Lestadiolaisäitien julkaisut instassa - mitä näillä haetaan?
En ole itse lestadiolainen, mutta olen bongannut instasta monia tällaisia tilejä:
-suuren lestadiolaisperheen äiti pitää instatiliä perheen elämästä, lapset iältään vauvasta (varhais)teineihin
-kuvissa vilahtelee iso perheelle rakennettu uusi talo, jonka sisustukseen on satsattu. paljon kuvia talosta sisältä ja ulkoa.
-perheen lapset poseeraavat kuvissa ja säännöllisesti tulee kuvia juhlista (esim. ristiäiset/joulukorttikuva/synttärit), joissa lapset on stailattu samanlaisiin vaatteisiin, tyyliin pojille turkoosit paidat ja tytöille beiget. lapset eivät yleensä hymyile kuvissa, isä jurottaa ja äiti on kuin hangon keksi.
-eniten kuvissa näkyy perheen pienin vauva, jota jaksetaan ihastella. kuopus saattaa olla 6 kk ja sitä vanhempi sisarus esim. nippanappa 2 v.
-julkaistaan kuvia lasten kanssa elettävästä arjesta: suurista ruokapöydistä, metsäretkistä, lasten peleistä. kaikki kuvat on mahdollisimman idyllisiä, missään ei näy sotkua, riiteleviä lapsia jne.
-uskonto ei juuri näy julkaisuissa: korkeintaan kesällä mainitaan, että on käyty suviseuroissa
-tekstit ovat yleensä tätä luokkaa: "Tänään lähdettiin luistelemaan koko porukalla. Kotona odotti vanhimman lapsen tekemät, herkulliset vaahtokarkkikaakaot. Nyt illalla nuorimmat pelaavat lautapelejä ja kohta mennään vanhimpien tyttöjen kanssa tunnelmalliseen saunaan. Ihana lauantai-ilta!"
Mitä näillä instatileillä tavoitellaan? Miksi perhe-elämästä yritetään antaa todella idyllinen kuva? Ihan varmasti siinä suurperheessä on lasten riitoja, kaatuneita maitoja, väsymystä ja muuta, mikä lapsiperheisiin yleensä kuuluu. Jotenkin myös hämmentävää tuo, että äidit julkaisevat lasten kuvia ja tekemisiä todella avoimesti ja hehkuttavat, mutta lapset ovat kuvissa todella totisia eikä iloisina hihkuvia.
Ap
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Kulissit on kyllä järkyttävä asia, tapahtuivatpa somessa tai perhealbumissa. Itse juuri selasin pikkusiskoni ristiäiskuvia. Voi että miten oli kaikki vimpan päälle ja äitikin niin hoikka, tukka nätisti ja kaikki puettu sävy sävyyn. Tytärten korviksetkin oli samaa teemaa ja sointuivat mekkoihin ja pikkupoikien krakoihin. Sen seitsemän sortin pikkuleivät ja pakkohymy naamalla.
Ja valkoinen uusi matto. Oli pakko ostaa kiireessä uusi, kun äiti pieksi ristiäisstressissään pikkuveljeni vanhan maton päällä niin, että tämä laski alleen. Pissa- ja kakkatahroja ei saatu matosta pois. Mattoa ei kuvattu, se on talon takana rullalla ja menossa kaatopaikalle.
Mulla kohoaa tuntosarvet pystyyn välittömästi, kun joku esittelee tiptop-elämäänsä.
Äitisi on ollut sairas ja todennäköisesti kärsinyt mielenterveysongelmista. Lähes kaikki perheet siivoavat, leipovat ja pukevat perheen siistiksi ristiäisiä varten. Älä nyt sentään kuvittele että tuollainen olisi tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kotona sopu säilyy, mutta koulussa suurperheiden lapset ovat aikamoisia. Monikaan ei ole ollut varhaiskasvatuksessa ja monen kotona isommat sisarukset vastaavat pienempien hoidosta. Tästä seuraa monenlaista käytösongelmia ja paljon oppimisen haasteita, kun kukaan ei huolehdi läksyistä asianmukaisesti.
Näin meillä suurperheessä:
Lapset eivät ole olleet koskaan varhaiskasvatuksessa. Osaavat käyttäytyä koulussa ja koulumenestys hyvä. Osaavat ottaa toiset huomioon ja odottaa vuoroaan. (Olen itse nuoriso-ohjaaja ja tiedän kuinka raskasta vetää ryhmiä jossa muutama häirikkö. Omilleni olen painottanut että harrastukset loppuu samantien ellei siellä osata käyttäytyä). Paljon tullut hyvää palautetta lasten käytöksestä koulussa. Ei moitittavaa.
"Isommat sisarukset vastaavat pienempien hoidosta". Vanhin on meillä 13.v ja ainoa mistä on ollut vastuussa on se että olemme jättäneet välillä 5.v.n kotiin kauppareissun ajaksi ja pienemmät ovat mukana. Meillä esim. 9.v kyselee paljon saako mennä pihalle leikkimään 5.v.n kanssa. Tottakai sisarukset saavat viettää aikaa toistensa kanssa ilman että heillä on hoitovastuu. Vastuu on aina meillä vanhemmilla.
Pitäisikö pikkuhiljaa luopua näistä ennakkoasenteista jotka juontaa juurensa 50-l maaseudulle?
Nää on näitä Gugguu perheitä. Kilpailevat kenellä kaunein koti ja parhaiten puetut mukelo.
Aloin tämän keskustelun pohjalta pohtimaan enemmänkin sitä, miksi suomalaiset niin kovasti hinkuvat niiden ”aitojen” ja ”realististen” kuvien perään. En itsekään pidä filtteröidyistä ja muokatuista kuvista, mutta mikä hinku on nähdä tai ottaa mahdollisimman huonoja kuvia ikävistä tilanteista?
Siis mistä tämä juontaa juurensa? Ulkomailla asuessa ja Etelä-Eurooppalaisten tuttavien kanssa en ole törmännyt samaan ilmiöön.
Vierailija kirjoitti:
Mä en onnistunut löytämään tällaisia tilejä, vaikka suviseuroja etsin instagramista. Yksi suurperhe löytyi ja sitten 1-4-lapsisia perheitä, mutta olisi kiinnostavaa löytää muitakin suurperheitä. Miten niitä löytäisi?
En mäkään löytänyt, kuin yhden tilin missä oli 12 lasta, mutta se mies oli kuvannut enemmän työjuttujaan kuin lapsiaan ( vaikka niistäkin kivoja kuvia oli) ja sitten oli yksi äiti, jolla oli 8 lasta ja yksi jolla 5 tyttöä.
Mutta siinä ne mitä löysin, muut juuri olivat 1-2 lapsisia (vielä).
En ole lestadiolainen, mutta turva on uskossa Jumalaan. Ei tarvitse stressata, kun on suuremman voiman suojassa. Kyllä se arki on sielläkin aivan kuin muillakin, mutta asenne on erilainen
Seuraan yhtä lestadiolaisäitiä Instagramissa ihan mielenkiinnon vuoksi, itsellä ei ole liikkeeseen mitään siteitä eikä edes lapsia. Heillä taitaa olla kahdeksan lasta. En linkitä tällaiseen ketjuun, mutta löytyy kyllä helpohkosti esim #suviseurat -hashtagilla.
Ja hän kyllä kuvaa sitä ihan oikeaa, rumaa arkeakin. Ei niinkään syötteen puolella, vaan tarinoissa, mikä muutenkin on ns. "vaikuttajien" tapa. Syötteeseen nätit, mietityt kuvat, tarinaan taas arkea. Tämä kyseinen äiti on ainakin ollut avoin siitä, että korona-aika kiristi todella paljon hermoja, vauva huutaa, tiskit on levällään, vapaa viikonloppu peruuntui ja taapero käy hermoille.
Outo näkemys mielestäni. Olen itse ateisti enkä pahemmin välitä somesta, mutta miksi kaikki eivät saisi somettaa just niin paljon kuin haluavat ja mistä aiheesta ikinä haluavatkin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niiden elämä on oikeestikin aika sellaista.
Tietty sotkua ja sellaista on jonkin verran kaikilla ja lapset on lapsia, mutta mun kokemuksen mukaan äitiys on lestanaisille jopa huomattavasti helpompaa kuin muille, koska heille se kaikki on niin luontevaa ja aina elämässä luonnollisena osana ollutta.
Lisäksi ne naiset vaan on energisempiä ja puuhakkaampia kuin moni muu.
Sekin varmaan tottumiskysymys, kun heidän elämä on lapsesta saakka niin menevää ja sosiaalista laumassa toimimista.
Tyylitaju myös niiden juttu, oli jo ennen somea.
Sisustuslehdissä näkee säännöllisesti lestojen koteja, samoin useammat lastenvaatefirmat on lestojen, niiden kautta tulee nimitrendit jne.T: ex-vl
Miksi niin monet lestanaiset sitten haluavat poistattaa kohtunsa? Ammatin puolesta olen näihin törmännyt. Ehkäisy ei ole sallittua, mutta kun kohtu olisi poistettu, se ei olisi synti, eikä lapsia enää tulisi.
Ei lestadiolainen äiti poikkea muista äideistä. Itse nostavat omaa nokkaansa kertomalla, että on lestadiolainen. Sehän on synti.
Vierailija kirjoitti:
Ei lestadiolainen äiti poikkea muista äideistä. Itse nostavat omaa nokkaansa kertomalla, että on lestadiolainen. Sehän on synti.
Pidän myöskin syntinä, kun yrittävät omia itselleen kaikki taivaspaikat. Raamattu ei kerro mitään lestadiolaisuudesta. On vain kristittyjä. Jeesus kuoli kaikkien ihmisten puolesta. Niidenkin, jotka asuvat kadulla ilman kotia. Tätä sanomaa on kerrottava kaikille eikä leveillä taloilla ja mammonalla.
Omituisen monilla tuntuu olevan mustavalkoisen kielteisiä mielikuvia lestadiolaisista... Tunnetteko heitä henkilökohtaisesti yhtään paremmin? Itse tunnen ja on ollut jopa hyvä kaverikin elämän varrella vanhoillislestadiolainen. Aivan varmasti siihen(kin) yhteisöön mahtuu ongelmia. Eräs nainen, jonka tunsin, oli hyvin katkera ja "vaikea" ihminen (sairaalloisen ujo, ei perhettä, todella kireä ja kömpelö sosiaalisissa tilanteissa jne...). Hän oli ison VL-perheen vanhin lapsi, ja koki syvää katkeruutta siitä, miten paljon hän oli joutunut aivan lapsesta saakka ottamaan vastuuta pienemmistään. Korkeakoulutettu ja elämässään muuten ihan hyvin pärjäävä hän oli kuitenkin. Sitten olen tuntenut myös ihmisiä, joille lestadiolaisuus on ollut lämmin ja hyvä yhteisö. Heitä olen melkein kadehtinut. On paljon läheisiä ihmissuhteita, ja kaikenlaiset luovat harrastukset ovat yhteisössä kovassa huudossa. Harrastetaan klassista musiikkia, maalaamista jne. Seuroissa on aina hyvä porukkameininki samanikäisten kanssa. Nämä tuntemani lestadiolaiset ovat olleet kyllä esim. pukeutumiseltaan yms. ihan tavallisia ihmisiä. Ei ole tarvetta esittää muille tai kiillottaa kuvaa. Mutta pakko kyllä myöntää, että kun kävin joskus suviseuroilla ihmettelemässä, niin ihmiset olivat keskimääräistä paljon paremmin ja kalliimmin pukeutuneita. Mutta ei kai siinä mitään pahaakaan ole?
Epäilemättä VL-liikkeen sisälle mahtuu myös törkeitä, täysin ei-hyväksyttäviä väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä. Mutta ei sekään ole pelkästään paha ja mätä yhteisö. Todellisuus on monisyisempi... Mitä taas tulee someen: KUKA jakaa jotain riitelyitä ja maidonkaatumisia? Välillä seuraan joitain perhebloggareita, ja ihmettelen kyllä miten aina voi kaikki olla niin täydellistä, koti tiptop, mutta se on SOME ja heidän työtään on luoda se tietty brändi sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niiden elämä on oikeestikin aika sellaista.
Tietty sotkua ja sellaista on jonkin verran kaikilla ja lapset on lapsia, mutta mun kokemuksen mukaan äitiys on lestanaisille jopa huomattavasti helpompaa kuin muille, koska heille se kaikki on niin luontevaa ja aina elämässä luonnollisena osana ollutta.
Lisäksi ne naiset vaan on energisempiä ja puuhakkaampia kuin moni muu.
Sekin varmaan tottumiskysymys, kun heidän elämä on lapsesta saakka niin menevää ja sosiaalista laumassa toimimista.
Tyylitaju myös niiden juttu, oli jo ennen somea.
Sisustuslehdissä näkee säännöllisesti lestojen koteja, samoin useammat lastenvaatefirmat on lestojen, niiden kautta tulee nimitrendit jne.T: ex-vl
Miksi niin monet lestanaiset sitten haluavat poistattaa kohtunsa? Ammatin puolesta olen näihin törmännyt. Ehkäisy ei ole sallittua, mutta kun kohtu olisi poistettu, se ei olisi synti, eikä lapsia enää tulisi.
Mikä mahtaa olla ammattisi kun pääset tuollaisiin henkilökohtaisiin tietoihin, suuresti epäilen tietojasi kohdun poistoista. Olen ateisti en kuitenkaan pidä lestadiolaisia pahoina enkä hyväksy että kaltaisesi kohdun poistajat kirjoittelevat valheita.
Olen niin onnellinen, että olen syntynyt -95, enkä 2015. Olisi ihan kamalaa, jos minusta postattaisiin tuollaisia kuvia someen vauvasta asti. En ole ikinä halunnut näkyvyyttä itseni, enkä muiden kautta. Kavahdan jos joku kaveri kuvaa minua omaan snapchattiinsä.
Mä en onnistunut löytämään tällaisia tilejä, vaikka suviseuroja etsin instagramista. Yksi suurperhe löytyi ja sitten 1-4-lapsisia perheitä, mutta olisi kiinnostavaa löytää muitakin suurperheitä. Miten niitä löytäisi?