Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaista on sisäinen puheesi?
Käytkö pääsi sisällä keskusteluja itsesi kanssa? Puhutko itsellesi kuin toiselle persoonalle? Tai onko sisälläsi kriitikko, joka jatkuvasti kyseenalaistaa ja heittää kapuloita rattaisiin? Tiettävästi jokainen pulpattaa päänsä sisällä enemmän tai vähemmän, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, millaista muiden sisäinen puhe on.
Kommentit (499)
Tunnen ihmisiä, jotka ajattelevat usein ääneen. Onko se heidän sisäistä puhettaan, joka muuttuu ulkoiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuvaa ja puhetta samassa paketissa. Pohdintaa kertojan muodossa töissä ollessani ja joskus luon kuvallisia tarinoita mielessäni. Joskus on pelkkää ölinää ja aivot rasittuu ja sitten on täysi nollaus. Korvamadotkin todella yleisiä.
Soiko kellään ällöttävä iskelmän tapainen jankutus ?
Se on tosi inhottavaa
Sitä ennen jokin asia v ituttaa, puhun joo kyllä se tästä mielessäni itselle, sitten tuo
paska musa päälle, eikä se meinaa loppua, ennenkuin laitan jonkun cd soimaan.
Vierailija kirjoitti:
Soiko kellään ällöttävä iskelmän tapainen jankutus ?
Se on tosi inhottavaa
Sitä ennen jokin asia v ituttaa, puhun joo kyllä se tästä mielessäni itselle, sitten tuo
paska musa päälle, eikä se meinaa loppua, ennenkuin laitan jonkun cd soimaan.
Mulla soi päässä nyt Nickelbackia.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisiä, jotka ajattelevat usein ääneen. Onko se heidän sisäistä puhettaan, joka muuttuu ulkoiseksi?
Minä ainakin puhun paljon tavallaan ajattelematta, se on hyvin tavallista minulle. Siis puhun ulos aikalailla suoraan kaiken mitä mieleen tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaista mutinaa ja jupinaa sekä v'ttumaisia juonia...
Vierailija kirjoitti:
Vihaista mutinaa ja jupinaa sekä v'ttumaisia juonia...
Miksi juonit sisäisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelen muiden kanssa pääni sisällä. En siis itseni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelen muiden kanssa pääni sisällä. En siis itseni kanssa.
Keiden kanssa sitten keskustelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelen muiden kanssa pääni sisällä. En siis itseni kanssa.
Keiden kanssa sitten keskustelet?
Tuttujen. Ehkä keskustelu on huono sana. Parempi olisi puhun muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah, mä teen tätä kanssa. Jos vaikka töissä jokin asia on jäänyt harmittamaan, niin jatkan tilanteen selvittelyä työkaverin kanssa päässäni. Useimmiten ne keskustelut menee niin, että olen päässäni näissä keskusteluissa paljon rohkeampi tai parempi ihminen kuin oikeasti, aina oikeassa ja kävelen tilanteesta voittajana ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelen muiden kanssa pääni sisällä. En siis itseni kanssa.
Keiden kanssa sitten keskustelet?
Tuttujen. Ehkä keskustelu on huono sana. Parempi olisi puhun muille.
Etkö halua puhua heille suoraan? Mistä syystä puhut heille sisäisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hah, mä teen tätä kanssa. Jos vaikka töissä jokin asia on jäänyt harmittamaan, niin jatkan tilanteen selvittelyä työkaverin kanssa päässäni. Useimmiten ne keskustelut menee niin, että olen päässäni näissä keskusteluissa paljon rohkeampi tai parempi ihminen kuin oikeasti, aina oikeassa ja kävelen tilanteesta voittajana ulos.
Prosessoit asiat ja tunteet siis tällä tavalla? Jääkö hampaan koloon asioita? Ethän nosta itseäsi liikaa vaan pysyttäydyt rehellisyydessä?
Suunnittelen joukkomurhia ja hihittelen itsekseni.
Liittyyköhän tämä jotenkin yleisesti siihen miten ihminen ajattelee? Olettaisin että ihminen joka käy jonkinlaista keskustelua päänsä sisällä pystyy myös huomattavasti helpommin keskustelemaan, selittämään asioita muille ja on esim. kirjallisesti lahjakas?
Itse en ole ikinä ymmärtänyt sitä, ja kuulin koko ilmiöstä vasta muutamia vuosia sitten. Itse ajattelen asioita aina abstraktisesti ja loogisesti, eikä ole koskaan moinen puheella ajattelu tullut mieleen. Paitsi tietysti jos suunnittelee nimenomaan miten kertoa jokin asian jollekulle toiselle.
Se myös tekee keskustelusta haastavampaa, kun joku sanoo jotain, niin ei minulle tule mieleen heti mitään sanallista vastausta, vaan ajattelen loogisesti sitä puheen sisältöä ja alan sen jälkeen miettimään miten sisällöllisesti vastata siihen. Se varsinainen sanallinen vastaus on tuon prosessin viimeinen vaihe joka pitää tietoisesti rakentaa siitä abstraktista suunnitelmasta mitä haluan sanoa.
Varmaan samalla tavalla ajattelevilla kuten minulle, on myös matematiikka ja erilainen insinöörityö eri tavalla helpompaa. Jos miettii esimerkiksi miten vetää sähkö jossain virtapiirissä tai miten rakentaa tukeva lattia, niin mietin tietysti suorana niitä rakenteita, ja miten erilaiset voimat vaikuttavat niihin.
Jos tuo pitäisi itselle selvittää jonkun sisäisen puheen avulla, niin eihän siitä tulisi mitään. Ehkä se on se syy miksi joillekin tälläisissä rakenteissa (tai matematiikassa) minusta itsestäänselvä logiikka tuntuu olevan toisille (esim vaimolleni) niin käsittämättömän vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelen joukkomurhia ja hihittelen itsekseni.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon pahuutta teissä sisällä äänien kanssa...
Katsoin samaa asiaa.
soon paholainen
Just what I saw in my old dreams
Were they reflections of my warped mind staring back at me?
'Cause in my dreams it's always there
The evil face that twists my mind and brings me to despair
...
Six six six, the number of the beast
Six six six, the one for you and me
Alue: Aihe vapaa
Eri asioita mutta ei kaikki sisäinen puhe ole äänellä puhuttua myöskään. Sanoittaminen riippuu myös tulkitsijasta.