Pitäisi laihduttaa, mutta sitten koko perhe saisi kärsiä, ja mies ei suostu.

Vierailija kirjoitti:

Ööö, en edes halua laihtua, kysyin, mitä teen tuon miehen kanssa?

Voin siis laihduttaa, jos koko perhe syö niitä dieetti ruokia. Mutta siihen en ala, että itse kärsin nälkää ja syön kevyesti, kun muut nauttii hyvästä ruuasta ja täydestä vatsasta.

Ap

Ei laihduttaessa kannata kärsiä nälkää.muuten kaikki kilot tulee laihdutuksen jälkeen takaisin korkojen kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.

Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.

Mulla toi tapahtui kun täytin 40v. N50

Lopettakaa nyt jo tämä että laihduttaminen = nääntyminen :D Jokainen voi halutessaan alkaa jollekin älyttömälle kitudieetille tai sitten voi syödä normaalia ruokaa kohtuullisia määriä ja pitää kerran viikossa sen pitsaperjantain ja syödä kohtuullisen määrän pitsaa. Jos ruokailun ja annoskokojen hahmottaminen on vaikeaa, kannattaa käydä jollain ravitsemusterapeutilla juttelemassa.

Jos miehelle ei kelpaa normaali ruoka (mistä lähtien kasvissosekeitto ja raejuusto on ollut laihdutusruokaa? Mielestäni ihan perus keittolounas, jos nappaa tuorepalaa ja leivän kaveriksi vielä), niin anna sen sitten hoitaa oma ruokahuoltonsa itse. 

Jos et halua korjata ruokavaliota niin lisää liikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Voit ihan rauhassa syödä sitä samaa pitsaa kuin mieskin, kunhan syöt maltillisen annoksen. Syö kaksi viipaletta ja laita runsas salaatti itsellesi lisäksi. Nuo sopat ja raejuustot on saatanasta, älä sellaisia puputa jos et oikeasti niistä erityisemmin tykkää. Laihdutus epäonnistuu jos syö jotain ihme dieettiruokia ja koko ajan kaipaa ja himoitsee niitä ruokia joista oikeasti pitää. Laihdutus myös epäonnistuu jos tekee sitä vain sen takia että joku muu (mies) vaatii laihtumaan. Omasta halusta sen pitää lähteä.

Me ollaan miehen kanssa laihduttu muutaman kuukauden aikana melkein kymmenen kiloa molemmat. Kimppalaihduttaminen oikeasti auttaa ja motivoi. Ihan normaalia ruokaa syödään päivittäin, ei mitään raejuustoja. Syödään myös jälkiruokaa ja makeisia.  Mutta. Meillä on vain kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Herkut syödään heti aterian jälkeen jolloin ei edes jaksaisi niitä paljon ottaa. Seuraavana päivänä sitten taas lisää jos tekee mieli. Mikään ruoka ei ole kiellettyä, herkkuja saa syödä loppuelämänsä. Kaiken takana on maltillinen annoskoko, normaali kotiruoka, viikoittainen punnitus  ja hidas  laihtuminen. Mitään välipaloja aterioiden välissä me ei syödä, ei edes hedelmiä. Sipsejä meille ei osteta, mutta jos ostettaisiin niin sitten se sipsiannos syötäisiin jälkiruoan tapaan heti aterian jälkeen.

Kokeile, tää oikeasti toimii meille, ehkä sullekin.

Hyvä vinkki loppuelämän painon ylläpitoon.

Dieetin sijasta ap:lle pitäisi rakentaa karsina

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2581 kirjoitti:

Sain täältä hyviä vinkkejä, kiitos teille:) olin aikalailla samoissa mitoissa oleva nuori nainen, paino nousi alkoholismin takia(nykyään raitis). Ainoastaan nestepöhö lähti, kilot jäi vaikka ruokavalio korjaantui.

Useita antibioottikuureja lapsuudesta lähtien(krooninen sairaus), varmasti suolisto aika kuralla. Kokonaisvaltainen tulehdustila edelleen kropassa, mutta eka steppi olikin raitistua mikä ei ollut mikään taikatemppu.

Jännää on, että olen jo pienestä pitänyt ns. Hyvistä ruoista, eli kasviksista yms. Makean perään en ole ikinä ollut, ja pienenä tuli oksurefleksi vaaleista viljoista vaikka en ole vilja-allerginen.

Olisin kasvisruokavaliolla mutta kroonisen anemian vuoksi tarvitsen proteiinia kunnolla(jatkuvan rautalääkityksen lisäksi).

Olen myös taipuvainen vetämään asiat äärilaitoihin(ortoreksia/anoreksia teininä) niin opettelen suhtautumista normaaleihin, terveisiin elämäntapoihin. Ihana mies vierellä joka tukee minua ja on katsellut minua vuosia...

Aloituksesta olen hämmentynyt. Mitä apua ap siis kaipaa, jos ero on kerran jo päässään päätetty? Ei paljon lapset taida mielessä painaa. Minusta tuntuu, että ap:llä on huono itsetunto. Haluisi olla itsevarma kropastaan mutta murehtii miehen ajatuksia itsestään.

Toki jokainen saa tehdä elämällään mitä haluaa, mutta kaikilla ei ole samat päämäärät ja se on vaan hyväksyttävä.

Ruoka on selkeästi riippuvuus eikä enää pelkkä nautinto, koska toisten herkuttelu olisi ap:ltä pois. Tavallaan mustasukkaisuutta ruoasta.

Entäs sitten vaikka on ruoka mustasukkaisuutta?

Meillä on aina ollut sekä miehellä että mulla. Jos toinen on päässyt jonnekin syömään kaverin kanssa, niin samaa ruokaa haetaan kotiin toiselle osapuolelle. (tai sitten on syöty salaa)

Ei tietty koske mitään peruskotiruokaa, vaan kiinalaista, hampparia, pitsaa jne

Ap

Hmmm, salasyömistä. Kiukuttelua ruuasta. Teillä ei kummallakaan ole terve suhde ruokaan.

Vierailija kirjoitti:

Ööö, en edes halua laihtua, kysyin, mitä teen tuon miehen kanssa?

Voin siis laihduttaa, jos koko perhe syö niitä dieetti ruokia. Mutta siihen en ala, että itse kärsin nälkää ja syön kevyesti, kun muut nauttii hyvästä ruuasta ja täydestä vatsasta.

Ap

Mistä ihmeestä on peräisin tuo, että laihtuakseen pitäisi kärsiä nälästä?

Kaikkein olennaisin asia on se, mitä syö, ja kuinka suuria annoksia, ja kuinka monta kertaa vuorokaudessa. Oikein koostetussa ateriamallissa paino putoaa ilman nälkää ja mielitekoja, ja muut voivat vetää "herkkuja" vieressä ilman, että itsellä tekisi mieli.

Mutta jos et kerran edes halua laihtua, niin eihän ongelmaa ole. Vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööö, en edes halua laihtua, kysyin, mitä teen tuon miehen kanssa?

Voin siis laihduttaa, jos koko perhe syö niitä dieetti ruokia. Mutta siihen en ala, että itse kärsin nälkää ja syön kevyesti, kun muut nauttii hyvästä ruuasta ja täydestä vatsasta.

Ap

Mistä ihmeestä on peräisin tuo, että laihtuakseen pitäisi kärsiä nälästä?

Kaikkein olennaisin asia on se, mitä syö, ja kuinka suuria annoksia, ja kuinka monta kertaa vuorokaudessa. Oikein koostetussa ateriamallissa paino putoaa ilman nälkää ja mielitekoja, ja muut voivat vetää "herkkuja" vieressä ilman, että itsellä tekisi mieli.

Mutta jos et kerran edes halua laihtua, niin eihän ongelmaa ole. Vai?

Kun lihava ei hormonihäiriöineen erota normaalia nälkää vaan on "nälkä" jos ei syö tauotta.

lemppaat miehen ja jatkat syömistä ja lihomista, problem solved

Ap ei selvästikään tiedä laihduttamisesta yhtään mitään eikä osaa lopettaa ahmimista. Kiukuttelee sitten miehelleen. Sääliksi käy miestä ja lapsia.

No älä laihduta. Anna olla. Syö ja ahmi entiseen malliin.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2581 kirjoitti:

Sain täältä hyviä vinkkejä, kiitos teille:) olin aikalailla samoissa mitoissa oleva nuori nainen, paino nousi alkoholismin takia(nykyään raitis). Ainoastaan nestepöhö lähti, kilot jäi vaikka ruokavalio korjaantui.

Useita antibioottikuureja lapsuudesta lähtien(krooninen sairaus), varmasti suolisto aika kuralla. Kokonaisvaltainen tulehdustila edelleen kropassa, mutta eka steppi olikin raitistua mikä ei ollut mikään taikatemppu.

Jännää on, että olen jo pienestä pitänyt ns. Hyvistä ruoista, eli kasviksista yms. Makean perään en ole ikinä ollut, ja pienenä tuli oksurefleksi vaaleista viljoista vaikka en ole vilja-allerginen.

Olisin kasvisruokavaliolla mutta kroonisen anemian vuoksi tarvitsen proteiinia kunnolla(jatkuvan rautalääkityksen lisäksi).

Olen myös taipuvainen vetämään asiat äärilaitoihin(ortoreksia/anoreksia teininä) niin opettelen suhtautumista normaaleihin, terveisiin elämäntapoihin. Ihana mies vierellä joka tukee minua ja on katsellut minua vuosia...

Aloituksesta olen hämmentynyt. Mitä apua ap siis kaipaa, jos ero on kerran jo päässään päätetty? Ei paljon lapset taida mielessä painaa. Minusta tuntuu, että ap:llä on huono itsetunto. Haluisi olla itsevarma kropastaan mutta murehtii miehen ajatuksia itsestään.

Toki jokainen saa tehdä elämällään mitä haluaa, mutta kaikilla ei ole samat päämäärät ja se on vaan hyväksyttävä.

Ruoka on selkeästi riippuvuus eikä enää pelkkä nautinto, koska toisten herkuttelu olisi ap:ltä pois. Tavallaan mustasukkaisuutta ruoasta.

Entäs sitten vaikka on ruoka mustasukkaisuutta?

Meillä on aina ollut sekä miehellä että mulla. Jos toinen on päässyt jonnekin syömään kaverin kanssa, niin samaa ruokaa haetaan kotiin toiselle osapuolelle. (tai sitten on syöty salaa)

Ei tietty koske mitään peruskotiruokaa, vaan kiinalaista, hampparia, pitsaa jne

Ap

ööö, minkä ikäisiä oikein olette?! aika erikoiselle kuullostaa tuo touhu

Ap olet lapsellinen valittaja. Siirrät vastuun omasta painostasi muille. Käytät perhettäsi tekosyynä sille, ettet edes yritä laihduttaa. Häpeäisit,aikuinen ihminen.

Kyllä se olet sinä itse, joka sen ruuan suusta alas laittaa. Itse teet päätöksen syödä itsesi turvoksiin.

Ap on kuin Tammy Slaton, syyttää muita kun ei laihdu vaikka itse syö kuin teollisuusimuri.

AP kokee, että ei tarvitse laihduttaa.

Mies haluaa, että AP laihduttaa, mutta AP:n pitäisi hoitaa asia niin, että muu perhe syö mitä syö ja AP yksin tekee muutokset omaan ruokavalioonsa.

Teidän mielestä AP:n tulee laihduttaa vaikka ei itse halua ja alatte jakaa pitsanvähennysvinkkejä.

Tää kuviohan on ihan f*cked up! Herätkää!

Jos AP ei halua itse laihduttaa, hänen ei tarvitse. Jos mies kokee, että AP:n täytyy laihduttaa, hänen tulee sitten myös olla tukena ja tsempparina, ei ihmisenä joka tilaa pitsan.

Tässä ei ole kyse siitä, että laihduttaminen olisi joku nälkäkuuri vaan ihan siitä, että jos parisuhteessa toinen ei halua puuttua omaan painoonsa, niin se hänelle on suotava. Vaikka painaisi 200kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ajan kuluessa tuo 35 kg ylipainoa on tullut?

Minkä ikäisenä olit viimeksi normaalipainoinen?

Kai ymmärrät että painoa voi helposti tulla vielä 20 kg.

Esim Riitta väisänen painaa 100 kg...ja saa syödä mitä haluaa..

Syksyllä 2013 painoin 68kg. Ja lopetin tupakoinnin.

2014 80kg

2015 88kg

2019 kesällä painoin 95kiloa,nyt sen ajan vaatteet ei mahdu päälle, eli oisko nyt 100kg?

Ei ole puntaria kotona niin en tiedä onko ylipainoa 30 vai 35kg.

Pituus on 161cm.

Ap

Olit ylipainossa jo ennen kuin lopetit röökin. 161cm pitkä nainen kuluttaa oikeasti hyvin vähän energiaa jos ei treenaa kovaa. Mitä jos pienentäisit herkkuannoksia, et muuttaisi sen kummemmin ruokavaliota ja kävisit salilla ja lenkeillä? Nyt alkaa kevät ja suurissa kaupungeissa on ainakin lenkkimaastojen ohessa noita ulkoliikuntapaikkoja. Toinen vaihtoehto on tehdä salille ohjelma tai jonkun personal trainerin kanssa muokata sopiva treeniohjelma. Jos nimittäin haluat syödä vapaammin niin silloin se energia täytyy kuluttaa.

Kävelen jo koirien kanssa päivittäin.

Salille en kehtaa, ja liikunta ei laihduta. Ei kaikkien tarvitse olla laihoja,eli ei ole pakko kuluttaa sitä mitä syö. Jos haluaa olla laiha, niin sitten pitää tietenkin laskea mitä syö.

Ap

Olisiko tässä hyvä syy laihduttaa? 

No ei ole, miksi kaikkien pitäisi käydä salilla? En kehdannut mennä sinne kun painoindeksi oli parikymppisenä 23 :'D

Ap

Ei minunkaan mielestä kaikkien tarvitse käydä salilla, mutta kenenkään ei pitäisi jättää menemättä, koska ei kehtaa. Kirjoittamastasi sai sellaisen kuvan, että voisit harkita salilla käymistä. 

Minua kiinnostaisi tietää, miksi olet jaksanut vetää näin pitkän keskustelun, jos painolla ei ole sinulle mitään merkitystä? Tuskin miehen kuittailullakaan on, jos olet täysin sinut painosi ja sen tuomien haasteiden kanssa. 

Tietysti on merkitystä, jos saisin lääkkeen, joka lahduttaisi mut itsestään, ilman isoista ruoka määristä luopumista, niin tietenkin ottaisin sen!

Mutta helppoa ratkaisua ei ole vielä keksitty, joten jatkan syömisestä nauttimisesta ylipainoisena.

Tämä keskustelu on aivan sivuraiteilla, en kaipaa laihdutus neuvoja, koska en sellaiseen rääkkiin ole lähdössä.

Ap

Tämä keskustelu lähti sivuraiteelle jo aloitusviestistäsi. Et halua laihtua, mutta haluaisit kyllä, jos siihen olisi jokin ihmelääke, ja voisit jatkaa syömistä, tai koko muu perhe kärsisi mukanasi. Iskemätön logiikka.

Älä sitten valita, jos et halua lopettaa mässäilyä. Älä myöskään levittele virhekäsitystä, jonka mukaan hampparit ja sipsit olisivat ruokaa, ja laihtumiseen vaadittava moskaa.

Voin kertoa, että on mahtava tunne, kun vaatteet istuvat päällä, portaiden nousu ja lenkit hoituvat helposti, ja parisuhde kukoistaa, vaikka onkin eri eväät. Mutta jokainen valitkoon tiensä ja tyytyköön lopputulokseen inisemättä.

Lataa siihen älyluuriisi kalorinlaskurisovellus ja ala muuttaa elämäntapojasi ihan oman terveytesi vuoksi. Itse laihdutin sellaisella ja koiran otolla (kävelyä pari tuntia päivässä) 107 kilosta 66 kiloon, puolitoista vuotta meni ja kompuroitua tuli. Ja pitsaakin tuli syötyä, mutta puolikas pitsa. (kokonaisessa on 1200 kaloria, tiesitkö?) Olen 153 cm "pitkä".  Joo, on siinä vielä 13 kiloa liikaa, normiarvo olisi 53 kiloa. Se alkoi tuo diabetes kolkutella sokerimittarissa, kävin öisin vessassa ja janotti. Nyt sokeriarvot on laskeneet normaaleiksi. 

Ei juoppokaan voi kieltää muita juomasta, vaikka itse rajoitteletkin määriäsi. Ei toisia voi kieltää. Omia valintoja. 

Kaikkea voit syödä, mutta aivan hitusen. Annoskoko on rakaiseva. Kahdeksasosa pitsaa, kaksi sipsiä jne. Ja pidä pitkä tauko yön aikana, 12 - 16 tuntia täysin syömättä, jotta keho saa levätä ja sokerit laskee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööö, en edes halua laihtua, kysyin, mitä teen tuon miehen kanssa?

Voin siis laihduttaa, jos koko perhe syö niitä dieetti ruokia. Mutta siihen en ala, että itse kärsin nälkää ja syön kevyesti, kun muut nauttii hyvästä ruuasta ja täydestä vatsasta.

Ap

Mistä ihmeestä on peräisin tuo, että laihtuakseen pitäisi kärsiä nälästä?

Kaikkein olennaisin asia on se, mitä syö, ja kuinka suuria annoksia, ja kuinka monta kertaa vuorokaudessa. Oikein koostetussa ateriamallissa paino putoaa ilman nälkää ja mielitekoja, ja muut voivat vetää "herkkuja" vieressä ilman, että itsellä tekisi mieli.

Mutta jos et kerran edes halua laihtua, niin eihän ongelmaa ole. Vai?

Olen 2006 laihduttanut normaalipainon sisällä kasvissosekeitolla, ruisleivällä ja tupakalla 6kg. Kyllä siinä sai nälkää kärsiä että putosi paino.

Ap