Millaiset vanhemmat antaa lapselleen "uniikkinimiä"?
Sain juuri kuulla, että eräs kollega oli antanut yhdeksi lapsen etunimeksi tällaisen hyvin persoonallisen, uniikin etunimen. Meinasi kahvit purskahtaa näppäimistölle nimen kuullessani. Nimi oli ihan älytön, josta lapsi tulee varmasti kuulemaan koulussa (lapset osaa kuitenkin olla julmia).
Kiinnostaisi tietää, millaiset vanhemmat teidän muiden tuttavapiirissä antaa lapsilleen näitä uniikkinimiä? Mistä luulet johtuvan, että lapselle halutaan hyvin erikoinen etunimi? Onko tässä joku erikoisuuden tavoittelu tai muu takana?
Ap
Kommentit (60)
Tässä ketjussa on toistunut pariin otteeseen se, että vanhemmilla on ollut "liian yleinen" nimi, joka on ärsyttänyt, ja lapsille on haluttu antaa erikoisempaa. Mahtaako sitten nämä lapset aikanaan antaa taas mahdollisimman muodikkaan yleisen nimen omille lapsilleen, ettei tarvitse kärsiä erikoisesta nimestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vaan niin kova tarve olla erikoisia ja tehdä lapsistakin sellaisia, jotka erottuvat joukosta.
Lapset vaan harvoin haluavat erottua, koska se on yleensä negatiivista.
Tunnen yhden perheen, jossa on yli 10 lasta, joiden kaikkien nimi alkaa J:llä. Variaatio normaalista tyyliin Johanna, itse keksittyyn, tyyliin Jemissa. En tiedä mikä siinä on niin hienoa, että annetaan outoja nimiä. Sukunimi ihan tavallinen -nen päätteinen suomalaisnimi. Vanhemmat duunareita, ei kovin korkeasti koulutettuja. Siinä on varmaan joku yhteys, akateemiset haluavat suosia perinteisiä nimiä.
(Siitäpä idea nimien antajille, että VRK:n mukaan Suomessa ei ole vielä yhtään Jemissaa.)
Tätä mä ihmettelen, että mikä näissä -nen-päätteisissä nimissä jaksaa aina ihmisiä puhuttaa, että ne pitää erikseen mainita.
Lähinnä se että jos lapsen nimi on jotain kovin kansainvälistä ja erikoista, niin se suomalainen nimi kuulostaa helposti hölmöltä.
Aada Aurora Isadora Möttönen. (Toivottavasti ei ole kenenkään oikea nimi.)
Minusta kansainvälinen/erikoinen nimi kuulostaa paremmalta, jos on vaikka ruotsalainen sukunimi. Mutta tietysti tämä voi olla makuasiakin.
Minun korvaani ruotsalainen sukunimi ei kuulosta mitenkään erityisen kansainväliseltä eikä sen kanssa sovi ruotsalaista etunimeä kansainvälisempi etunimi yhtään paremmin kuin suomalain sukunimen kanssa. Ellei kansainvälisellä nyt tarkoitettu vain anglosaksista, sillä logiikalla André Andersson kuulostaa paremmalta kuin André Aitolehti, mutta kansainvälinen ei välttämättä tarkoita anglosaksista... Toisaalta miksei sukunimi ja etunimi voisi olla eri taustaa? Sukunimestäkin pääsee helposti eroon jos se ei itseä miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on toistunut pariin otteeseen se, että vanhemmilla on ollut "liian yleinen" nimi, joka on ärsyttänyt, ja lapsille on haluttu antaa erikoisempaa. Mahtaako sitten nämä lapset aikanaan antaa taas mahdollisimman muodikkaan yleisen nimen omille lapsilleen, ettei tarvitse kärsiä erikoisesta nimestä?
Kyllä. Yksi nimenantokriteeri itselläni oli, että tavallinen kalenterinimi. Ei kuitenkaan mitään Leo ja Sofia, eli ei niitä "liian yleisiä".
t. se tavallisen nimisen äidin erikoisen niminen tytär
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kyllä harvinaista nimetä lasta nimellä, jota ei ole kenelläkään muulla. Onkohan nyt liiottelun makua?
Moi, ulkkari isä ja tällä nimellä on tietääkseni tasan 1 tällä kirjoitusasulla tässä maassa.
Onneksi se ei ole Miica tms...
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ihmisten uniikkina pitämän nimet eivät suinkaan ole uniikkeja, vaan vanhoja raamatullisia nimiä. Mä tsekkaan aina etunimikirjasta, jos tulee joku vieras nimi vastaan, ja tosi usein nimi onkin ollut vanha raamatullinen nimi.
Raakel ja Sippora on molemmat naisten nimiä Vanhasta Testamentista, mutta jälkimmäisen sälyttyäminen lapsen niskaan Suomessa vuonna 2021 on hölmöä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on toistunut pariin otteeseen se, että vanhemmilla on ollut "liian yleinen" nimi, joka on ärsyttänyt, ja lapsille on haluttu antaa erikoisempaa. Mahtaako sitten nämä lapset aikanaan antaa taas mahdollisimman muodikkaan yleisen nimen omille lapsilleen, ettei tarvitse kärsiä erikoisesta nimestä?
Minä olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja, nimeni on siis luokkaa Kuuratähti Lumihiutale Yasminea Virtanen, ja aion antaa omille lapsilleni kauniina pitämäni nimet, niiden yleisyydestä viis. Omaani en tosin ole koskaan pitänyt edes kauniina. Esimerkiksi Klaara ja Olavi ovat mielestäni todella kauniita nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on toistunut pariin otteeseen se, että vanhemmilla on ollut "liian yleinen" nimi, joka on ärsyttänyt, ja lapsille on haluttu antaa erikoisempaa. Mahtaako sitten nämä lapset aikanaan antaa taas mahdollisimman muodikkaan yleisen nimen omille lapsilleen, ettei tarvitse kärsiä erikoisesta nimestä?
Minä olen ensimmäisen kommentin kirjoittaja, nimeni on siis luokkaa Kuuratähti Lumihiutale Yasminea Virtanen, ja aion antaa omille lapsilleni kauniina pitämäni nimet, niiden yleisyydestä viis. Omaani en tosin ole koskaan pitänyt edes kauniina. Esimerkiksi Klaara ja Olavi ovat mielestäni todella kauniita nimiä.
Tuli virhe, olen siis toinen tähän ketjuun kommentoinut, jonka kaikilla sisaruksilla on erikoiset nimet :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat antaneet meille kaikille hyvin erikoiset nimet ja kyllä, kiusattu on jokaista nimen vuoksi. En tiedä miksi ovat tällaisiin nimiin päätyneet. Ihan normaaleja töissäkäyviä ihmisiä ovat, ei ole mitään halua muuten erottua joukosta ja äitini on vielä varsin uskonnollinen sekä vanhanaikainen.
Meillä taas kävi niin, että kaksi ensimmäistä sai tavalliset nimet tyyliä Tuomas ja Minna. Minä olin sitten nuorimmaisena se uniikkiniminen. Jebajee.
Onko sun sisarukset Elina ja Hannu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on lumiikkinimiä. Valkoisten lumihiutaleiden uniikkia yksilöllisyyden tavoittelua. Jenkeissä sentään ollaan rohkeasti perusmassaa ja annetaan ihme mukauniikkeja skitsonimiä kuten Diesel, Dallas tai Yankee, Suomessa pitää olla nimi "jota kellään muulla ei ole tai on tosi harvinainen", jotta erottuisi massasta. Vaikka ihmiset tietysti! ovat yksilöitä ja ei kahta samanlaista ole, niin tarviiko sitä uraa lapsesta asti jo ihan oikeasti ruveta kehittämään?
No mutta ihan oikeasti on se melko rasittavaa olla Jenni P neljän Jennin luokalla. Että kohtuus toki kaikessa.
Meidän luokalla oli Jenni Hö ja Jenni Hä :)
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko tätä samaa asiaa ihmetellä joka päivä. Sitäpaitsi olette itse kiusaajia, kun haukutte ihmisiä, jotka antavat lapselleen erikoisemman nimen. Toivottavasti ette kasvata omista lapsistanne kiusaajia.
Näinhän se on. Pienet lapset eivät osaa ihmetellä nimiä. Usein se erikoisen niminen lapsi on ollut kaverina jo päiväkodissa ja lapset suhtautuvat siihen aivan normaalisti. Te vanhemmat noita erikoisia nimiä jaksatte päivitellä! Ts lapset eivät kiusaisi nimistä, jos eivät olisi kuulleet kotona puhuttavan, että sillä on erikoinen nimi. Menkääpä äipät ja iskät pikkusen nyt itseenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on lumiikkinimiä. Valkoisten lumihiutaleiden uniikkia yksilöllisyyden tavoittelua. Jenkeissä sentään ollaan rohkeasti perusmassaa ja annetaan ihme mukauniikkeja skitsonimiä kuten Diesel, Dallas tai Yankee, Suomessa pitää olla nimi "jota kellään muulla ei ole tai on tosi harvinainen", jotta erottuisi massasta. Vaikka ihmiset tietysti! ovat yksilöitä ja ei kahta samanlaista ole, niin tarviiko sitä uraa lapsesta asti jo ihan oikeasti ruveta kehittämään?
No mutta ihan oikeasti on se melko rasittavaa olla Jenni P neljän Jennin luokalla. Että kohtuus toki kaikessa.
No ei se koulu kuitenkaan montaa vuotta kestä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on uniikki nimi?
Sutsisatsa, lumiotus, sulkasato ja fafoofe esim.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on uniikki nimi?
Sutsisatsa, lumiotus, sulkasato ja fafoofe esim.
En usko, että tuollaisia nimiä edes hyväksyttäisiin. Kerro ihan oikea erikoinen nimi.
No kerros nyt se nimi. Kirjoita vaikka takaperin niin ei osu hakuihin ;)
Vierailija kirjoitti:
Musta on vähän eri juttu, onko se uniikkinimi se kutsumanimi vai joku kolmas nimi tyyliin Linnea Orvokki Kehäkukka Korhonen. Eihän niihin toisiin nimiin törmää juuri missään, vaan jossain virallisissa papereissa.
Me annettiin lapselle uniikkinimi juuri toiseksi nimeksi ja se tapahtui vähän sattumalta. Etunimiä oltiin jo mietitty valmiiksi ja sitten kun lapsi syntyi ja nähtiin miltä hän näyttää, se nimi valikoitui aika helposti. Toista ei meinattu löytää millään ja lopulta alettiin keksimään itse. Mies keksikin tytölle sitten ihanan toisen nimen. Harvoinhan sitä toista nimeä missään käytetään, viimeksi kuulin sen tyttären häissä. Ja lämmitti sydäntä kovasti, että mies keksi hänelle niin kauniin nimen, joka on kuitenkin piilossa ja tulee esiin vain juhlallisissa tilaisuuksissa.
Mun tytöstä tulee Aida Adele! Eli suomeksi
Aita Aattele!
Aattele miten nätti nimi!
Vierailija kirjoitti:
Moni uniikki nimi on oikeasti kaunis ja monesta uniikki nimestä tulee ajan saatossa yleinen nimi. Näin on käynyt esim. nimille Lumi ja Venla.
Venlahan on tuttu jo Seitsemästä veljeksestä, ei ole mikään 2000-luvulla keksitty nimi.
Minulla on melkein uniikki nimi (nimen kantajia joitain kymmeniä, koskaan en ole törmännyt kaimaani). Vanhempani ovat normaaleja keskiluokkaisia duunareita. Heillä on yleiset nimet, ja he ovat kertoneet miten ärsyttävää oli kun koulussa luokalla oli kolme muuta saman nimistä. Lopputuloksena minä loistin uniikkiudellani muista lapsista :D