Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina hoetaan lapsettomuudesta kärsivälle että tehkää adoptio?
19.03.2021 |
Tämä on aina suunnilleen ensimmäinen kommentti mitä kuulee, ja se tuttaa ihan stanasti. Jos ihminen on veloissa ja häneltä on vaikka ulosmitattu omaisuutta, niin sanotko hänellekin, että ei se mitään vaikka menetitkin autosi. Oletko ajatellut että voisit ihailla ikkunasta naapurisi autoa? Kun ei ole oma, niin ei ole oma! Mikä tässä on niin monelle vaikea käsittää? En minä ainakaan halua uhrata aikaani ja talouttani jonkun täysin vieraan tyypin siittämään jälkikasvuun. Se on yhtä vähän oma kuin se naapurin autokin.
Miettikää siis ensi kerralla kun lauotte noita aivopierujanne, että ovatkohan ne sittenkin enemmän veetuiluja kuin kohteliaisuuksia.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
No ihmiset ei tajua, miten vaikea on adoptiolasta saada. Talousasiat pitää olla kunnossa, pitää olla molempien hakijoiden terve, ei saa olla rikosrekisteriä yms. T. Ammattivalittaja
Totta. Näin pitäisi oikeastaan olla myös biologisten lasten kohdalla. Ikävä kyllä kuka vaan hedelmällinen ihminen voi hankkia lapsia vaikka hänellä ei olisi minkäänlaisia valmiuksia vanhemmuuteen. Se on ihan kamalaa lapsen kannalta. Hän on tietyllä tavalla ihan ”lain suojaton” ja kelvottomien vanhemipien armoilla ollessaan ihan pieni, täysin avuton ja riippuvainen vanhemmistaan. Jossain vaiheessa sitten lastensuojelu puuttuu kun joku tajuaa huolestua lapsen tilanteesta, mutta paljon vaurioita ehtii tulla sitä ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oman ja vieraan lapsen kasvattaminen vaatii täysin samat asiat, rahaa palaa samalla tavalla ja arki muuttuu samalla tavalla. Ainoa ero on biologinen. Jos haluaa lapsen, haluaa oletettavasti olla vanhempi, eli kasvattaa lasta ja elää perhearkea. Ne voi toteuttaa vieraan lapsen kanssa ihan yhtä hyvin kuin biologisesti oman.
Mutta eihän aloittaja niin meinannut että oma lapsi tulisi halvemmaksi, vaan että oman lapsen eteen on valmis uhraamaankin aikaa ja rahaa toisin kuin jonkun muun lapseen. Kyllä kait sinäkin antaisit ennemmin 30 000 euroa omalle lapsellesi kuin naapurin jälkikasvulle. En ymmärrä että mitä tässä on niin ihmeellistä kun tuntuu aikamoinen paskamyrsky asiasta nousseen.
No eihän se oma adoptoitu lapsi ole rinnastettavissa naapurin lapseen! Naapurin lapsi asuu ja elää omien vanhempiensa kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se oma lisääntymisterveys ei kerran anna myöten, niin sitten tyydytään vaihtoehtoihin tai ollaan ilman.
Kyllä, näin teinkin, jäin ilman. Paitsi silloin minua syytetään itsekkääksi ja/tai laiskaksi. Ja silti tyrkytetään hoitoja ja adoptiota vaikka tyrkyttäjä ei niistä mitään tiedä.
Ignooraa surutta hyvä ihminen kaikki epätoivotut tahdittomat töräyttelyt ja toisten intiimiasioihin ja yksityiselämään tuppaamiset.
Yritän parhaani mukaan. Jos itseäsi olisi näistä asioista mollattu, kiusattu ja udeltu vuosikymmenen ajan, pystyisitkö vain ignooraamaan? Vielä kun sinulle tuntemattomat ihmiset jankuttavat asiasta? I don't think so. Enkä viitsi edes mainita palstalla huutelijoita sen enempää, omaa tyhmyyttään vaan osoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koiratkin on monelle rakkaita perheenjäseniä vaikkei olisi itse siittänyt sitä.
Rakkaampia. Olen lapseton eli vela ja olen ajatellut että lapselliset on jotenkin kateellisia velan vapaudesta ja ehkä siitä että joku uskaltaa pitää oman päänsä läpi elämän. Kysypä lapselliselta miksi hän tuputtaa adoptiota . Saat vastaukseksi epämääräistä mutinaa "no sitten sinäkin tunnet äitiyden onnen". Siis eikö mene jakeluun ettei kaikki halua tuntea sitä äitiydenonnea , ei. Mulla kyseessä perinnöllinen sairaus mutta en ratsasta sillä. Kenellekään ei pidä kuulua miksi olen vela enkä sitä perustele enkä selittele , se on osa minua.
Ymmärrän ap:ta. Meillä meni vuosikausia yrittämiseen. Aloimme sitten pyöritellä vaihtoehtoja ja meillekin tarjottiin aina ratkaisuksi adoptiota, mikä jostain syystä tuntui ihan hirveälle, eikä muutenkaan houkutellut ollenkaan
Mekin haluttiin biologinen lapsi, kokea raskausaika ja pienen vauvan yövalvomiset sekä tuhinat yms yms. mitä adoptiossa ei keskimäärin voi kokea.
Nyt on biologinen lapsi, mutta edelleenkään en suostuisi adoptoimaan. Sijaisvanhemmiksi voitaisiin kuitenkin ryhtyä. Se ei jostain syystä ole niin luotaantyöntävä ajatus kuin adoptio, vaikka käytännössä sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekopäät kommentoi... Sympatiat ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Tekstisi perusteella mietin kannattaako juuri sinun geeniperimääsi jatkaa.
Luontoäiti on joskus uskomattoman viisas.
Miten lapsettomuudesta voi muka kärsiä?