Yhä useamman kolmekymppisen naisen on tyydyttävä tapailusuhteisiin, kertoo HS – "Miesten markkinat"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kysellyt asiasta komeilta nuorilta mieheltä.

Jos he pitävät tytöstä, tarjotaan viinit ,ruuat ym.

Ei silloin pihistellä ,jos on ihastuttu.

Naisena minusta tuommoinen :lasku puoliksi tyyppi tuntuisi pihiltä,

Kun suhde jatkuu toki tarjoan miehelle myös.

Olisinpa tosiaan nainen. Saisi vain nauttia prinsessakohtelusta ja ottaa vastaan ilmaista ruokaa, viiniä, leffalippuja ym. Ja haukkua piheiksi ne miehet, jotka eivät näin halua minua kohdella.

Se sinun prinsessakohtelu olisi oven valmiiksi aukaisu ja kahvikupillisen saaminen. Jos suhde jatkuu, niin vastineeksi saat hoitaa yksin kotityöt seuraavat vuosikymmenet suhteen loppuun asti. Onko hyväkin vaihtokauppa?

Naisethan kovaan ääneen nykyään valittavat, jos joutuvat tekemään yhtään enempää kotitöitä. Joten prinsessakohtelu otetaan vastaan, mutta muuten ollaankin nykyaikaisia.

Aivan. Haetaan halpaa piikaa

Olen eri, mutta jos sen kahvikupin hinnalla pystyy saman tien osoittamaan itsensä moderniksi naiseksi joka etsii tasa-arvoista suhdetta, niin miksi se ei kelpaa? Miksi haluatte ehdoin tahdoin pitää tutustuessa kiinni vanhanaikaisista perinteistä, ja sitten yllätytte kun teitä kohdellaan niinkuin perinteistä naista - kotipiikana?

Vierailija kirjoitti:

Jokainen itse päättää mihin tyytyy ja mitä vaatii. Jos vaati ja haluaa parisuhteen eikä tyydy tapailusuhteiden jojotettavaksi, kyllä sen parisuhteen lopulta saa. Naisten pitäisi oll tiukempia eikä liian kilttejä kun miehet yrittävät pitää haaremia.

Sillä ei ole kiltteyden kanssa mitään tekemistä. Ainoastaan arvovalinnalla. Haluaako reilusti komeamman, menestyneemmän, charmikkaamman miehen, kuin mihin rahkeet oikeasti riittää, silloin valitsee haaremin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kysellyt asiasta komeilta nuorilta mieheltä.

Jos he pitävät tytöstä, tarjotaan viinit ,ruuat ym.

Ei silloin pihistellä ,jos on ihastuttu.

Naisena minusta tuommoinen :lasku puoliksi tyyppi tuntuisi pihiltä,

Kun suhde jatkuu toki tarjoan miehelle myös.

Olisinpa tosiaan nainen. Saisi vain nauttia prinsessakohtelusta ja ottaa vastaan ilmaista ruokaa, viiniä, leffalippuja ym. Ja haukkua piheiksi ne miehet, jotka eivät näin halua minua kohdella.

Se sinun prinsessakohtelu olisi oven valmiiksi aukaisu ja kahvikupillisen saaminen. Jos suhde jatkuu, niin vastineeksi saat hoitaa yksin kotityöt seuraavat vuosikymmenet suhteen loppuun asti. Onko hyväkin vaihtokauppa?

Naisethan kovaan ääneen nykyään valittavat, jos joutuvat tekemään yhtään enempää kotitöitä. Joten prinsessakohtelu otetaan vastaan, mutta muuten ollaankin nykyaikaisia.

Aivan. Haetaan halpaa piikaa

Olen eri, mutta jos sen kahvikupin hinnalla pystyy saman tien osoittamaan itsensä moderniksi naiseksi joka etsii tasa-arvoista suhdetta, niin miksi se ei kelpaa? Miksi haluatte ehdoin tahdoin pitää tutustuessa kiinni vanhanaikaisista perinteistä, ja sitten yllätytte kun teitä kohdellaan niinkuin perinteistä naista - kotipiikana?

Entä jos mies itse ehdottaa maksamista? Miten siihen pitää reagoida? Itse maksan omani, koska en halua jäädä kenellekään velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Mikäs kahvitreffeissä niin pahaa on? Mä olen käynyt lukuisilla kahvitreffeillä, teenkö jotain väärin?

Mies, 40

Liian pientä vaivaa nähty ja liian halpa. Kuka nainen jaksaa käyttää vapaa-aikaansa laittautumiseen ja paikalle vääntäytymiseen vain kahvitellakseen, ellei ole epätoivoinen. Mahdollisesti eri asia, jos nainen haluaa voida paeta treffeiltä 30 minuutissa tai alle… Mutta silloinkin drinkit kuulostavat paremmalle.

Kahvitreffin voi tehdä paremmaksi esimerkiksi katsomalla ensin jonkun museon näyttelyn ja menemällä sitten museon kahvilaan. (Huom. älkää pihistelkö ja ehdottako kahvittelua jossain halvemmassa paikassa!)

Miksei mies ja nainen voisi tutustua toisiinsa videopuhelujen avulla Skypessä tai esimerkiksi Whatsappissa ja skippaa kokonaan teennäiset livetreffit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalisenfeminisminaikana ei makseta kuin maksullisille,kaikki muu on patriakraalista alitamista.

Erehdyt. Feminismistä ja tasa-arvosta ei olla kiinnostuttu silloin, kun sukupuolirooleista on naisille hyötyä.

Siirtykää miehiin

Missä se "Ok."-kommentoija nyt on? Hän lupasi kommentoida naistenkin typeriä kommentteja niin.

Välillä on myös sellaisia töitä, etten ehdi olla tällä palstalla.

Ei tuo ollut yleistys, se oli kehotus miehille. En ole mies, joten en voi vastata siihen "ok".

Etkö ihan oikeasti näe eri kommenttien eroa?

Jos olisin ollut palstalla, olisin kaikessa hiljaisuudessa ilmoittanut tuon asiattomaksi, en lainannut ja levittänyt eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi treffeille on ylipäänsä kutsuttu toisenlaisiin arvoihin uskova henkilö? Jos toinen ei näe omasta loistokkaasta seurastaan laskuttamisessa mitään vikaa, niin miksi sen pitäisi mennä sellaisen kanssa treffeille joka ei maksullista seuraa halua?

Siksi kysyinkin

Olisiko tässä ongelmana se, että kun sinulla on oikeasti joku asia dealbreaker, niin et tuo sitä ajoissa esiin ja päädyt treffeille ihmisten kanssa, joilla on tuo ominaisuus / arvo?

Kenenköhän vika se on? Kyllä deittimarkkinoilla laatu korvaa määrän. On varaa sitten maksaa se kahvikin, kun ei räpellä kaikkea esikatseluvaiheessa.

Minä väittäisin sen olevan kummankin vika. Mies voisi kertoa vaativansa puoliksi maksamista ja nainen kertoa vaativansa tarjoamista. En tiedä kumpi karkottaisi enemmän kiinnostuneita. "Minä haluan ehdottomasti että molemmat maksavat omansa." vai "Minä haluan ehdottomasti että treffikumppani maksaa minun tilaukseni." Minä olen nainen, mutta silti tuo jälkimmäinen kuulostaa omaan korvaani kohtuuttomammalta, huonotapaiselta, jopa absurdilta. Siksi sitä ei varmaan kehdatakaan sanoa ääneen, ja vastuu sysätään sille miehelle. Miehen odotetaan kertovan haluavansa puoliksi maksamista, jolloin nainen voisi kieltäytyä treffeistä jollakin sosiaalisesti hyväksyttävämmällä selityksellä kuin "No en varmasti tuu jos sä et maksa!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Mikäs kahvitreffeissä niin pahaa on? Mä olen käynyt lukuisilla kahvitreffeillä, teenkö jotain väärin?

Mies, 40

Liian pientä vaivaa nähty ja liian halpa. Kuka nainen jaksaa käyttää vapaa-aikaansa laittautumiseen ja paikalle vääntäytymiseen vain kahvitellakseen, ellei ole epätoivoinen. Mahdollisesti eri asia, jos nainen haluaa voida paeta treffeiltä 30 minuutissa tai alle… Mutta silloinkin drinkit kuulostavat paremmalle.

Kahvitreffin voi tehdä paremmaksi esimerkiksi katsomalla ensin jonkun museon näyttelyn ja menemällä sitten museon kahvilaan. (Huom. älkää pihistelkö ja ehdottako kahvittelua jossain halvemmassa paikassa!)

Kuka nainen? Esimerkiksi minä, joka olen nainen halusin ensitreffeiksi sellaiset, mihin ei kummankaan tarvitse laittautua ja paikalle vääntäytyä. Olin kiinnostunut miehestä, en puitteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen nainen, joka hyväksyy kahvi- jäätelö- tai limsatreffit ensitreffiksi, on säälittävä.

Jos miehellä ei ole paljon rahaa, hän voi kuitenkin nähdä vaivaa esimerkiksi järjestämällä piknikin tai viemällä naisen johonkin museoon / näyttelyyn. Jos miehellä ei ole siihenkään varaa, hänen pitää jättäytyä deittimaailmasta, kunnes on saanut asiansa järjestykseen.

Piknik ja museot onkin vain rahakkaiden ökyrikkaiden huvia, ei sellaisiin yleellisyyksiin ole tavallisella kansalla varaa. 

Really???? Eiköhän tuo ole taas miehen selitys sille, että ei tarvitse nähdä mitään vaivaa naisen eteen , riittää ett käyn suihkussa, töissä ja pesen hampasni ja olen mies, ihan kuten piisi riittää naiselle silloin kun nainen etsii sitä seurustelukumppania. En haluaisi parisuhteeseen miehrn kanssa, joka ei halua nähdä eteeni minkäänlaista vaivaa, sillä tietää mitä on edessä- sohvaperuna, joka odottaa lucushotrlli tason palvelua 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Mikäs kahvitreffeissä niin pahaa on? Mä olen käynyt lukuisilla kahvitreffeillä, teenkö jotain väärin?

Mies, 40

Liian pientä vaivaa nähty ja liian halpa. Kuka nainen jaksaa käyttää vapaa-aikaansa laittautumiseen ja paikalle vääntäytymiseen vain kahvitellakseen, ellei ole epätoivoinen. Mahdollisesti eri asia, jos nainen haluaa voida paeta treffeiltä 30 minuutissa tai alle… Mutta silloinkin drinkit kuulostavat paremmalle.

Kahvitreffin voi tehdä paremmaksi esimerkiksi katsomalla ensin jonkun museon näyttelyn ja menemällä sitten museon kahvilaan. (Huom. älkää pihistelkö ja ehdottako kahvittelua jossain halvemmassa paikassa!)

Miksei mies ja nainen voisi tutustua toisiinsa videopuhelujen avulla Skypessä tai esimerkiksi Whatsappissa ja skippaa kokonaan teennäiset livetreffit?

Itse en muunlaiseen tutustumiseen näin korona-aikana suostuisikaan, jos sinkku olisin. Enkä enää koronan jälkeenkään, koska videopuheluista on nyt tullut lopullisesti jokapäiväinen käytäntö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen nainen, joka hyväksyy kahvi- jäätelö- tai limsatreffit ensitreffiksi, on säälittävä.

Jos miehellä ei ole paljon rahaa, hän voi kuitenkin nähdä vaivaa esimerkiksi järjestämällä piknikin tai viemällä naisen johonkin museoon / näyttelyyn. Jos miehellä ei ole siihenkään varaa, hänen pitää jättäytyä deittimaailmasta, kunnes on saanut asiansa järjestykseen.

Piknik ja museot onkin vain rahakkaiden ökyrikkaiden huvia, ei sellaisiin yleellisyyksiin ole tavallisella kansalla varaa. 

Really???? Eiköhän tuo ole taas miehen selitys sille, että ei tarvitse nähdä mitään vaivaa naisen eteen , riittää ett käyn suihkussa, töissä ja pesen hampasni ja olen mies, ihan kuten piisi riittää naiselle silloin kun nainen etsii sitä seurustelukumppania. En haluaisi parisuhteeseen miehrn kanssa, joka ei halua nähdä eteeni minkäänlaista vaivaa, sillä tietää mitä on edessä- sohvaperuna, joka odottaa lucushotrlli tason palvelua 24/7.

Minä taas en tajua tuota, että se olisi joku itseisarvo että toinen näkee minun eteeni hirveästi vaivaa. Minusta suhteen perusta on se että molemmilla on hauskaa, mukavaa ja mutkatonta yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi treffeille on ylipäänsä kutsuttu toisenlaisiin arvoihin uskova henkilö? Jos toinen ei näe omasta loistokkaasta seurastaan laskuttamisessa mitään vikaa, niin miksi sen pitäisi mennä sellaisen kanssa treffeille joka ei maksullista seuraa halua?

Siksi kysyinkin

Olisiko tässä ongelmana se, että kun sinulla on oikeasti joku asia dealbreaker, niin et tuo sitä ajoissa esiin ja päädyt treffeille ihmisten kanssa, joilla on tuo ominaisuus / arvo?

Kenenköhän vika se on? Kyllä deittimarkkinoilla laatu korvaa määrän. On varaa sitten maksaa se kahvikin, kun ei räpellä kaikkea esikatseluvaiheessa.

Minä väittäisin sen olevan kummankin vika. Mies voisi kertoa vaativansa puoliksi maksamista ja nainen kertoa vaativansa tarjoamista. En tiedä kumpi karkottaisi enemmän kiinnostuneita. "Minä haluan ehdottomasti että molemmat maksavat omansa." vai "Minä haluan ehdottomasti että treffikumppani maksaa minun tilaukseni." Minä olen nainen, mutta silti tuo jälkimmäinen kuulostaa omaan korvaani kohtuuttomammalta, huonotapaiselta, jopa absurdilta. Siksi sitä ei varmaan kehdatakaan sanoa ääneen, ja vastuu sysätään sille miehelle. Miehen odotetaan kertovan haluavansa puoliksi maksamista, jolloin nainen voisi kieltäytyä treffeistä jollakin sosiaalisesti hyväksyttävämmällä selityksellä kuin "No en varmasti tuu jos sä et maksa!"

Minulle ei tuota ongelmia sanoa suoraan, että jos mieheni olisi ehdottanut ensitapaamisella kahvilla käymistä ja sanonut kutsuessaan, että maksetaan erikseen, niin kiinnostukseni olisi loppunut siihen. Saatte huutaa tästä taas vaikka kuinka monta kymmentä sivua, mutta se olisi ollut osoittanut minulle, että mies on aivan liian tiukka periaatteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysi-ikäinen nainen, joka hyväksyy kahvi- jäätelö- tai limsatreffit ensitreffiksi, on säälittävä.

Jos miehellä ei ole paljon rahaa, hän voi kuitenkin nähdä vaivaa esimerkiksi järjestämällä piknikin tai viemällä naisen johonkin museoon / näyttelyyn. Jos miehellä ei ole siihenkään varaa, hänen pitää jättäytyä deittimaailmasta, kunnes on saanut asiansa järjestykseen.

Piknik ja museot onkin vain rahakkaiden ökyrikkaiden huvia, ei sellaisiin yleellisyyksiin ole tavallisella kansalla varaa. 

Really???? Eiköhän tuo ole taas miehen selitys sille, että ei tarvitse nähdä mitään vaivaa naisen eteen , riittää ett käyn suihkussa, töissä ja pesen hampasni ja olen mies, ihan kuten piisi riittää naiselle silloin kun nainen etsii sitä seurustelukumppania. En haluaisi parisuhteeseen miehrn kanssa, joka ei halua nähdä eteeni minkäänlaista vaivaa, sillä tietää mitä on edessä- sohvaperuna, joka odottaa lucushotrlli tason palvelua 24/7.

Minä taas en tajua tuota, että se olisi joku itseisarvo että toinen näkee minun eteeni hirveästi vaivaa. Minusta suhteen perusta on se että molemmilla on hauskaa, mukavaa ja mutkatonta yhdessä.

No eikö sekin edellytä jotain vaivannäköä puolin ja toisin, esim että mietitään , että mitä tehdään ja jutellaan mukavia ja käyttäydytään hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Minä olen nainen ja olet täällä itse ehdottanut kirjasto- ja taidemuseotreffejä. Niistä selviää miehestä paljon enemmän mitä jostain ravintolatreffeistä. Jos mies ei edes tiedä, missä kirjasto on tai hän haluaa heti taidemuseosta pois, mies ei ole sopiva minulle. Jos mies vinkkaa hyviä kirjoja luettavaksi ja kertoo, minkä näyttelyn kävi viimeksi katsomassa, minä olen myyty. Ja ihan ilmaiseksi vielä.

Kai laitat miehen maksamaan päääsylipun sinne taidemuseoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Mikäs kahvitreffeissä niin pahaa on? Mä olen käynyt lukuisilla kahvitreffeillä, teenkö jotain väärin?

Mies, 40

Liian pientä vaivaa nähty ja liian halpa. Kuka nainen jaksaa käyttää vapaa-aikaansa laittautumiseen ja paikalle vääntäytymiseen vain kahvitellakseen, ellei ole epätoivoinen. Mahdollisesti eri asia, jos nainen haluaa voida paeta treffeiltä 30 minuutissa tai alle… Mutta silloinkin drinkit kuulostavat paremmalle.

Kahvitreffin voi tehdä paremmaksi esimerkiksi katsomalla ensin jonkun museon näyttelyn ja menemällä sitten museon kahvilaan. (Huom. älkää pihistelkö ja ehdottako kahvittelua jossain halvemmassa paikassa!)

Kuka nainen? Esimerkiksi minä, joka olen nainen halusin ensitreffeiksi sellaiset, mihin ei kummankaan tarvitse laittautua ja paikalle vääntäytyä. Olin kiinnostunut miehestä, en puitteista.

Niinpä. Minä taas menen aika lailla siinä arkimeikissä ja normaaleissa kauniissa arkivaatteissa. Farkut, siisti paita, saappaat tai siistit kengät. Sellaisena se mies on minuun tutustunut ja tykästynytkin, miksi ihmeessä treffeille pitäisi yhtäkkiä vetää joku täyssotamaalaus ja juhlamekko päälle. Ihan samalla tavalla se mieskin kelpaa minulle ihan omana itsenään.

Jotenkin luen täältä taustalta jännää oletusta, että kumppani pitäisi löytyä helposti ja ilma työtä.

Kun hyppäsin sinkkumarkkinoille vuosien tauon jälkeen, niin meni aikansa edes ymmärtää missä mennään ja mikä on muuttunut. Sitten meni aikansa kun hahmotin edes että mitä haluan mieheltä. Sitten tein töitä sen eteen että sain mitä etsinkin. Jackpot!

Mutta jos olisin jäänyt liikaa jumiin erilaisiin kahvikuppiongelmiin tai vastaaviin, niin yksin olisin jäänyt. Tai tehnyt niiden perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä tasa-arvosta tai rooleista avioliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kysellyt asiasta komeilta nuorilta mieheltä.

Jos he pitävät tytöstä, tarjotaan viinit ,ruuat ym.

Ei silloin pihistellä ,jos on ihastuttu.

Naisena minusta tuommoinen :lasku puoliksi tyyppi tuntuisi pihiltä,

Kun suhde jatkuu toki tarjoan miehelle myös.

Olisinpa tosiaan nainen. Saisi vain nauttia prinsessakohtelusta ja ottaa vastaan ilmaista ruokaa, viiniä, leffalippuja ym. Ja haukkua piheiksi ne miehet, jotka eivät näin halua minua kohdella.

Se sinun prinsessakohtelu olisi oven valmiiksi aukaisu ja kahvikupillisen saaminen. Jos suhde jatkuu, niin vastineeksi saat hoitaa yksin kotityöt seuraavat vuosikymmenet suhteen loppuun asti. Onko hyväkin vaihtokauppa?

Naisethan kovaan ääneen nykyään valittavat, jos joutuvat tekemään yhtään enempää kotitöitä. Joten prinsessakohtelu otetaan vastaan, mutta muuten ollaankin nykyaikaisia.

Aivan. Haetaan halpaa piikaa

Olen eri, mutta jos sen kahvikupin hinnalla pystyy saman tien osoittamaan itsensä moderniksi naiseksi joka etsii tasa-arvoista suhdetta, niin miksi se ei kelpaa? Miksi haluatte ehdoin tahdoin pitää tutustuessa kiinni vanhanaikaisista perinteistä, ja sitten yllätytte kun teitä kohdellaan niinkuin perinteistä naista - kotipiikana?

Eli kostetaan tuo kahvitteluhetki? Hyvä muistaa ja kiitos kun kerroit miten asiat on. Tiedän tästä edes katsella toiseen suuntaan.

Miten niin kostetaan? Kai aikuinen ihminen nyt itse osaa päättää, haluaako tasa-arvoa vai perinteitä. Jos tutustumisvaiheessa pitää kovasti kiinni jommasta kummasta, niin sitten varmaan löytää sellaista kumppania etsivän puolison. Esimerkeiksi jos pillastuu siitä että mies kohtelee kuin toisena tasa-arvoisena aikuisena eikä liehiteltävänä prinsessana, niin ei ehkä saa sitä modernia miestä ja tasa-arvoista suhdetta.

Aika hassusti sinulle tapaamisvaihe on vain ensimmäiset treffit. Toisilla treffeillä ollaankin sitten jo vakiintunut pari, niinkö? Ilmeisesti kolmannet treffit ovatkin sitten kosimis- ja hääpäivän sopimispäivä. Muilla käy niin, että jos mies tarjoaa ekalla kerralla, nainen voi tarjota heti samoilla treffeillä tai viimeistään toisilla. On ne nuo ensimmäiset treffit hirveän hankalat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kysellyt asiasta komeilta nuorilta mieheltä.

Jos he pitävät tytöstä, tarjotaan viinit ,ruuat ym.

Ei silloin pihistellä ,jos on ihastuttu.

Naisena minusta tuommoinen :lasku puoliksi tyyppi tuntuisi pihiltä,

Kun suhde jatkuu toki tarjoan miehelle myös.

Olisinpa tosiaan nainen. Saisi vain nauttia prinsessakohtelusta ja ottaa vastaan ilmaista ruokaa, viiniä, leffalippuja ym. Ja haukkua piheiksi ne miehet, jotka eivät näin halua minua kohdella.

Se sinun prinsessakohtelu olisi oven valmiiksi aukaisu ja kahvikupillisen saaminen. Jos suhde jatkuu, niin vastineeksi saat hoitaa yksin kotityöt seuraavat vuosikymmenet suhteen loppuun asti. Onko hyväkin vaihtokauppa?

Naisethan kovaan ääneen nykyään valittavat, jos joutuvat tekemään yhtään enempää kotitöitä. Joten prinsessakohtelu otetaan vastaan, mutta muuten ollaankin nykyaikaisia.

Aivan. Haetaan halpaa piikaa

Olen eri, mutta jos sen kahvikupin hinnalla pystyy saman tien osoittamaan itsensä moderniksi naiseksi joka etsii tasa-arvoista suhdetta, niin miksi se ei kelpaa? Miksi haluatte ehdoin tahdoin pitää tutustuessa kiinni vanhanaikaisista perinteistä, ja sitten yllätytte kun teitä kohdellaan niinkuin perinteistä naista - kotipiikana?

Eli kostetaan tuo kahvitteluhetki? Hyvä muistaa ja kiitos kun kerroit miten asiat on. Tiedän tästä edes katsella toiseen suuntaan.

Miten niin kostetaan? Kai aikuinen ihminen nyt itse osaa päättää, haluaako tasa-arvoa vai perinteitä. Jos tutustumisvaiheessa pitää kovasti kiinni jommasta kummasta, niin sitten varmaan löytää sellaista kumppania etsivän puolison. Esimerkeiksi jos pillastuu siitä että mies kohtelee kuin toisena tasa-arvoisena aikuisena eikä liehiteltävänä prinsessana, niin ei ehkä saa sitä modernia miestä ja tasa-arvoista suhdetta.

Tähän pätee samalla tavalla se, kuin joku mies sanoi taannoin, että naisille tasa- arvo sopii, kun siitä hyötyy itse. Sama juttu joillakin miehillä (huom! Minä viittasin joihinkin miehiin, kun tuon naisia koskevan kommentin samoja viittasi naudiin= kaikkiin naisiin eli tasa- arvo sopii, kun puhutaan treffsilusta ja maksamisesta parisuhteessa, mutta ei kun puhutaan lasten hoidosta ja imuroimisesta ja tiskaamisesta, silloin ne muuttuva naistrn töiksi. Kokemusta valitettavasti on tämmöisistä miehistä, eli että ei se tasa- arvo treffeillä= tasa- arvo suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kahvitreffit olivat pohjanoteeraus. Nyt paljastui, että suomalaiset miehet eivät halua edes jäätelöä tarjota, vaan naisen pitäisi suostua treffeihin, joissa kävellään puistossa ympäriinsä tai mennään kirjastoon! Lottoriviinkin laittavat enemmän rahaa. Häpeällistä.

Minä olen nainen ja olet täällä itse ehdottanut kirjasto- ja taidemuseotreffejä. Niistä selviää miehestä paljon enemmän mitä jostain ravintolatreffeistä. Jos mies ei edes tiedä, missä kirjasto on tai hän haluaa heti taidemuseosta pois, mies ei ole sopiva minulle. Jos mies vinkkaa hyviä kirjoja luettavaksi ja kertoo, minkä näyttelyn kävi viimeksi katsomassa, minä olen myyty. Ja ihan ilmaiseksi vielä.

Kai laitat miehen maksamaan päääsylipun sinne taidemuseoon?

Osasin odottaakin tätä. Katsos, taidemuseoissakin on ilmaispääsyaikoja. Ne löytyy ihan netistä. Jos siellä on erikoisnäyttely, niin silloin on pääsymaksu. Mielelläni maksan miehen pääsylipun, jos miestä oikeasti kiinnostaa käydä museossa. Jos miehen naamasta näkyy ettei kiinnosta yhtään, sanon heipat ja lähden paikalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi treffeille on ylipäänsä kutsuttu toisenlaisiin arvoihin uskova henkilö? Jos toinen ei näe omasta loistokkaasta seurastaan laskuttamisessa mitään vikaa, niin miksi sen pitäisi mennä sellaisen kanssa treffeille joka ei maksullista seuraa halua?

Siksi kysyinkin

Olisiko tässä ongelmana se, että kun sinulla on oikeasti joku asia dealbreaker, niin et tuo sitä ajoissa esiin ja päädyt treffeille ihmisten kanssa, joilla on tuo ominaisuus / arvo?

Kenenköhän vika se on? Kyllä deittimarkkinoilla laatu korvaa määrän. On varaa sitten maksaa se kahvikin, kun ei räpellä kaikkea esikatseluvaiheessa.

Minä väittäisin sen olevan kummankin vika. Mies voisi kertoa vaativansa puoliksi maksamista ja nainen kertoa vaativansa tarjoamista. En tiedä kumpi karkottaisi enemmän kiinnostuneita. "Minä haluan ehdottomasti että molemmat maksavat omansa." vai "Minä haluan ehdottomasti että treffikumppani maksaa minun tilaukseni." Minä olen nainen, mutta silti tuo jälkimmäinen kuulostaa omaan korvaani kohtuuttomammalta, huonotapaiselta, jopa absurdilta. Siksi sitä ei varmaan kehdatakaan sanoa ääneen, ja vastuu sysätään sille miehelle. Miehen odotetaan kertovan haluavansa puoliksi maksamista, jolloin nainen voisi kieltäytyä treffeistä jollakin sosiaalisesti hyväksyttävämmällä selityksellä kuin "No en varmasti tuu jos sä et maksa!"

Minulle ei tuota ongelmia sanoa suoraan, että jos mieheni olisi ehdottanut ensitapaamisella kahvilla käymistä ja sanonut kutsuessaan, että maksetaan erikseen, niin kiinnostukseni olisi loppunut siihen. Saatte huutaa tästä taas vaikka kuinka monta kymmentä sivua, mutta se olisi ollut osoittanut minulle, että mies on aivan liian tiukka periaatteissaan.

Ihan yhtä tiukkahan sinäkin olisit, jos oman kahvin maksaminen kaataisi koko tutustumisen. Ei sinulla ole silloin varaa urputtaa toisen periaatteiden tiukkuudesta. Toki treffeistä jokainen voi kieltäytyä ihan mistä hyvänsä parhaaksi katsomastaan syystä. Veikkaan, että mies olisi tuossa tapauksessa ollut se joka väistää luodin. Joustamaton ja vaativa ihminen, joka ei edes kykene näkemään näitä piirteitä itsessään vaan heijastaa ne toiseen.

Kenenkään ei tarvitse tyytyä mihinkään