole, että on joku joukko, josta valitaan.
Kyllä se naisilla usein tuntuu olevan. Facessa oli juuri jokin aika sitten kysely, että kumpi saa helpommin seuraa, nainen vai mies. Naiset kovin yritti vähätellä, ettei he seuraa saa vaikka seksinhimoisia miehiä tunkee ovista ja ikkunoista, ovat saaneet heistä hyviä ystäviä yms. muttakun sitä yhtä parisuhdehelmeä nyt vaan ei meinaa löytyä = ei seuraa. Tällaiselle miehelle, jolla on juhlan paikka jos edes joskus, kerrankin joku nainen noteeraisi edes jossain mielessä, tuollainen vaikuttaa todella pilalle lellityn puheelta. On totuttu liian hyvälle ja ongelmat tasoa "1st world problems".
Koska naapurin Pera olisi halukas painamaan minua, minun on helppo löytää loppuelämän elämänkumppani?
Onko naisille "seura" ainoastaan nyt se loppuelämän kumppani? Eikö se ole seuraa, jos käy treffeillä jonkun kanssa mutta kemiat ei kohdanneet? Eikö se ole seuraa, jos harrastaa seksiä yhden illan jonkun random-miehen kanssa?
Onhan sekin seuraa, mutta jos ei itse etsi ja tarvitse kahvitteluseuraa eikä halua yhden illan juttuja, niin silloin ei kauheasti lämmitä, että kahvinjuontikavereita olisi tarjolla ja irtoseksiä. Tuossa irtoseksissä on ainakin minulle se ongelma, että ei siitä yleensä saa sitä, mitä seksistä haluaisi, eli tyydytystä (lue: orgasmia). Tämä johtuu ihan vaan siitä, että uuden kumppanin kanssa toisen keho ja mieltymykset eivät ole tuttuja, joten ei se uusi tyyppi todennäköisesti osaa tyydyttää oikealla tavalla. Aika harvan naisen seksuaalinen nautinto tulee mekaanisesta edestakas-työntelystä, joten jos jotain sellaista on luvassa, niin eihän siitä ole mitään iloa. Jos esim. kaipaan hyvää seksiä ja orgasmia, niin miksi harrastaisin mitäänsanomatonta seksiä, josta hyvin todennäköisesti en saa orgasmia?
Ja en kärsi orgasmivaikeuksista. Itsetyydytyksessä saan muutamssa minuutissa pitkän ja nautinnollisen orgasmin, ja harrastankin tätä päivittäin. Kumppanin kanssa, joka tietää mikä minun kohdallani toimii, saan niinikään helposti ja nautin. Yhden illan jutut ovat olleet minusta aika tylsiä.
Joten jos etsin pitkää parisuhdetta, minua ei lämmitä saati kiinnosta yhtään se, vaikka olisi sadan miehen kanssa tarjolla yhden illan juttuja.
Itseäni ei kiinnosta tuollaiset nirppanokkaiset uranaiset pätkääkään (sillä tiedän etten ole heidän tyyppiään eivätkä he minun). Nämä tunnistaa helposti Tinderistä: naistenlehtielämäposeerauksia, ilmahyppyjä, oman uraohjuselämän korostamista, hymiösarjoja tms totaalista sieluttomuutta.
Heidän kaltaisilleen ei taatusti kelpaa tavallinen duunarimies, eikä siinä mitään pahaa tai väärää ole. On tärkeää tietää parisuhteen valinnassa myös se, mitä ei halua. Oikeasti kovatasoisilla ja menestyvillä miehillä on varaa valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli taas tuttu tilanne. Naiset haluavat suhteeseen miehiä, jotka eivät halua pariutua. Suhteeseen haluavat miehet eivät kelpaa näille naisille. Luulisi kauppatieteilijän tämän hoksanneen.
TÄMÄ! Turha näidenkään naisten valittaa kun ei kelpaa mikään. Jos 95% naisista jahtaa näitä 5% miehistä niin onko ihme että miehet eivät halua sitoutua? Miksi nämä naiset eivät sitoudu niiden miesten kanssa jotka haluavat sitoutua?
Jos olisit nainen, tietäisit millaista se sitoutumishaluisten sinkkumiesten tarjonta suurelta osin on ja et enää ihmettelisi yhtään. Siellä heittämällä suurin osa on sellaisia, joita ei ikipäivänä voisi edes harkita.
Millaista tarjonta sitten on? Tunnen vain oman lähipiirini suhdetta haluavista kelpaamattomista miehistä ja nämä ovat ihan fiksuja, kouluja käyneitä ja keskustelutaitoisia tapauksia.
- alkuperäinen lainattu
Suurimmalla osalla ongelma on, etteivät ole fyysisesti puoleensavetäviä. Voivat joo olla asiallisia, kivoja miehiä, mutta ei se ikävä kyllä suhteeseen riitä.
Eikö tuo olisi suhteellisen helposti korjattavissa oleva ongelma? Parturi maksaa muutaman kympin, kivat vaatteet eivät ole kalliita ja koronan jälkeen pääsee taas kuntoilemaan.
Miehen käsitys siitä, mikä tekee miehestä puoleensavetävän? Parturi, vaatteet ja kuntoilu? Ei, kyllä se on paljon syvemmällä. Se voi olla sitä pilkettä silmäkulmassa, tapa jolla mies tuo itseään esille (itsevarmuus, rentous, avoimuus), rakenne, kasvonpiirteet, hiusten väri... Ja todellisuudessa se, mitä muuta hänessä on kuin ulkonäkö.
Itsevarmuus ja rentous ovat fyysisiä ominaisuuksia? Tuo listaus kuulostaa kovasti siltä mitä voisi jossain pelimiesoppaassa olla, joten jos noita seikkoja preferoi, tulee varmasti saamaan paljon ghostauksia.
En ole tuon listauksen tekijä, mutta kysyn silti: Miten niin? Eikö muka tavismies voi olla itsevarma, rento ja avoin? Tunnen paljon tavisnaisia ja miehiä, jotka ovat näitä, ja kyseiset ominaisuudet tekevät heidät puoleensavetävämmiksi tyypeiksi, jolloin se tavisulkonäkökin voi siinä kokonaisuudessa viehättää.
Tämä! Suurimmalla osalla ikäisistäni miehistä ei ole ulkonäössä mitään vikaa, paitsi että heidän persoonansa (tai persoonattomuutensa) saa heidät vaikuttamaan huonomman näköiseltä kuin mitä he ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noinhan se on, mutta ne markkinat ovat vain tietyllä osalla miehistä, ei tosiaan kaikilla. Miehissä on tosi korostetusti ääripäitä. On todella hyvät miehet joiden kanssa lähes kaikki naiset haluaisivat suhteeseen, ja sitten on ne huonot, joita kukaan ei halua. Ensimmäisellä ryhmällä on niin paljon valinnanvaraa että saa valita parhaat päältä.
Ihan saman olen havainnut. Onneksi en haaveile perheestä, voisi muuten epätoivo iskeä.
N26
Olet osittain oikeassa. Jännä juttu on se, että iso osa kelpaamattomista miehistä ei ole paperilla edes mitenkään huonoja.
En koskaan saa vastausta siihen, haluaisivatko ne paperilla kelpaavat miehet parisuhteen, jossa ei ole intohimoa eikä seksiä. Tyttöystävä/puoliso ei koskaan katso haluavasti, ei hakeudu lähelle, ei esittele ylpeänä ystävilleen, ei kiehnää kyljessä, ei tee aloitteita eikä ylipäänsä halua seksiä.
Mitä iloa sellaisesta suhteesta olisi? Jaetaan arki ja kotityöt, mutta kaikki se, mille parisuhde perustuu eli keskinäinen halu toisiaan kohtaan puuttuu.
Eivätkö naiset muka pysty aloittaa suhdetta sellaisen miehen kanssa joka on ihan peruskomea, siisti ja järjellä ajateltuna omaa kaikki halutut ominaisuudet, mutta ei heti aikaansaa naiselle jalat alta vieviä suuria tunteita vaikka miellyttävältä mies tuntuisikin? Tunteet vahvistuvat kun pidempään on ollut suhteessa.
Jos ei natsaa niin ei natsaa. Tyytymyskumppani saisi kuitenkin kenkää jos/kun jalataltakumppani löytyisi.
Tässä taitaa se ongelman ydin taitaa ollakin. Jotkut naiset tuntevat seksuaalista vetovoimaa laajan joukkoon miehiä, mutta osalla naisista yksi mies miljoonasta aikaansaa seksuaalista haluttavuutta. Pitäsi varmaan selvittää onko mentaalipuolella jotain tunne-elämän lukkoja kun vain niin harva mies säväyttää?
Miksi yhdenkään naisen tulisi himoita laajaa legioonaa miehiä? Olisiko silloin uskollinen vain sille yhdelle?
Miehinen harhautopiafantasia, jossa putkiaivo toivoisi naisten olevan miesten kaltaisia (miksi?), eikä millään ymmärrä, että naisella on aina paljon enemmän hävittävää, toisin kuin miehellä, jolla on vain hyvin vähän hävittävää ja/tai melkein vain voitettavaa jopa pelkässä mättähältämättähälle -bimbokohelluksessa.
Suurimmalle osalle pariutuneista naisista on kelvannut mies suuremmasta joukosta miehistä parisuhteeseen. Muutenhan hekin olisivat ikisinkkuja?
Emme voi tietää, kuinka monen kanssa he olisivat potentiaalisesti voineet/halunneet olla suhteessa. Mutta siitä voin olla aika varma, että juuri kenelläkään ei ole mitään "suurempaa joukkoa miehiä", joista he sitten ruksivat ketkä kelpaavat. Ei se pariutuminen ja kumppanin löytyminen sellaista ole, että on joku joukko, josta valitaan.
Kyllä se naisilla usein tuntuu olevan. Facessa oli juuri jokin aika sitten kysely, että kumpi saa helpommin seuraa, nainen vai mies. Naiset kovin yritti vähätellä, ettei he seuraa saa vaikka seksinhimoisia miehiä tunkee ovista ja ikkunoista, ovat saaneet heistä hyviä ystäviä yms. muttakun sitä yhtä parisuhdehelmeä nyt vaan ei meinaa löytyä = ei seuraa. Tällaiselle miehelle, jolla on juhlan paikka jos edes joskus, kerrankin joku nainen noteeraisi edes jossain mielessä, tuollainen vaikuttaa todella pilalle lellityn puheelta. On totuttu liian hyvälle ja ongelmat tasoa "1st world problems".
Koska naapurin Pera olisi halukas painamaan minua, minun on helppo löytää loppuelämän elämänkumppani?
Onko naisille "seura" ainoastaan nyt se loppuelämän kumppani? Eikö se ole seuraa, jos käy treffeillä jonkun kanssa mutta kemiat ei kohdanneet? Eikö se ole seuraa, jos harrastaa seksiä yhden illan jonkun random-miehen kanssa?
Minun ymmärtääkseni tässä ketjussa puhutaan nimenomaan parisuhteesta. Itse en ole halunnut olla ilman seksiä sinkkunakaan, mutta sitä en hakenut netin kautta. Se ei ymmärtääkseni ole kuitenkaan tämän ketjun aihe vaan parisuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli taas tuttu tilanne. Naiset haluavat suhteeseen miehiä, jotka eivät halua pariutua. Suhteeseen haluavat miehet eivät kelpaa näille naisille. Luulisi kauppatieteilijän tämän hoksanneen.
TÄMÄ! Turha näidenkään naisten valittaa kun ei kelpaa mikään. Jos 95% naisista jahtaa näitä 5% miehistä niin onko ihme että miehet eivät halua sitoutua? Miksi nämä naiset eivät sitoudu niiden miesten kanssa jotka haluavat sitoutua?
Toivon, että vastaat minulle:
Riittäisikö sille miehelle siis seksitön suhde? Koska jos nainen ei kerran kiinnostu hänestä siksi, että pitää häntä haluttavana, puoleensavetävänä ja kiinnostavana vaan siksi, että ... no, en oikeasti keksi yhtäkään syytä miksi. Mutta vaikka siksi, että vauvapalstalla käskettiin valita sellainen mies. Eihän sellaisessa suhteessa ole intohimoa, ei seksiä, ei sitä että hakeudutaan toisen lähelle ja halutaan katsella ja kosketella häntä. Se olisi vain kaveruutta ja arjen jakamista.
Kuinka monelle miehelle ihan oikeasti riittäisi sellainen suhde?
Seuraava kysymys: jos sellainen suhde riittää, niin miksi ette itse valitse sellaista naista, jota ei tee lainkaan mieli? Jota ette pidä puoleensavetävänä, haluttavana, sellaisena jonka lähelle tekisi mieli koko ajan hakeutua?
Olen ihan pohjattoman väsynyt tuohon jankutukseen, että pitäisi/kannattaisi valita sellainen mies, jota ei oikeasti halua.
Joo minäkin oon naisena lopen kyllästynyt näihin uutisiin ja komenteluihin. Naisia on kautta aikojen pakotettu tai vähintään vaadittu laskemaan rimaansa ja tyytymymään johonkin sellaiseen mieheen jota eivät edes halua. MIKSI?? Eikö sitä hemmetti soikoon saa jäädä mieluummin vaikka sinkuksi, jos mieluista miestä ei löydy!?
Miksi miehiä ei painosteta suosimaan epähaluttavia naisia!? Ei, kun kaikki äijät haluaisi nuoren ja nätin naisen, miehet oikein kannustaa toisiaan siihen. Sitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä.
Toinen juttu: miksi vain naisia painostetaan lisääntymisestä, muistutetaan biologisesta kellosta jne? Miehiin tätä painetta ei kohdisteta, vaikka tiedetään, että miestenkin hedelmällisyys alkaa vähitellen laskemaan 30 ikävuoden jälkeen ja spermaan tulee mutaatioita 40 ikävuoden jälkeen. MIKSI tästä ei puhuta?? Ei, sen sijaan kehoitetaan kolmekymppisiä naisia katselemaan 40+ ikäisiä miehiä, ihan vaan sen takia kun ikäisensä miehet ei _vieläkään_ halua sitoutua ja alkaa perustamaan perhettä!
Ennen oli Suomessakin sinkkuvero. Se pitäisi tulla takaisin.
Miehet ei todellakaan halua mitään nättejä. Miehille kelpaa 99% kaikista naisista.
Normaali lisääntymisikäinen nainen saa hetkessä parisuhteen jos haluaa.
Nainen on pullonkaula lisääntymisessä. Naisella kestää saada lapsi 9-10 kuukautta. Joskus voi tulla enemmän kuin yksi mutta harvoin. Naisen hedelmällisyys laskee nopeasti naisen täyttäessä 30 vuotta ja vapaapudotuksessa naisen täytettäessä 35 vuotta.
Mies voi saada lapsia vaikka 100 vuotiaana. Mies voi saada saman vuonna vaikka 50 naisen kanssa lapsia.
Miehet myös on niitä jotka ovat valmiita niitä lapsia tekemään. Naiset ovat niitä jotka lapsentekoa rajoittaa.
Lisääntymisikäinen nainen saa aina kuukauden sisällä miehen joka on valmis siittämään sille lapsen ja menemään naimisiin sen kanssa. Miehet ovat valmiita jopa vaan tuottamaan spermaa naisille jotta ne saavat lapsen.
Mutta kun naiset eivät halua!
Älkää nyt rakkaat ihmiset ajatelko, että minkä tahansa ikäinen mies vois siittää lisääntymiskykyisen naisen ja saada terveitä lapsia.
Äidin ikä suurentaa monia raskauteen liittyviä riskejä, mutta sama koskee myös isän ikää. Iän myötä tapahtuvat epigeneettiset muutokset miehen siemennesteessä lisääntyy, kun mies on yli 45 vuotias
Toivottavasti miehet ymmärtäisivät, ettei heidän ole järkevää vitkastella perheen perustamisessa, jos se on haaveena.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kiinnosta tuollaiset nirppanokkaiset uranaiset pätkääkään (sillä tiedän etten ole heidän tyyppiään eivätkä he minun). Nämä tunnistaa helposti Tinderistä: naistenlehtielämäposeerauksia, ilmahyppyjä, oman uraohjuselämän korostamista, hymiösarjoja tms totaalista sieluttomuutta.
Heidän kaltaisilleen ei taatusti kelpaa tavallinen duunarimies, eikä siinä mitään pahaa tai väärää ole. On tärkeää tietää parisuhteen valinnassa myös se, mitä ei halua. Oikeasti kovatasoisilla ja menestyvillä miehillä on varaa valita.
Ilmahyppyjä? Miten nuo uraan liittyvät? Itse tunnen hyvin monenlaisia ihmisiä, ja facebookissa on kavereina kaikentyyppistä porukkaa, ja eivät ainakaan asialliset uranaiset noita ilmahyppykuvia sinne postaile. Tosin ei kyllä omassa facebookissani ole näkynyt niitä muillakaan - ainoa, joka on sellainen laittanut, on yksi ylipainoinen, vähemmän koulutettu nainen, joka kuvasi lapsensa ilmahyppykuvia ja laittoi niitä someen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kiinnosta tuollaiset nirppanokkaiset uranaiset pätkääkään (sillä tiedän etten ole heidän tyyppiään eivätkä he minun). Nämä tunnistaa helposti Tinderistä: naistenlehtielämäposeerauksia, ilmahyppyjä, oman uraohjuselämän korostamista, hymiösarjoja tms totaalista sieluttomuutta.
Heidän kaltaisilleen ei taatusti kelpaa tavallinen duunarimies, eikä siinä mitään pahaa tai väärää ole. On tärkeää tietää parisuhteen valinnassa myös se, mitä ei halua. Oikeasti kovatasoisilla ja menestyvillä miehillä on varaa valita.
Ilmahyppyjä? Miten nuo uraan liittyvät? Itse tunnen hyvin monenlaisia ihmisiä, ja facebookissa on kavereina kaikentyyppistä porukkaa, ja eivät ainakaan asialliset uranaiset noita ilmahyppykuvia sinne postaile. Tosin ei kyllä omassa facebookissani ole näkynyt niitä muillakaan - ainoa, joka on sellainen laittanut, on yksi ylipainoinen, vähemmän koulutettu nainen, joka kuvasi lapsensa ilmahyppykuvia ja laittoi niitä someen.
et ymmärrä tinderin ja facebookin eroa?
-eri
Olipas pösilö otsikko. Joku miekkonen aloittajana? En jaksanut lukea ketjua. Mutta otsikon väittämä on absurdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli taas tuttu tilanne. Naiset haluavat suhteeseen miehiä, jotka eivät halua pariutua. Suhteeseen haluavat miehet eivät kelpaa näille naisille. Luulisi kauppatieteilijän tämän hoksanneen.
TÄMÄ! Turha näidenkään naisten valittaa kun ei kelpaa mikään. Jos 95% naisista jahtaa näitä 5% miehistä niin onko ihme että miehet eivät halua sitoutua? Miksi nämä naiset eivät sitoudu niiden miesten kanssa jotka haluavat sitoutua?
Jos olisit nainen, tietäisit millaista se sitoutumishaluisten sinkkumiesten tarjonta suurelta osin on ja et enää ihmettelisi yhtään. Siellä heittämällä suurin osa on sellaisia, joita ei ikipäivänä voisi edes harkita.
Millaista tarjonta sitten on? Tunnen vain oman lähipiirini suhdetta haluavista kelpaamattomista miehistä ja nämä ovat ihan fiksuja, kouluja käyneitä ja keskustelutaitoisia tapauksia.
- alkuperäinen lainattu
Suurimmalla osalla ongelma on, etteivät ole fyysisesti puoleensavetäviä. Voivat joo olla asiallisia, kivoja miehiä, mutta ei se ikävä kyllä suhteeseen riitä.
Eikö tuo olisi suhteellisen helposti korjattavissa oleva ongelma? Parturi maksaa muutaman kympin, kivat vaatteet eivät ole kalliita ja koronan jälkeen pääsee taas kuntoilemaan.
Miehen käsitys siitä, mikä tekee miehestä puoleensavetävän? Parturi, vaatteet ja kuntoilu? Ei, kyllä se on paljon syvemmällä. Se voi olla sitä pilkettä silmäkulmassa, tapa jolla mies tuo itseään esille (itsevarmuus, rentous, avoimuus), rakenne, kasvonpiirteet, hiusten väri... Ja todellisuudessa se, mitä muuta hänessä on kuin ulkonäkö.
Itsevarmuus ja rentous ovat fyysisiä ominaisuuksia? Tuo listaus kuulostaa kovasti siltä mitä voisi jossain pelimiesoppaassa olla, joten jos noita seikkoja preferoi, tulee varmasti saamaan paljon ghostauksia.
Eli taasko naisen pitäisi tykätä miehestä, josta ei luonnostaan tykkää? Olen ihan oikeasti kypsä tähän jankutukseen. Minä halusin miehen, joka on itsevarma, rento, avoin, supliikki, jolla on maailman kauneimmat silmät ja pilkettä silmäkulmassa. En tullut ghostatuksi. Jos olisin tullut, olisin mieluummin edelleen sinkku kuin seksittömässä kaverisuhteessa miehen kanssa, jota en halua.
Ei naisen tarvitse tehdä yhtään mitään, mutta koko keskusteluhan sai alkunsa naisista, jotka itse kokivat haasteita pariutumisessa.
Koko tämä keskustelu sai alkunsa miehestä joka postasi aloituksen tänne kaksi vuotta sitten ja toisesta miehestä joka nosti sen nyt voidakseen ulista ilman että ketju poistuu. Ilman näitä kahta miestä emme kävisi koko keskustelua.
Ketju koskee uutista missä naiset valittaa siitä kun kukaan ei heitä halua.
Äläpä vääristele. Valittivat ihan _terveesti omasta näkökulmastaan_, etteivät löydä itselleen mieleistä.
Kukaan ei halua ongelma koskettaa (pääosin) peräkammarinper(v)oja, joille haaremi pitäisi toimittaa kotiovelle.
On näiden naiiisten oma vika että he eivät löydä kumppania. Heillä on täysin naurettavat vaatimukset ja samalla he itse eivät kykene tarjoamaan mitään vastapainoksi.
Tyypillisin tapaus lienee sellainen, jossa naiselle kelpaa ainostaan Tinderin muutamat harvat komeimmat miehet. Nainen sopii treffit miehen kanssa ja jää sitten roikkumaan mieheen ja yrittää väkisin sitouttaa hänet. Kun lopulta mies ei sitoudukaan, nainen alkaa valittaa kuinka sitoutumiskyvyttömiä miehet ovat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli taas tuttu tilanne. Naiset haluavat suhteeseen miehiä, jotka eivät halua pariutua. Suhteeseen haluavat miehet eivät kelpaa näille naisille. Luulisi kauppatieteilijän tämän hoksanneen.
TÄMÄ! Turha näidenkään naisten valittaa kun ei kelpaa mikään. Jos 95% naisista jahtaa näitä 5% miehistä niin onko ihme että miehet eivät halua sitoutua? Miksi nämä naiset eivät sitoudu niiden miesten kanssa jotka haluavat sitoutua?
Jos olisit nainen, tietäisit millaista se sitoutumishaluisten sinkkumiesten tarjonta suurelta osin on ja et enää ihmettelisi yhtään. Siellä heittämällä suurin osa on sellaisia, joita ei ikipäivänä voisi edes harkita.
Millaista tarjonta sitten on? Tunnen vain oman lähipiirini suhdetta haluavista kelpaamattomista miehistä ja nämä ovat ihan fiksuja, kouluja käyneitä ja keskustelutaitoisia tapauksia.
- alkuperäinen lainattu
Suurimmalla osalla ongelma on, etteivät ole fyysisesti puoleensavetäviä. Voivat joo olla asiallisia, kivoja miehiä, mutta ei se ikävä kyllä suhteeseen riitä.
Eikö tuo olisi suhteellisen helposti korjattavissa oleva ongelma? Parturi maksaa muutaman kympin, kivat vaatteet eivät ole kalliita ja koronan jälkeen pääsee taas kuntoilemaan.
Miehen käsitys siitä, mikä tekee miehestä puoleensavetävän? Parturi, vaatteet ja kuntoilu? Ei, kyllä se on paljon syvemmällä. Se voi olla sitä pilkettä silmäkulmassa, tapa jolla mies tuo itseään esille (itsevarmuus, rentous, avoimuus), rakenne, kasvonpiirteet, hiusten väri... Ja todellisuudessa se, mitä muuta hänessä on kuin ulkonäkö.
Itsevarmuus ja rentous ovat fyysisiä ominaisuuksia? Tuo listaus kuulostaa kovasti siltä mitä voisi jossain pelimiesoppaassa olla, joten jos noita seikkoja preferoi, tulee varmasti saamaan paljon ghostauksia.
Eli taasko naisen pitäisi tykätä miehestä, josta ei luonnostaan tykkää? Olen ihan oikeasti kypsä tähän jankutukseen. Minä halusin miehen, joka on itsevarma, rento, avoin, supliikki, jolla on maailman kauneimmat silmät ja pilkettä silmäkulmassa. En tullut ghostatuksi. Jos olisin tullut, olisin mieluummin edelleen sinkku kuin seksittömässä kaverisuhteessa miehen kanssa, jota en halua.
Ei naisen tarvitse tehdä yhtään mitään, mutta koko keskusteluhan sai alkunsa naisista, jotka itse kokivat haasteita pariutumisessa.
Koko tämä keskustelu sai alkunsa miehestä joka postasi aloituksen tänne kaksi vuotta sitten ja toisesta miehestä joka nosti sen nyt voidakseen ulista ilman että ketju poistuu. Ilman näitä kahta miestä emme kävisi koko keskustelua.
Ketju koskee uutista missä naiset valittaa siitä kun kukaan ei heitä halua.
Äläpä vääristele. Valittivat ihan _terveesti omasta näkökulmastaan_, etteivät löydä itselleen mieleistä.
Kukaan ei halua ongelma koskettaa (pääosin) peräkammarinper(v)oja, joille haaremi pitäisi toimittaa kotiovelle.
On näiden naiiisten oma vika että he eivät löydä kumppania. Heillä on täysin naurettavat vaatimukset ja samalla he itse eivät kykene tarjoamaan mitään vastapainoksi.
Tyypillisin tapaus lienee sellainen, jossa naiselle kelpaa ainostaan Tinderin muutamat harvat komeimmat miehet. Nainen sopii treffit miehen kanssa ja jää sitten roikkumaan mieheen ja yrittää väkisin sitouttaa hänet. Kun lopulta mies ei sitoudukaan, nainen alkaa valittaa kuinka sitoutumiskyvyttömiä miehet ovat :)
Sitouttaa? Vain palstoilla käytetään tällaisia termejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kiinnosta tuollaiset nirppanokkaiset uranaiset pätkääkään (sillä tiedän etten ole heidän tyyppiään eivätkä he minun). Nämä tunnistaa helposti Tinderistä: naistenlehtielämäposeerauksia, ilmahyppyjä, oman uraohjuselämän korostamista, hymiösarjoja tms totaalista sieluttomuutta.
Heidän kaltaisilleen ei taatusti kelpaa tavallinen duunarimies, eikä siinä mitään pahaa tai väärää ole. On tärkeää tietää parisuhteen valinnassa myös se, mitä ei halua. Oikeasti kovatasoisilla ja menestyvillä miehillä on varaa valita.
Ilmahyppyjä? Miten nuo uraan liittyvät? Itse tunnen hyvin monenlaisia ihmisiä, ja facebookissa on kavereina kaikentyyppistä porukkaa, ja eivät ainakaan asialliset uranaiset noita ilmahyppykuvia sinne postaile. Tosin ei kyllä omassa facebookissani ole näkynyt niitä muillakaan - ainoa, joka on sellainen laittanut, on yksi ylipainoinen, vähemmän koulutettu nainen, joka kuvasi lapsensa ilmahyppykuvia ja laittoi niitä someen.
et ymmärrä tinderin ja facebookin eroa?
-eri
No kerro minulle, miten Tinderissä ilmahyppykuvat liittyvät siihen, millainen ura jollakin on?
Oikeasti rakastunut mies haluaa naisensa itselleen vakavaan suhteeseen ja eikä ghoustaa ja eikä häviä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti rakastunut mies haluaa naisensa itselleen vakavaan suhteeseen ja eikä ghoustaa ja eikä häviä mihinkään.
Tämä siis omasta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kiinnosta tuollaiset nirppanokkaiset uranaiset pätkääkään (sillä tiedän etten ole heidän tyyppiään eivätkä he minun). Nämä tunnistaa helposti Tinderistä: naistenlehtielämäposeerauksia, ilmahyppyjä, oman uraohjuselämän korostamista, hymiösarjoja tms totaalista sieluttomuutta.
Heidän kaltaisilleen ei taatusti kelpaa tavallinen duunarimies, eikä siinä mitään pahaa tai väärää ole. On tärkeää tietää parisuhteen valinnassa myös se, mitä ei halua. Oikeasti kovatasoisilla ja menestyvillä miehillä on varaa valita.
Ilmahyppyjä? Miten nuo uraan liittyvät? Itse tunnen hyvin monenlaisia ihmisiä, ja facebookissa on kavereina kaikentyyppistä porukkaa, ja eivät ainakaan asialliset uranaiset noita ilmahyppykuvia sinne postaile. Tosin ei kyllä omassa facebookissani ole näkynyt niitä muillakaan - ainoa, joka on sellainen laittanut, on yksi ylipainoinen, vähemmän koulutettu nainen, joka kuvasi lapsensa ilmahyppykuvia ja laittoi niitä someen.
et ymmärrä tinderin ja facebookin eroa?
-eri
No kerro minulle, miten Tinderissä ilmahyppykuvat liittyvät siihen, millainen ura jollakin on?
Ilmahyppykuva naisella Tinderissä = täysi tyhjäpää, urasta riippumatta.
Mutta jos ilmahyppykuva yhdistetään "uranaiseen" samassa profiilissa, niin ymmärrän mitä tuo duunarimies tämäntyyppisillä naisilla tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No noinhan se on, mutta ne markkinat ovat vain tietyllä osalla miehistä, ei tosiaan kaikilla. Miehissä on tosi korostetusti ääripäitä. On todella hyvät miehet joiden kanssa lähes kaikki naiset haluaisivat suhteeseen, ja sitten on ne huonot, joita kukaan ei halua. Ensimmäisellä ryhmällä on niin paljon valinnanvaraa että saa valita parhaat päältä.
Ihan saman olen havainnut. Onneksi en haaveile perheestä, voisi muuten epätoivo iskeä.
N26
Olet osittain oikeassa. Jännä juttu on se, että iso osa kelpaamattomista miehistä ei ole paperilla edes mitenkään huonoja.
En koskaan saa vastausta siihen, haluaisivatko ne paperilla kelpaavat miehet parisuhteen, jossa ei ole intohimoa eikä seksiä. Tyttöystävä/puoliso ei koskaan katso haluavasti, ei hakeudu lähelle, ei esittele ylpeänä ystävilleen, ei kiehnää kyljessä, ei tee aloitteita eikä ylipäänsä halua seksiä.
Mitä iloa sellaisesta suhteesta olisi? Jaetaan arki ja kotityöt, mutta kaikki se, mille parisuhde perustuu eli keskinäinen halu toisiaan kohtaan puuttuu.
Eivätkö naiset muka pysty aloittaa suhdetta sellaisen miehen kanssa joka on ihan peruskomea, siisti ja järjellä ajateltuna omaa kaikki halutut ominaisuudet, mutta ei heti aikaansaa naiselle jalat alta vieviä suuria tunteita vaikka miellyttävältä mies tuntuisikin? Tunteet vahvistuvat kun pidempään on ollut suhteessa.
Jos ei natsaa niin ei natsaa. Tyytymyskumppani saisi kuitenkin kenkää jos/kun jalataltakumppani löytyisi.
Tässä taitaa se ongelman ydin taitaa ollakin. Jotkut naiset tuntevat seksuaalista vetovoimaa laajan joukkoon miehiä, mutta osalla naisista yksi mies miljoonasta aikaansaa seksuaalista haluttavuutta. Pitäsi varmaan selvittää onko mentaalipuolella jotain tunne-elämän lukkoja kun vain niin harva mies säväyttää?
Miksi yhdenkään naisen tulisi himoita laajaa legioonaa miehiä? Olisiko silloin uskollinen vain sille yhdelle?
Miehinen harhautopiafantasia, jossa putkiaivo toivoisi naisten olevan miesten kaltaisia (miksi?), eikä millään ymmärrä, että naisella on aina paljon enemmän hävittävää, toisin kuin miehellä, jolla on vain hyvin vähän hävittävää ja/tai melkein vain voitettavaa jopa pelkässä mättähältämättähälle -bimbokohelluksessa.
Suurimmalle osalle pariutuneista naisista on kelvannut mies suuremmasta joukosta miehistä parisuhteeseen. Muutenhan hekin olisivat ikisinkkuja?
Emme voi tietää, kuinka monen kanssa he olisivat potentiaalisesti voineet/halunneet olla suhteessa. Mutta siitä voin olla aika varma, että juuri kenelläkään ei ole mitään "suurempaa joukkoa miehiä", joista he sitten ruksivat ketkä kelpaavat. Ei se pariutuminen ja kumppanin löytyminen sellaista ole, että on joku joukko, josta valitaan.
Kyllä se naisilla usein tuntuu olevan. Facessa oli juuri jokin aika sitten kysely, että kumpi saa helpommin seuraa, nainen vai mies. Naiset kovin yritti vähätellä, ettei he seuraa saa vaikka seksinhimoisia miehiä tunkee ovista ja ikkunoista, ovat saaneet heistä hyviä ystäviä yms. muttakun sitä yhtä parisuhdehelmeä nyt vaan ei meinaa löytyä = ei seuraa. Tällaiselle miehelle, jolla on juhlan paikka jos edes joskus, kerrankin joku nainen noteeraisi edes jossain mielessä, tuollainen vaikuttaa todella pilalle lellityn puheelta. On totuttu liian hyvälle ja ongelmat tasoa "1st world problems".
Koska naapurin Pera olisi halukas painamaan minua, minun on helppo löytää loppuelämän elämänkumppani?
Onko naisille "seura" ainoastaan nyt se loppuelämän kumppani? Eikö se ole seuraa, jos käy treffeillä jonkun kanssa mutta kemiat ei kohdanneet? Eikö se ole seuraa, jos harrastaa seksiä yhden illan jonkun random-miehen kanssa?
Treffeillä käyminen on kuin asiakaspalvelutyötä, mistä minulle ei makseta. En todellakaan käy treffeillä sen takia, että saisin puhua jonkun random miehen kanssa, jonka olisin voinut tavata työpaikalla hänen asioidessa meillä. Enkä todellakaan ole kenenkään yhden yön pano, joten fyysisestä kosketuksesta on tässä vaiheessa turha unelmoida.
Riittääkö jollekin miehelle oikeasti se, jos suostun menemään hänen kanssaan kahveille? Ilman fyysistä kosketusta tai toivetta tulevasta? Vaikea uskoa että miehetkään antaa tuollaiselle paljon arvoa.
Ai että mitenkö Tinderissä ilmahyppykuvat liittyvät siihen, millainen ura jollakin on?
Siten, että jos minihameessa hyppää korkealle, niin ura saattaa näkyä kuvassa.
32 v, kaksi lasta (en ole yh), amiskoulutus, elukoita löytyy, köyhä olen kuin kirkonrotta. Mutta hoikka ja sporttinen ja siitä selvästi tykätään. Ja olen ilmeisesti aika kiltti mikä myös vetoaa miehiin.
Mutta olen ollut ihan positiivisesti yllättynyt miestarjonnasta. Tottakai sellaiset mallinnäköiset lakimiehet ei minusta kiinnostu. Mutta muuten kyllä aikalailla kaikenlaiset miehet on osoittaneet kiinnostusta. Osa haluaisi tietysti vain kevyttä seuraa,mutta kyllä useammankin olisin varmasti parisuhteeseen saanut jos olisin vaan halunnut.
Pointti? Jos minulla ei olisi lapsia ja olisin esim. paremmin koulutettu ja hyvin tienaavakin, niin uskoisin että mahdollisuudet miesten suhteen olisi vielä nykyistäkin paremmat. Tottakai hesassa on paljon sinkkunaisia, mutta ei he kaikki mitään laatukastia ole - niinkuin jutun naiset tuntuu olevan. Kyllä sen oman “tason” nopeasti mätseistä hahmottaa ja sit vaan valkkaa parhaan niistä päältä. Etenkin lapsettomalle helppo homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet miehet ovat vielä vanhan liiton miehiä.
Niin ovat. Ukkoutuneita setämiehiä, joiden korvissa kaikuvat vielä oman isän (1940 tai 1950 luvulla syntyneen muinaisjäänteen) typerät horinat.
1970-luvulla syntynyt mies on auttamattomasti juuttunut menneisyyteen. He jankuttavat vanhaa virttä.
"Naisen paikka on kotona."
"Feminismi pilaa yhteiskunnan."
"Maahanmuuttajamiehet tulee ja vie kaikki meidän naiset."Juuri niin. Kuka tahansa täysjärkinen, hyvätuloinen, perheenperustamishaluinen maahanmuuttajamies löytää kyllä itselleen vaimon. Ja hyvin usein se vaimo on suomalainen.
Pakko kysyä, millaiseen havaintoaineistoon väitteesi perustat? Omassa kaveripiirissäni on paljon 70-luvulla syntyneitä miehiä, eikä heitä voi millään pitää 50-luvun arvomaailmaan jämähtäneinä muinaisjäänteinä. Näille miehille on ihan normaalia, että ammatin ja elämänkulun ei tarvitse määräytyä sukupuolen mukaan ja että vastuu lapsista kuuluu jakaa, jos lapsia on ylipäätään haluttu. Eikä useimmissa ole mitään ulkomaalaisvastaisuuttakaan havaittavissa.
Kaveripiirini painottuu luonnollisesti enemmän 70-luvun jälkipuoliskolla kuin alussa syntyneisiin, kun itse olen 80-luvun vuosikertaa. Kenen tahansa tuttavapiiri on myös väkisinkin aika pieni ja valikoitunut näyte koko sukupolveen nähden. Mutta tällä pohjalla voi hyvin sanoa sen, ettei 70-luvulla syntyneitä voi lähtökohtaisesti luokitella vanhoillisiksi setämiehiksi. Eroja tietenkin voi keskimäärin olla esim. asuinpaikkakunnan mukaan, unohtamatta yksilöllisiä eroja. Ei mikään sukupolvi ole homogeenista massaa.
Onko naisille "seura" ainoastaan nyt se loppuelämän kumppani? Eikö se ole seuraa, jos käy treffeillä jonkun kanssa mutta kemiat ei kohdanneet? Eikö se ole seuraa, jos harrastaa seksiä yhden illan jonkun random-miehen kanssa?