60-luvun lapset

Olen vasta aikuisena tajunnut, että lapsena äiti ei koskaan halannut, lukenut kirjaa minulle, leikkinyt kanssani tai järjestänyt syntymäpäiväjuhlia jne... lahjat sain jouluna ja syntymälahjaksi. Muistan toruja ja vertailuja muihin. Ensimmäinen halaus rippipäivänä kirkossa halasi sanoen: " Halataan kun muutkin halaa". Olin terve, ahkera ja kiltti sekä ujo lapsi tietoisesti hankittu enkä vahinko. Perheen nuorimmainen. Perheessä ei alkoholismia, mt-ongelmia eikä muutakaan selittävää. Isä eikä myöskään isoisät olleet sodassa ikänsä takia.

Onko muilla 60-luvun lapsilla sama kokemus?