Tieteessä on yksi perimmäinen ongelma - se ei pysty selittämään miksi jotain ylipäätänsä on olemassa

Miksi jotain on ylipäätään olemassa?

Sano muutamalla ilmaisulla.

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku olla oikeasti ateisti? Onko se sama ilmiö, kuin fysiikassa se, että keksitään jo kaiken maailman hullujakin teorioita, "just because I can"? Miten voi kieltää, jotain, mistä ei tiedä. Käsittämätöntä.

Menepäs siitä avoimen yliopiston logiikan alkeiskurssille, niin sitten tämäkin mysteeri sinulle aukeaa.

No miksi Jumala on olemassa?  Miten hän on syntynyt?

Nykyaikana useimmat kristityt kyllä hyväksyvät big bängit ja evoluutioteorian, ei niiden tarvitse olla kristinuskon kanssa ristiriidassa. Kreationismi on asia erikseen ja kyllähän sillekin ihme kyllä löytyy edelleen kannattajia.

"No miksi Jumala on olemassa?  Miten hän on syntynyt?"

No, eihän hän ole olemassa... T. Tieteilijä.

Uskovaisten on helppo aina sanoa, ettei ihminen ymmärrä, vain Jumala ymmärtää. Siksihän uskonnot on keksitty. Ensin ne Jumalat asuivat korkealla vuorella, kun vuorelle kiivettiin Jumalat muuttivat taivalle, kun lentokone keksittiin, muuttivat Jumalat avaruuteen, kun avaruusmatkailu keksittiin, niin taivas onkin sellainen paikka mihin ihminen ei voi matkustaa. Samat tarut ovat kulkeneet ihmisillä vuosituhansien ajan ennen kristinuskoa, ei siinä mitään uutta ole. Joskus se kuolee ja tulee uusi uskonto tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku olla oikeasti ateisti? Onko se sama ilmiö, kuin fysiikassa se, että keksitään jo kaiken maailman hullujakin teorioita, "just because I can"? Miten voi kieltää, jotain, mistä ei tiedä. Käsittämätöntä.

Ja miten voi väittää tietävänsä jostain, josta kukaan ei tiedä mitään? Usko ei ole tietämistä.

Vierailija kirjoitti:

Yrittävätpä ateistit sitten miten paljon tahansa käyttää toinen toistaan hienompia evoluutio teorioitaan ja kvantti big bängejään kristinuskon polkemiseen niin tuo perimmäinen ongelma ei tule poistumaan.

Mitä sitten? Pystyykö joku ei-tiede kertomaan, miksi mitään on? (Luonnon)tiede osaa kertoa, miten joku on syntynyt olemaan, miten se on ja on kehittynyt, muttei miksi. Ei sillä yritetä polkea kenenkään uskomuksia, ihan rauhassa saa uskoa mihin vain kertomukseen, kunhan ei sen nimissä tapa tai sorra, tai pid itseään muita parempana. 

Tää oli nyt jotenkin tosi hämmentävä alotus. Halusko alottaja tietää, että miksi jotain on, vai halusko vain ylistää kristinuskoa ja valitsi sattumanvaraisen, harhaanjohtavan ostikon?

Kivikovat tieteelliset faktat ovat aina olemassa ja tosia riippumatta siitä, uskooko joku niihin vai ei. Tämä riittää itselleni.

Tieteen tehtävä on pyrkiä kertomaan, millainen maailma todella on. Sen tehtävä ei ole ruokkia kenenkään kaikkitietävyysharhoja.[/quote

Sinun tieteellä on kaikkitietävyysharha  .Oikea tiede kestää ja haluaa kritiikkiä.

Sanomalla "God did it" on helppo uskotella itselleen, että olemassaolon  mysteeri on ratkennut. Totuus on kuitenkin se, että mysteeri on lakaistu maton alle piiloon.

Ei se kylläkään ole mikään ongelma.

Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän tajuat. Fakta.

Sana nimenomaan on tieteeksi omaannimeen.

Minulla on suuria vaikeuksia käsittää maailmankaikkeuteen liittyviä asioita. Ymmärrän kyllä, että planeettamme kiertää aurinkoa Linnunrata nimisessä galaksissa. Galaksit taas ovat avaruudessa usein galaksiryppäinä ja niitä on maailmankaikkeudessamme paljon. Ymmärrän, että on olemassa näkyvä maailmankaikkeus ja sen jälkeen muuta. Ymmärrän senkin, että kaukaa tuleva valo tulee ns. menneestä ajasta, koska se on matkannut kauan ennen kuin se näkyy meille. Senkin teorian ymmärrän, että maailmankaikkeuksia voi kenties olla useita, sammakonkudun tapaan. 

En ymmärrä kuitenkaan mitä tarkoittaa aika-avaruus ja sen kaareutuminen. Enkä sitä miten maailmankaikkeus on voinut olla pieni tiivis piste, josta kaikki materia on saanut alkunsa. Siis miten pieni ja mikä materia, avaruusko myös? Missä se tiivis piste sitten oli, jos ei ollut avaruutta? Mistä se piste tuli? Jos se tuli edellisen maailmankaikkeuden romahdettua, mistä se ensimmäinen maailmankaikkeus sitten tuli? Jos maailmankaikkeuksia on useita rinnakkain, mitä on niiden ulkopuolella? En vain kykene käsittämään maailmankaikkeuden syntyteoriaa ja se ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Tieteen tehtävä on pyrkiä kertomaan, millainen maailma todella on. Sen tehtävä ei ole ruokkia kenenkään kaikkitietävyysharhoja.[/quote

Sinun tieteellä on kaikkitietävyysharha  .Oikea tiede kestää ja haluaa kritiikkiä.

Sisälukutaito on suotavaa. "Tieteen tehtävä on pyrkiä...", ei tarkoita samaa kuin "tiede kertoo". Tiede kyllä ymmärtää ihan mainiosti, että tiedon ja ymmärryksen perusluonteeseen kuuluu kumuloituvuus ja itsekorjautuvuus. Miten raamattusi korjaa itseään?

Toiseksi, tiede kestää ja haluaa _perusteltua ja asiallista_ kritiikkiä. Nämä uskovaisten puolitahalliseen väärinymmärtämiseen perustuvat huutelut eivät ole perusteltuja eivätkä asiallisia. Jos uskovainen tahtoisi todella tietää miten vaikka evoluutio toimii, eikä vain huudella ylemmyydentuntoaan pönkittääkseen, hän ottaisi kauniiseen käteensä vaikka peruskoulun biologiankirjan ja lukisi ajatuksella. Sitten siirtyisi lukion bilsaan jne. kunnes on kärryillä siitä, mitkä ovat evoluutioteorian peruskäsitteet. Mutta niin uskovainen ei tee, vaan toistelee papukaijana mitä naapurin saarnaajasetä on lätissyt, ja hihkuu sitten voitonriemuisena olkiukkonsa ääressä miten tyhmiä ateistit ovat.

evoluutio koulujen oppikirjoissa

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku olla oikeasti ateisti? Onko se sama ilmiö, kuin fysiikassa se, että keksitään jo kaiken maailman hullujakin teorioita, "just because I can"? Miten voi kieltää, jotain, mistä ei tiedä. Käsittämätöntä.

Ateismi tarkoittaa sitä, että ei usko Jumalan tai jumalien olemassaoloa.

En minä Jumalaa kiellä, en vain pidä häntä niin todennäköisenä, että minun tulisi jotenkin huomioida hänen mahdollinen olemassaolonsa.

Kysymys miksi viittaa siihen että on joku jota asia kiinnostaa.

Raamattu ei korjaa koskaan itseään.Se on aina muuttumaton  vuosituhansista alkaen.

Se on täydellinen ja muuttumaton ,johon voi luottaa niin ettei tarvitse arvuutella että onkohan joku asia muuttunut tai pitääköhän paikkansa huomenna.

Se sanoo itse että "taivas ja maa katoavat mutta minun sanani ei koskaan katoa."