Lestadiolaisäitien julkaisut instassa - mitä näillä haetaan?
En ole itse lestadiolainen, mutta olen bongannut instasta monia tällaisia tilejä:
-suuren lestadiolaisperheen äiti pitää instatiliä perheen elämästä, lapset iältään vauvasta (varhais)teineihin
-kuvissa vilahtelee iso perheelle rakennettu uusi talo, jonka sisustukseen on satsattu. paljon kuvia talosta sisältä ja ulkoa.
-perheen lapset poseeraavat kuvissa ja säännöllisesti tulee kuvia juhlista (esim. ristiäiset/joulukorttikuva/synttärit), joissa lapset on stailattu samanlaisiin vaatteisiin, tyyliin pojille turkoosit paidat ja tytöille beiget. lapset eivät yleensä hymyile kuvissa, isä jurottaa ja äiti on kuin hangon keksi.
-eniten kuvissa näkyy perheen pienin vauva, jota jaksetaan ihastella. kuopus saattaa olla 6 kk ja sitä vanhempi sisarus esim. nippanappa 2 v.
-julkaistaan kuvia lasten kanssa elettävästä arjesta: suurista ruokapöydistä, metsäretkistä, lasten peleistä. kaikki kuvat on mahdollisimman idyllisiä, missään ei näy sotkua, riiteleviä lapsia jne.
-uskonto ei juuri näy julkaisuissa: korkeintaan kesällä mainitaan, että on käyty suviseuroissa
-tekstit ovat yleensä tätä luokkaa: "Tänään lähdettiin luistelemaan koko porukalla. Kotona odotti vanhimman lapsen tekemät, herkulliset vaahtokarkkikaakaot. Nyt illalla nuorimmat pelaavat lautapelejä ja kohta mennään vanhimpien tyttöjen kanssa tunnelmalliseen saunaan. Ihana lauantai-ilta!"
Mitä näillä instatileillä tavoitellaan? Miksi perhe-elämästä yritetään antaa todella idyllinen kuva? Ihan varmasti siinä suurperheessä on lasten riitoja, kaatuneita maitoja, väsymystä ja muuta, mikä lapsiperheisiin yleensä kuuluu. Jotenkin myös hämmentävää tuo, että äidit julkaisevat lasten kuvia ja tekemisiä todella avoimesti ja hehkuttavat, mutta lapset ovat kuvissa todella totisia eikä iloisina hihkuvia.
Ap
Kommentit (75)
Kuulostat kateelliselta. Anna toisten somettaa rauhassa.
Samaa mitä kaikki muutkin kulissielämää elävät. Tiktokissa on paljon mieleenkiintoisempaa seurata ex lestan julkaisua.
Uskonto ei näy varmaan siksi, että lestadiolaiset ovat hyvin vaitonaisia uskostaan muiden seurassa. He eivät puhu siitä esim. työkavereille eivätkä saarnaa tai käännytä.
Kuulostaa ihan samalta mitä muutkin perhepäivityksiä laittelevat tekevät.
Miksi lestadiolaisen pitäisi laittaa jotain muuta ?
Tarve näyttää että heidän siunattu elämä on parempaa eikä ole väsähdetty suurenkaan lapsikatraan hoidossa. Tai ainakaan anneta sellaista kuvaa....
Lestadiolaisille tuntuu omevan hyvin tärkeää se, miltä ulos päin näyttää. Vaatteet tiptop, sisustus tiptop, elämä tiptop.
Ihan samanlaista on ei-lestojen päivitykset kulissielämästään. Omassa somepiirissä on näitä. Kyllä kaikki tietää mitä aviokriisejä, rahahuolia yms. siellä taustalla on, mutta jos somessa oman elämän kiillottaminen tekee heidät onnelliseksi niin mitä se minulta on pois? En mäkään ongelmiani somessa esittele, päivitän aina vain niistä positiivisista asioista. Harvat niitä aviokriisejään tai putkareissujaan somessa mainostaa kuvien kera. :D
Mutta onhan se hassua, kun oikein miettii ja kun miettii maailmaa ennen kuin somea oli olemassa. Miten ihmiset silloin kiillotti kulissejaan? Sukujuhlissa vai työpaikoilla yms?
Kaikkihan tuota ilmeisesti tekevät. Ihmiset esittelevät elämästään sitä nätimpää puolta, oli sitten kyseessä perheellinen tai sinkku, uskovainen tai ateisti. Toiset sitten tykkäävät ja kommentoivat kuinka on nättiä kotona tai herkullisen näköistä salaattia tai ihana uusi käsilaukku jne.
Miksi kukaan laittaisi kuvaa riidasta tai kaatuneesta maidosta instaan? En minäkään laittaisi ja en kuulu mihinkään kirkkoon. Ei kyllä ole edes lapsia...
Minun lapsuudessani valokuva-albumiin päätyivät ne parhaat kuvat joissa yleensä joo poseerattiin. Nykypäivänä ne kuvat päätyvät instaan.
Ilmeisesti joukko lestoja alapeukuttamassa täällä :D
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti joukko lestoja alapeukuttamassa täällä :D
Ihan ateistina alapeukutin. Joko ap on todella kateellinen tai sitten ei vaan ymmärrä somea.
En mä ainakaan halua katsella lestaperheen lapsista kuvia joissa he riitelevät veren maku suussa. Eikä huvita itkupotkuraivarit kaupan kassalla. Ei myöskään eineshernekeiton syömistä kauhean sotkun keskellä.
Toki kaikki tietää että nuo on romantisoitua todellisuutta elämästä.
Niitä on silti kiva katsoa.
Katson myös laihdutuskuvia ennen/jälkeen. Mieluummin katson että on onnistuttu kuin että jälkeen kuvassa on 10 kiloa painavampi ihminen.
Entä ruokablogit?
Haluatteko katsella pohjaanpalaneita tekeleitä vai onnistuneita luomuksia?
Kai kaikki haluavat näyttää parhaan puolen elämästään?
Julkaisisitko itse (joo et varmaan julkaise ikinä mitään kun olet sen yläpuolella) kuvan kun kotisi on pommin jäljiltä?
Vai sen aamulla vahingossa napatun selfien kun avasit kameran ja piti kuvata varpaita mutta kamera olikin väärin päin?
- iso talo: perhe on (kartelli)yrittäjiä. Rahaa lestadiolaisilla on, sillä suurin osa heistä on yrittäjiä. Eipä yli kymmenhenkinen perhe muuten pärjääkään. Muutenkin rakentavat talot talkoilla ja tekevät pimeänä vaihtokauppoja (toinen tekee putkityöt, toinen sähkötyöt toiselle jne.) Usein asuvat pienemmillä paikkakunnilla, joilla tontit eivät ole niin kalliita
-Lestadiolaiset ovat paljon omavaraisempia ja heillä on yhteisön tuki: lastenhoitoon löytyy apua ja osaavat leipoa, marjastaa, viljellä, rakentaa taloja, taata toistensa lainoja... Suosivat myös omiaan esim. kunnan virkoja jaettaessa. Rahaa siis säästyy ja tietävät työllistyvänsä. Voivat myös itse työllistää toisiaan firmoihinsa tai kuntaan
- äidit kotona: siistit kodit, isot lapsilisät, millä ostaa muotivaatteita lapsille ja sisustaa, aikaa kuvata ja kokkailla
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaista on ei-lestojen päivitykset kulissielämästään. Omassa somepiirissä on näitä. Kyllä kaikki tietää mitä aviokriisejä, rahahuolia yms. siellä taustalla on, mutta jos somessa oman elämän kiillottaminen tekee heidät onnelliseksi niin mitä se minulta on pois? En mäkään ongelmiani somessa esittele, päivitän aina vain niistä positiivisista asioista. Harvat niitä aviokriisejään tai putkareissujaan somessa mainostaa kuvien kera. :D
Mutta onhan se hassua, kun oikein miettii ja kun miettii maailmaa ennen kuin somea oli olemassa. Miten ihmiset silloin kiillotti kulissejaan? Sukujuhlissa vai työpaikoilla yms?
Nimenomaan, kyllä kulisseja osattiin kiillottaa ennen someakin. Meillä kotona oli usein todella kireä ja tulehtunut ilmapiiri, mutta sukujuhlissa piti aina esittää, että kaikki on ihan fine. Todennäköisesti vanhemmat esittivät samaa työpaikoillaankin, tai ainakin siihen asti kunnes viimein erosivat.
Tuollaisia tilejä on insta pullollaan.
Samaa some-elämää se on lestoilla kuin muillakin. Ja nuo hymyttömät naamat: ei siinä yhteisössä kovin moni onnellinen ole, vaikka ulospäin muuta yritettäisiin väittää. Kertoohan jotain sekin, kuinka moni lapsista luopuu uskosta aikuisena ja irtaantuu liikkeestä.
Nyt kiinnostuin. Nimeäpä joku tällainen tili.