Boomer-vanhempieni korona-ajan itsekkyys kyllästyttää
Koko korona-ajan on tässä kuunneltu, miten hirveää heillä nyt onkaan, kun ei pääse matkoille. Kamala vääryys, kun on tyydyttävä vain mökkiin, taloon, isoon pihaan ja eläkeläisystävien kanssa seurusteluun. Hehän siis eivät ole rajoittaneet sosiaalisia lähikontaktejaan mitenkään. Välillä olen yrittänyt keskusteluissamme tuoda esille mm. nuorten tilanteen tässä koronan keskellä, mutta ei minun vanhempiani sellaiset kiinnosta. Nykynuoret kuulemma heikkoja ja "hyvä on oppia vastoinkäymisiä kestämään".
Työskentelen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Monelta on korona sumentanut tulevaisuudennäkymiä, vienyt töitä ja muuttanut koulunkäynnin täysin. Mietitään, uskaltaako kavereita tavata ja onko se väärin. Kaikki on epävarmaa ja sama jatkuu vaan hamaan tulevaisuuteen.
Voin omasta puolestani sanoa, että parikymppisenä opiskelijana olisin varmasti masentunut ja opiskeluinnostus romahtanut, jos olisi lähes vuodeksi laitettu harrastukset, lähiopetus ja keikkatyöt tauolle ja olisin vain istunut pikkuyksiössäni. Lisäksi vielä viety sosiaaliset aktiviteetit tai ainakin sellaisista olisi pitänyt tuntea syyllisyyttä. Ei siinä kävelylenkit olisi paljon piristäneet.
Nämä nuoret kyllä jaksavat ja kestävät hirvittävän paljon, ihailen monien mukautumiskykyä ja asennetta. Ovat hirvittävän paljon sitkeämpiä ja avarakatseisempia kuin esimerkiksi nuo minun vanhempani. Tai minä. Olen kurkkuani myöten täynnä vanhempieni ulinaa ja tässä alkaa olla jo välien viilentäminen lähellä, kun en vaan jaksa noin itsekkäitä ihmisiä kuunnella. Heillä on oikeasti kaikki helvetin hyvin.
Kommentit (103)
Ei elämä ole vertailumielekästä "kenellä on vähemmän".
Ei siinä ole mitään rajaa, kuinka hyvin - tai kuinka huonosti - ihmisellä voi mennä, ja on kovin epätervettä verrata jonkun toisen kokemaa vastoinkäymistä toisten kokemaan.
Tuollaisten ihmisten kanssa pärjää sillä, että ei tartu mihinkään valitukseen. Jättää vain täysin huomiotta ja kommentoimatta.
Isäni on samanlainen. En ymmärrä. Ei myöskään meinaa ymmärtää miksen suostu tapaamaan häntä, kun hän tapaa jatkuvasti muita ihmisiä. Käyttää maskia kaupassa mutta käytön jälkeen jättää sen autoon ja käyttää seuraavalla kerralla samaa.
Viimeksi jutellessa kertoi miten ei ymmärrä, miten nuoret eivät jaksa tätä, kun etäyhteydet ovat niin käteviä. Selitti vain, että asuuhan itsekin yksin, eikä ole mitään ongelmaa. Niin asuu virallisesti yksin, mutta käy pari kertaa viikossa veljeni luona töissä ja ilmeisesti viettää puolet viikosta naisystävänsä perheen luona, jossa lapset asuvat edelleen kotona. Ei nyt ole ihan sama tilanne kuin yksiössä asuvalla nuorella, joka ei tapaa oikeasti ketään. Ei edes ymmärrä, että sisareni elää tuollaisessa tilanteessa. Käsittämätöntä.
Mun boomer-vanhempien mielestä koko koronahömpötys on nyt ohi, kun he ja kaikki heidän omanikäisensä kaverit ovat saaneet rokotuksen.
Eivätpä paljon elämäänsä rajoittaneet tätä ennenkään, ja tosiaan matkoille pitäisi päästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei elämä ole vertailumielekästä "kenellä on vähemmän".
Ei siinä ole mitään rajaa, kuinka hyvin - tai kuinka huonosti - ihmisellä voi mennä, ja on kovin epätervettä verrata jonkun toisen kokemaa vastoinkäymistä toisten kokemaan.
Jos se on maailmanloppu, ettei pääse lentelemään ja lomailemaan pitkin aurinkorantoja, kannattaa kyllä tarkastella omia arvojaan. Matkailun väliinjääminen ja toimeentulon vaarantuminen ei nyt ihan ole vertailukelposia. Tän jokainen järkevä ymmärtää.
Mä olen vähän yli kuuskymmentä eikä mulla ole vaikeuksia koronan takia. Mietin kuitenkin nuoria ihmisiä tässä tilanteessa ja tunnen sympatiaa heitä kohtaan. Heillä on juuri käsillä opiskelut, parinmuodostukset ja muut tulevaisuuden hommat. Eikä heillä ole mahdollisuutta näihin mihinkään ns. normaalisti.
En tasan tarkkaan valita omaa osaani tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Mun boomer-vanhempien mielestä koko koronahömpötys on nyt ohi, kun he ja kaikki heidän omanikäisensä kaverit ovat saaneet rokotuksen.
Eivätpä paljon elämäänsä rajoittaneet tätä ennenkään, ja tosiaan matkoille pitäisi päästä.
Missä 70+ ovat saaneet rokotukset?
Pitää muuttaa sinne heti.
T. Boomeri, joka ei tavannut ketään vuoteen paitsi kerran kahdessa viikossa kaupan kassan.
Pakko sekin, kun ei ole 25km kauppamatkaan kuljetusta. Eka 7 km suksilla pulkka perässä jasitten 20 km autolla. Itsekästä.
että tällainen stoori Stina-Susannalta tällä kertaa ;DDDDDDDDDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämä ole vertailumielekästä "kenellä on vähemmän".
Ei siinä ole mitään rajaa, kuinka hyvin - tai kuinka huonosti - ihmisellä voi mennä, ja on kovin epätervettä verrata jonkun toisen kokemaa vastoinkäymistä toisten kokemaan.
Jos se on maailmanloppu, ettei pääse lentelemään ja lomailemaan pitkin aurinkorantoja, kannattaa kyllä tarkastella omia arvojaan. Matkailun väliinjääminen ja toimeentulon vaarantuminen ei nyt ihan ole vertailukelposia. Tän jokainen järkevä ymmärtää.
Siis minusta on hienoa, kun kavereiden laskettelukuvat Alpeilta ovat tyystin kadonneet. Itse en matkaile - ei ole varaa.
Mutta jokainen terve aikuinen pyrkii välttämään vastoinkäymisiä - mitä ne sitten ikinä kohdallaan ovat.
Jollekin se voi olla kahden viikon San Fransiscon matkan vaihtuminen muuhun - se on silti vastoinkäyminen.
Minulla on rahojen loppuminen kesken kuukauden (ruoissa pysyminen).
Asun opiskelijayksiössä vailla mitään suoratoistopalvelutilauksia tai televisiota tai ehkä ylimääräisiä kuluja. Pyrin käyttämään rahani ruokaan, vaatteisiin ja hygieniaan - jotta joskus, kenties olisin asemassa, jossa hyvinvoinnistani karsiminen olisi jostain laaja-alaisemman konseptin osa-alueiden reunamien murenemista.
Ei sitä, että rahat ruokaan uhkaavat loppua kesken selvittävän kuukauden.
Silti haluan ilmaista, että minulla riittää ymmärrystä siihen, että jonkun toisen hyvinvoinnin kulmat voivat olla kovin erilaiset, ja hyväksyn, että he haluavat pitää niistä kiinni, mikä on tervettä.
En sano tai ajattele, "että ainakin heillä ruoka riittää".
En ole kommunisti.
Keskustelu - Keneltä kysyä palkkaa trollailusta? | Aihe vapaa | Vauva
Ei nuo tuntemani nuoretkaan ole rajoittaneet elämäänsä. Kapakoihin ja joukkoharrastuksiin eivät pääse, mutta muuten kyläilevät ja riekkuvat entiseen malliin mistään välittämättä. Luulisi ajan kuluvan opiskeluun, mutta tuntuu olevan sivuseikka, kunhan vaan on säpinää se on pääasia.
Tämä korona ja sen rajoitukset koskettavat meitä kaikkia niin monin eri tavoin. Jotkut ovat luonteeltaan sopeutuvampia ja toisten elämään tämä taas vaikuttaa vähemmän.
Itse olen perheellinen nelikymppinen, lapset vielä aika pieniä. Ei tämä elämä tässä ole niin kovin paljoa muuttunut, arki on täynnä lasten kaitsentaa kuten ennenkin, viikonloput leikkipuistoja ja ulkoilua. Vuoden takaiseen isoin muutos on se että töitä teen kotoa enkä toimistolla, ja jotkin vapaa-ajan aktiviteetit on siirtyneet tulevaisuuteen (teatterit tai elokuvissa käynnit, illalliset ravintolassa).
Mutta - sitten on heitä joihin tämä vaikuttaa isosti, nuoria joille harrastukset ovat tärkeitä ja koulun sosiaalinen ympäristö jopa sitäkin tärkeämpää. Toisaalta myös ne vanhukset jotka saattoivat täysin sulkeutua koteihinsa, tai yksinasuvat ihmiset joiden sosiaalinen elämä tämän myötä rajoittunut ja myös muuttunut täysin. Sympatiani heidän puolellaan!
Ai, että mä inhoon tuota nimittelyä. Oli kyseessä ikä, etnisyys, sukupuoli tai mikä tahansa, niin nimittely on vain törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämä ole vertailumielekästä "kenellä on vähemmän".
Ei siinä ole mitään rajaa, kuinka hyvin - tai kuinka huonosti - ihmisellä voi mennä, ja on kovin epätervettä verrata jonkun toisen kokemaa vastoinkäymistä toisten kokemaan.
Jos se on maailmanloppu, ettei pääse lentelemään ja lomailemaan pitkin aurinkorantoja, kannattaa kyllä tarkastella omia arvojaan. Matkailun väliinjääminen ja toimeentulon vaarantuminen ei nyt ihan ole vertailukelposia. Tän jokainen järkevä ymmärtää.
Siis minusta on hienoa, kun kavereiden laskettelukuvat Alpeilta ovat tyystin kadonneet. Itse en matkaile - ei ole varaa.
Mutta jokainen terve aikuinen pyrkii välttämään vastoinkäymisiä - mitä ne sitten ikinä kohdallaan ovat.
Jollekin se voi olla kahden viikon San Fransiscon matkan vaihtuminen muuhun - se on silti vastoinkäyminen.
Minulla on rahojen loppuminen kesken kuukauden (ruoissa pysyminen).
Asun opiskelijayksiössä vailla mitään suoratoistopalvelutilauksia tai televisiota tai ehkä ylimääräisiä kuluja. Pyrin käyttämään rahani ruokaan, vaatteisiin ja hygieniaan - jotta joskus, kenties olisin asemassa, jossa hyvinvoinnistani karsiminen olisi jostain laaja-alaisemman konseptin osa-alueiden reunamien murenemista.
Ei sitä, että rahat ruokaan uhkaavat loppua kesken selvittävän kuukauden.
Silti haluan ilmaista, että minulla riittää ymmärrystä siihen, että jonkun toisen hyvinvoinnin kulmat voivat olla kovin erilaiset, ja hyväksyn, että he haluavat pitää niistä kiinni, mikä on tervettä.
En sano tai ajattele, "että ainakin heillä ruoka riittää".
En ole kommunisti.
Ei ole tervettä, jos ei osaa olla kiitollinen elämän perusasioista, kuten kodista, taloudellisesta turvasta ja läheisistä ja uhriutuu, kun extramukavuuksia otetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun boomer-vanhempien mielestä koko koronahömpötys on nyt ohi, kun he ja kaikki heidän omanikäisensä kaverit ovat saaneet rokotuksen.
Eivätpä paljon elämäänsä rajoittaneet tätä ennenkään, ja tosiaan matkoille pitäisi päästä.
Missä 70+ ovat saaneet rokotukset?
Pitää muuttaa sinne heti.
T. Boomeri, joka ei tavannut ketään vuoteen paitsi kerran kahdessa viikossa kaupan kassan.
Pakko sekin, kun ei ole 25km kauppamatkaan kuljetusta. Eka 7 km suksilla pulkka perässä jasitten 20 km autolla. Itsekästä.
Mun vanhemmat on korkeakoulutettuja 75-vuotiaita. Koko kaveriporukka on rokotettu.
Sinulla on siis keski-ikäiset amerikkalaiset vanhemmat, mielenkiintoista. Koska mitään helvetin boomereitahan ei suomessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun boomer-vanhempien mielestä koko koronahömpötys on nyt ohi, kun he ja kaikki heidän omanikäisensä kaverit ovat saaneet rokotuksen.
Eivätpä paljon elämäänsä rajoittaneet tätä ennenkään, ja tosiaan matkoille pitäisi päästä.
Missä 70+ ovat saaneet rokotukset?
Pitää muuttaa sinne heti.
T. Boomeri, joka ei tavannut ketään vuoteen paitsi kerran kahdessa viikossa kaupan kassan.
Pakko sekin, kun ei ole 25km kauppamatkaan kuljetusta. Eka 7 km suksilla pulkka perässä jasitten 20 km autolla. Itsekästä.Mun vanhemmat on korkeakoulutettuja 75-vuotiaita. Koko kaveriporukka on rokotettu.
Minäkin olen korkeasti koulutettu ja kysyn edelleen, että missä kunnassa?
Olen 50+ ja saanut välillä myötähävetä ikäisteni ja vähän vanhempien korona-asenteita. Suuri osa suhtautuu järkevästi. Mutta joukkoon mahtuu jos jonkinlaista marmattajaa, jotka eivät ajattele omaa napaa pidemmälle. Varmasti löytyy huonoja asenteita kaikista ikäryhmistä, en kiistä... Joillakin silti kadonnut omassa etuoikeutetussa asemassaan suhteellisuudentaju.
Taasko tätä meidän vanhempien haukkumista... missä vaiheessa ikäisistäni tuli tällaisia?
Sellasia ne boomerit on. Itsekkäitä ja usein vihaavat lapsiaank7n