Lue keskustelun säännöt.
Michelin-ravintolassa työskennellyt kokki älähti suomalaisten nirsoilusta.
Nämä superinnokkaat trendiluulotautiset kuvittelevat allergiaksi ainesosia, joista vaan ei oikeasti tykätä.
Tämmöiset pyynnöt, että ei näkyvää sipulia, ei näkyvää porkkanaa, mutta sienikastiketta saa olla, jos se on siivilöitynä. Jos sipulipihvi pyydetään ilman näkyvää sipulia, niin mikä se sitten on?
päänsärkyä aiheuttaa myös asiakkaiden tilaukset. Hänen mukaansa asiakkaat eivät osaa kertoa tilauksiensa yhteydessä allergioistaan. Hän toivookin, että asiakkaat ilmoittaisivat allergioistaan jo pöytävarausta tehdessään.
Myöskin isoja ryhmämenuja on entistä vaikeampi tehdä.
– Viime viikolla minulla oli 42 henkilön ryhmä syömässä. Alkupalaksi oli 40 henkilölle skagenit ja kahdelle kanttarellikeittoa. Kun olin saanut nostettua 40 skagenia pöytään, tulikin tieto, että kanttarellikeittoja haluttaisiinkin kahden sijaan kuusi, sillä gluteeniallergioita alkoi tulemaan lisää esiin
Ei minulla ole oikeasti allergisia ihmisiä mitään vastaan, mutta se luulotauti.
Kommentit (544)
Suomessa tämä ruokien kanssa nirppistely on mennyt aivan liian pitkälle. Jos tilataan firman 40 hengen ryhmäruokailu, on lähes jokaisella oma toive, eli siinä saa tehdä 40 erilaista annosta. On vegaania, pesco-ovo-lakto-vegetaristia, ei punaista lihaa, gluteenitonta, ei äyriäisiä, ei sipulia, ei paprikaa, ei valkosipulia, maidoton, munaton, kaiketon....
Meille nauretaan tai oikeammin tuskaillaan ulkomailla näiden pikkutarkkojen toiveiden takia. Ihan sama mitä kotona syödään, mutta eikö voi ravintoloissa jättää toiveet vain oikeasti allergisille ja sairaille ja käyttäytyä aikuismaisesti ja kohteliaasti, etenkin jos ruoka tarjotaan.
Sivistykseen kuluu osata syödä mitä tarjotaan, jos ei ole lääketieteellistä syytä olla syömättä. Mutta nykyisin oikeus on näillä nirppanokilla ainakin heidän omasta mielestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnnänpä lusikkani soppaan tälleen ihan oikeasti allergisena.
Soitan ravintolaan aina etukäteen ennen tuloani, kerron että minulla on hengenvaarallinen pähkinäallergia. Kerron sen myös saapuessani tarjoilijalle joka muistuttaa keittiötä asiasta.
Näkyyhän se ihmisten nirsous jo ihan jonkun hampurilaisketjun kassoilla. Vanhemmat neuvottelevat kolmevuotiaiden kanssa, mitä hampurilaiseen saa laittaa. Lopulta päädytään siihen että välissä saa olla pelkkä ketsuppi pihvin lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä kiva, että siihen ruokaan ei sitten tungettaisi sellaista, mitä ei listalla mainita. Lapsi on maidolle allerginen. Kiva, löytyi ruoka missä ei ollut maitoa ja vielä varmistettiin, että grillikastike on maidotonta. Pihvin päälle oli tungettu maustevoi ja selvisi, että ihan voita oli. Kaverin kanssa tilattiin kerran pihvit. Hän joutui lähettämään omansa takaisin sen päälle silputun persiljan vuoksi. Minä pystyin syömään, mutta en itsekään pidä siitä, en ole kuitenkaan pidä erityisemmin persiljasta. Suomessa sotketaan ruokaan perustason ravintoloissa kaikkea mahdollista. Paremmista taas paistetaan pihvi, tehdään perunat duschessemuotoo ja pannaan parsi parsaa ristiin ja sitten saadaan Michelintähdet. Suomessa on oikeasti todella vähän hyviä ravintoloita ja useimmiten ne hyvät on pienten kaupunkien pieniä paikkoja jossain syrjässä. Muille annetaan tähden pöytäliinoista ja kokin asusta, sekä ruokalitalla olevista kivoista nimistä ja siitä, että annokset on pieniä, maultaan oikeasti se ruokaa eroaa vain vähän huoltoaseman tasosta. Ehkä on aavistuksen parempaa, mutta ei sen parempaa kuin Lissun lounaspaikassa 5000 asukkaan kylässä.
Tässähän ei ole kyse ravintolayrityksen konseptista, vaan henkiökohtaisesta mausta mikä milloinkin miellyttää, mikä ei. Tarkkaan sitä ei voi tietää itsekään aina, suuhunkin vaikuttaa kehon koko tilanne ja mielen tila. Ottaa sitä mitä tekee mieli juuri silloin. Esimerkkinä oma ylittämätön kokemus ruokailusta juuri oikeassa tunnelmassa, vaikka itse sapuska oli sekä ammattilaisen että maallikon mielestä huonointa mahdollista, kuitenkin syömäkelpoista.
Vierailija kirjoitti:
Työnnänpä lusikkani soppaan tälleen ihan oikeasti allergisena.
Soitan ravintolaan aina etukäteen ennen tuloani, kerron että minulla on hengenvaarallinen pähkinäallergia. Kerron sen myös saapuessani tarjoilijalle joka muistuttaa keittiötä asiasta.
Turhaan työnnät lusikkasi tähän soppaan, kun aihe on nirsoilu. Sinulla on rehellinen, ja hengenvaarallinen, allergia ja se tuleekin ottaa huomioon.
Ketjun ongelmakohta on "mutku-mä-haluun-tunkea-lärviini-vaan-simpukka-shellin-lehtipihvin-makuista-safkaa-kyytipoikana-kevutmaito" -pösilöt, jotka ilmoittelevat mitä sattuu muka-allergioita, vain sen vuoksi etteivät satu pitämään just jostain ruoka-aineesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä kiva, että siihen ruokaan ei sitten tungettaisi sellaista, mitä ei listalla mainita. Lapsi on maidolle allerginen. Kiva, löytyi ruoka missä ei ollut maitoa ja vielä varmistettiin, että grillikastike on maidotonta. Pihvin päälle oli tungettu maustevoi ja selvisi, että ihan voita oli. Kaverin kanssa tilattiin kerran pihvit. Hän joutui lähettämään omansa takaisin sen päälle silputun persiljan vuoksi. Minä pystyin syömään, mutta en itsekään pidä siitä, en ole kuitenkaan pidä erityisemmin persiljasta. Suomessa sotketaan ruokaan perustason ravintoloissa kaikkea mahdollista. Paremmista taas paistetaan pihvi, tehdään perunat duschessemuotoo ja pannaan parsi parsaa ristiin ja sitten saadaan Michelintähdet. Suomessa on oikeasti todella vähän hyviä ravintoloita ja useimmiten ne hyvät on pienten kaupunkien pieniä paikkoja jossain syrjässä. Muille annetaan tähden pöytäliinoista ja kokin asusta, sekä ruokalitalla olevista kivoista nimistä ja siitä, että annokset on pieniä, maultaan oikeasti se ruokaa eroaa vain vähän huoltoaseman tasosta. Ehkä on aavistuksen parempaa, mutta ei sen parempaa kuin Lissun lounaspaikassa 5000 asukkaan kylässä.
Kannattaisi varmaan käydä edes muutamassa oikeassa fine dining -paikassa (pöytävaraus etukäteen ja ilmoitus ruokarajoitteista) syömässä ettei tarvitse umpimähkään heitellä valistumattomia arvauksia. Vaikka niinhän se on, että kun siellä Lissun lounaspaikassa on edelleen käytössä ne samat reseptit kuin äitisi nuoruudessa 1940-luvulla, niin onhan se selvää ettei Lissulla ja ABC:llä vakituiseen ruokailevan makuaisti voi kehittyä maistamaan uusia makuja. Paras kun siellä tyytyy vaan siihen jauheliha"lehtipihviin" ja ranskalaisiin niin ei tarvitse valittaa.
Kyllä olen käynyt, montakin kertaa. ABC:lla en käy, joten en tiedä sen tasosta. Mä vain arvostelen itse, en sen mukaan, mitä joku muu päättää olevan hyvää. Monta monituista kertaa kehuttu paikka on ollut pettymys. Jossain paikoin osa ruuista on hyvää, mutta jälkiruoka on lähes aina ja poikkeuksetta pahaa ja alkuruoka suolatonta tai muuten vain mautonta. Kokin tervehdykset on aina jotain kamalan makuista rasvamössöä, maustettua ranskankermaa. Ei kiitos. Ulkomailla en ole ehtinyt matkustella, joten en tiedä millaista ruokaa siellä saa. Sellaista kokkia, joka osaisi tehdä kalasta maistuvaa, ei Suomen ravintoloissa ole. No Jyväskylän Pöllöwaarissa käytiin kerran, arkipäivänä, tosin vähän asiakkaita - se oli sellainen paikka, että voisin mennä toistekin vaikka varta vasten syömään. Palvelu ja ruoka oli todella hyvää. Tällaisia paikkoja tarkoitin pienillä hyvillä.
Eikö äitisi ole opettanut että ruoasta ei milloinkaan sanota sen olevan pahaa?! Jos sinulla on lapsia, millaisen käytösesimerkin annat heille?
Tottahan se on että ravintolaruoka harvoin on saman makuista kuin marketin einekset, mutta silti, ruoan maku voi olla erilainen mihin olet tottunut, mutta pahaa? EI!
Ruoka voi olla sinun mielestäsi oudon makuista, mutta siihen auttaa sama kuin pikkulapsille: kun maistaa riittävän monta kertaa jotain uutta ruoka-ainetta, siitä yhtäkkiä alkaakin pitää.
Eli sitkeästä pihvistä alkaa pitää, jos se on paistettu laadukkaasta ravintolassa, kun maistaa tarpeeksi monta kertaa tai kun soppa tehdään ilman suolaa, siitä alkaa pitää, kun maistaa tarpeeksi monta kertaa? Valitettavasti huippukokkeja on oikeasti vähän ja niissä laaturavintoloissakin on tiskin takana aika halpatyövoiman näköistä porukkaa.
En syö eineksiä. Koskaan. En edes puolivalmisteita.
Itseäni harmittaa, kun ostaa jonkun hyvän pihvin ja sitten siihen on laitettu joku paha kastike päälle, ei voi tietää etukäteen, miltä se kastike maistuu. Jotenkin haluaisin, että ravintolat tarjoilisivat kastikkeen jossain pienessä astiassa erikseen kuten esim. ketsupin ja sen voisi sitten kaataa pihvin päälle, jos haluaa. En haluaisi olla nirso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä kiva, että siihen ruokaan ei sitten tungettaisi sellaista, mitä ei listalla mainita. Lapsi on maidolle allerginen. Kiva, löytyi ruoka missä ei ollut maitoa ja vielä varmistettiin, että grillikastike on maidotonta. Pihvin päälle oli tungettu maustevoi ja selvisi, että ihan voita oli. Kaverin kanssa tilattiin kerran pihvit. Hän joutui lähettämään omansa takaisin sen päälle silputun persiljan vuoksi. Minä pystyin syömään, mutta en itsekään pidä siitä, en ole kuitenkaan pidä erityisemmin persiljasta. Suomessa sotketaan ruokaan perustason ravintoloissa kaikkea mahdollista. Paremmista taas paistetaan pihvi, tehdään perunat duschessemuotoo ja pannaan parsi parsaa ristiin ja sitten saadaan Michelintähdet. Suomessa on oikeasti todella vähän hyviä ravintoloita ja useimmiten ne hyvät on pienten kaupunkien pieniä paikkoja jossain syrjässä. Muille annetaan tähden pöytäliinoista ja kokin asusta, sekä ruokalitalla olevista kivoista nimistä ja siitä, että annokset on pieniä, maultaan oikeasti se ruokaa eroaa vain vähän huoltoaseman tasosta. Ehkä on aavistuksen parempaa, mutta ei sen parempaa kuin Lissun lounaspaikassa 5000 asukkaan kylässä.
Kannattaisi varmaan käydä edes muutamassa oikeassa fine dining -paikassa (pöytävaraus etukäteen ja ilmoitus ruokarajoitteista) syömässä ettei tarvitse umpimähkään heitellä valistumattomia arvauksia. Vaikka niinhän se on, että kun siellä Lissun lounaspaikassa on edelleen käytössä ne samat reseptit kuin äitisi nuoruudessa 1940-luvulla, niin onhan se selvää ettei Lissulla ja ABC:llä vakituiseen ruokailevan makuaisti voi kehittyä maistamaan uusia makuja. Paras kun siellä tyytyy vaan siihen jauheliha"lehtipihviin" ja ranskalaisiin niin ei tarvitse valittaa.
Kyllä olen käynyt, montakin kertaa. ABC:lla en käy, joten en tiedä sen tasosta. Mä vain arvostelen itse, en sen mukaan, mitä joku muu päättää olevan hyvää. Monta monituista kertaa kehuttu paikka on ollut pettymys. Jossain paikoin osa ruuista on hyvää, mutta jälkiruoka on lähes aina ja poikkeuksetta pahaa ja alkuruoka suolatonta tai muuten vain mautonta. Kokin tervehdykset on aina jotain kamalan makuista rasvamössöä, maustettua ranskankermaa. Ei kiitos. Ulkomailla en ole ehtinyt matkustella, joten en tiedä millaista ruokaa siellä saa. Sellaista kokkia, joka osaisi tehdä kalasta maistuvaa, ei Suomen ravintoloissa ole. No Jyväskylän Pöllöwaarissa käytiin kerran, arkipäivänä, tosin vähän asiakkaita - se oli sellainen paikka, että voisin mennä toistekin vaikka varta vasten syömään. Palvelu ja ruoka oli todella hyvää. Tällaisia paikkoja tarkoitin pienillä hyvillä.
Eikö äitisi ole opettanut että ruoasta ei milloinkaan sanota sen olevan pahaa?! Jos sinulla on lapsia, millaisen käytösesimerkin annat heille?
Tottahan se on että ravintolaruoka harvoin on saman makuista kuin marketin einekset, mutta silti, ruoan maku voi olla erilainen mihin olet tottunut, mutta pahaa? EI!
Ruoka voi olla sinun mielestäsi oudon makuista, mutta siihen auttaa sama kuin pikkulapsille: kun maistaa riittävän monta kertaa jotain uutta ruoka-ainetta, siitä yhtäkkiä alkaakin pitää.
Eli sitkeästä pihvistä alkaa pitää, jos se on paistettu laadukkaasta ravintolassa, kun maistaa tarpeeksi monta kertaa tai kun soppa tehdään ilman suolaa, siitä alkaa pitää, kun maistaa tarpeeksi monta kertaa? Valitettavasti huippukokkeja on oikeasti vähän ja niissä laaturavintoloissakin on tiskin takana aika halpatyövoiman näköistä porukkaa.
En syö eineksiä. Koskaan. En edes puolivalmisteita.
Jos minä saan ravintolassa sitkeän tai ylikypsän pihvin, vinkkaan ystävällisesti tarjoilijan paikalle, palautan pihvin keittiöön ja pyydän uuden, tilaamani mediumpaistetun. Pihvi ei silloin kuitenkaan ole "pahaa", vaan ainoastaan väärin paistettu. Enkä oikeastaan koskaan edes tilaa ravintolassa pihviä. Miksi tilaisin, kun voin koska tahansa itse paistaa pihvin kotona. Pihvi on pikaruokaa eikä mitään muuta.
Lounasruokalaan menen aikataulun puitteissa syömään nopeaa mättöä. Ketjuravintolassa joudun syömään joskus jollain vieraalla paikkakunnalla jos on ihan pakko eikä mitään muuta ravintolaa ole lähimaillakaan. Oikeaan ravintolaan menen nauttimaan rauhassa ajan kanssa ja syömään sellaista ruokaa, jonka valmistaminen kotioloissa on vaikeaa, aikaavievää tai jotenkin muuten mahdotonta kokata tavallisin kotikokkivälinein. Aika harvoin on tarvinnut pettyä ruoan makuun tai laatuun.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni harmittaa, kun ostaa jonkun hyvän pihvin ja sitten siihen on laitettu joku paha kastike päälle, ei voi tietää etukäteen, miltä se kastike maistuu. Jotenkin haluaisin, että ravintolat tarjoilisivat kastikkeen jossain pienessä astiassa erikseen kuten esim. ketsupin ja sen voisi sitten kaataa pihvin päälle, jos haluaa. En haluaisi olla nirso.
Voi elämän kevät... Mikset pyydä pihviä tilatessasi että haluat kastikkeen erikseen vaan tulet tänne valittamaan? On ravintoloissa kummempiakin pyyntöjä kuultu ja tuo nyt on ihan helpoimpia toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on erään porukan kanssa tapana mennä ruokailemaan vuosikokouksen jälkeen, 30-40 henkilöä. Olimme etukäteen tietoisia mihin mennään. No edes ruokailun varannut henkilö ei tiennyt etukäteen, että saammekin eteemme suppean kolmen lajin listan, josta ruuat pitää valita, eikä siitä jousteta yhtään. Itse siitä kyllä syötävää löysin, vaikka olikin pettymys etten saanut tilata etukäteen netistä valitsemaani ruokaa, mitä ajattelin tilata, samoin kävi joillekin mullekin. Ymmärrän kyllä, että isolle porukalle halutaan joskus toimia näin, mutta tällaisesta toiminnasta olisi kiva tietää jo etukäteen. Mutta tuosta listasta puuttui kokonaan kasvisvaihtoehto. Ruokarajotteista oli kerrottu etukäteen, mutta kukaan ei osannut ajatella, että kasvisruokaa ei saa koska tilaaja ei ole hoksannut sanoa etukäteen ja sitä kuitenkin peruslistalla oli. No emme sillä porukalla ole samassa paikassa käyneet toiste, emmekä mene ja aika monelle jäi huono maku, no palvelukin oli "viitsittekin tulla tuollaisella porukalla tänne, me joudutaan tekemään töitä" -asenteista. Porukan kasvissyöjät sitten ottivat vain kahvia tai teetä ja itse en siihen paikkaan enää ikinä mene, eikä varmaan siitä porukasta moni muukaan. Tuosta on jo vuosia aikaa ja silti moni muistaa muistuttaa ennen kokousta, että sinne ei sitten mennä.
Kuopion Hiili oli joskus kiva paikka, kun siellä sai valita itse koko setin, se toimi kaikkien kanssa. Harmi, ettei sitä enää ole. Valitettavasti me nykyään ei pystytä pitämään yhtä kivaa paikkaa pystyssä kun ei asuta siellä, käydään vain kun on asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on erään porukan kanssa tapana mennä ruokailemaan vuosikokouksen jälkeen, 30-40 henkilöä. Olimme etukäteen tietoisia mihin mennään. No edes ruokailun varannut henkilö ei tiennyt etukäteen, että saammekin eteemme suppean kolmen lajin listan, josta ruuat pitää valita, eikä siitä jousteta yhtään. Itse siitä kyllä syötävää löysin, vaikka olikin pettymys etten saanut tilata etukäteen netistä valitsemaani ruokaa, mitä ajattelin tilata, samoin kävi joillekin mullekin. Ymmärrän kyllä, että isolle porukalle halutaan joskus toimia näin, mutta tällaisesta toiminnasta olisi kiva tietää jo etukäteen. Mutta tuosta listasta puuttui kokonaan kasvisvaihtoehto. Ruokarajotteista oli kerrottu etukäteen, mutta kukaan ei osannut ajatella, että kasvisruokaa ei saa koska tilaaja ei ole hoksannut sanoa etukäteen ja sitä kuitenkin peruslistalla oli. No emme sillä porukalla ole samassa paikassa käyneet toiste, emmekä mene ja aika monelle jäi huono maku, no palvelukin oli "viitsittekin tulla tuollaisella porukalla tänne, me joudutaan tekemään töitä" -asenteista. Porukan kasvissyöjät sitten ottivat vain kahvia tai teetä ja itse en siihen paikkaan enää ikinä mene, eikä varmaan siitä porukasta moni muukaan. Tuosta on jo vuosia aikaa ja silti moni muistaa muistuttaa ennen kokousta, että sinne ei sitten mennä.
Kuopion Hiili oli joskus kiva paikka, kun siellä sai valita itse koko setin, se toimi kaikkien kanssa. Harmi, ettei sitä enää ole. Valitettavasti me nykyään ei pystytä pitämään yhtä kivaa paikkaa pystyssä kun ei asuta siellä, käydään vain kun on asiaa.
Nyt taas sormi osoittaa väärää syyllistä. Jos tilaaja ei osaa kysyä mitä on tarjolla, ei pidä syyttää ravintolaa, vaan sitä joka tämän ruokailun varasi. Jos varaat ravintolasta pöydän ja tiedät että seurueessa on ruokarajoitteisia, tottakai keskustelet näistä ravintolan kanssa etukäteen ja sovit vaihtoehdoista. Nyt varauksen tehnyt henkilö itse töppäsi oikein kunnolla ja sai tekosyyn syyttää ravintolaa - ja lammaslaumalle se meni ihan täydestä vaikka ravintola todennäköisesti tarjosi juuri sitä mistä oli sovittukin. Tottakai ravintolan henkilökuntaa alkaa potuttaa jos 40 hengen porukka yhtäkkiä alkaa vääntää kuka mistäkin ruokavammasta, kun nämä kaikki olisi voitu hoitaa etukäteisilmoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni harmittaa, kun ostaa jonkun hyvän pihvin ja sitten siihen on laitettu joku paha kastike päälle, ei voi tietää etukäteen, miltä se kastike maistuu. Jotenkin haluaisin, että ravintolat tarjoilisivat kastikkeen jossain pienessä astiassa erikseen kuten esim. ketsupin ja sen voisi sitten kaataa pihvin päälle, jos haluaa. En haluaisi olla nirso.
Voi elämän kevät... Mikset pyydä pihviä tilatessasi että haluat kastikkeen erikseen vaan tulet tänne valittamaan? On ravintoloissa kummempiakin pyyntöjä kuultu ja tuo nyt on ihan helpoimpia toteuttaa.
En onneksi käy kauhean usein ravintoloissa syömässä.
Olen taitava ruoan laittaja ja teen itse paljon ruokaa.
En käy usein ravintoloissa syömässä, koska kotiruoka on parempaa.
Harmittaa maksaa ruoka annoksesta, kun kotona tehty ruoka on paremman makuista.
Usein ravintoloissa käyvät eivät taida oikein osata tehdä ruokaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsetkaan ei tykkää oikein ravintoloiden ruoista, kotona kuulemma parempaa.
Sääliksi käy miehiä ja lapsia, jos vaimo ei osaa laittaa hyvää ruokaa, siinä jää paljosta paitsi.
Nykyäänhän puhutaan siitä, että on paljon työssäkäyviä uusavuttomia. Osa ei tee myöskään viikolla lapsille lämmintä ruokaa, lapset ovat kaupan einesten varassa. Meidän lapset ei edes tykkää kaupan eineksistä itse tehdään lihapullat ja muut alusta alkaen.
Osa käy lounaalla joka päivä lounasruokalassa tai ravintolassa, se maksaa helposti 200 kuukaudessa/henkilö. Ei ihme ettei palkka riitä. Siihen vielä tupakkaa, alkoholia ja kallis asuntolaina niin huh huh. Tuhlaileva elämäntyyli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnnänpä lusikkani soppaan tälleen ihan oikeasti allergisena.
Soitan ravintolaan aina etukäteen ennen tuloani, kerron että minulla on hengenvaarallinen pähkinäallergia. Kerron sen myös saapuessani tarjoilijalle joka muistuttaa keittiötä asiasta.Turhaan työnnät lusikkasi tähän soppaan, kun aihe on nirsoilu. Sinulla on rehellinen, ja hengenvaarallinen, allergia ja se tuleekin ottaa huomioon.
Ketjun ongelmakohta on "mutku-mä-haluun-tunkea-lärviini-vaan-simpukka-shellin-lehtipihvin-makuista-safkaa-kyytipoikana-kevutmaito" -pösilöt, jotka ilmoittelevat mitä sattuu muka-allergioita, vain sen vuoksi etteivät satu pitämään just jostain ruoka-aineesta.
Se se pointti olikin, me jotka joudutaan oikeasti varomaan jotain, otetaan se huomioon ja ilmaistaan hyvissä ajoin ravintolalle. ^^
Vierailija kirjoitti:
Näkyyhän se ihmisten nirsous jo ihan jonkun hampurilaisketjun kassoilla. Vanhemmat neuvottelevat kolmevuotiaiden kanssa, mitä hampurilaiseen saa laittaa. Lopulta päädytään siihen että välissä saa olla pelkkä ketsuppi pihvin lisäksi.
No, mitä järkeä on ostaa hampurilainen, jota lapsi ei sitten syö.
Ja osa ei saa lapsia hoitoon, joten joskus on kiva ostaa hampurilaisateria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintolassa riittää, että maksaa ruokansa, ei ole pakko syödä. Olen kerran eräässä tunnetussa ravintolassa joutunut ilmoittamaan näin, kun tarjottu ruoka ei vastannut odotuksiani missään määrin.
Syömättä jätetystä ruoasta pitäisi ottaa vähintään kaksinkertainen hinta! Etkö sinä käsitä, että ruoan tuhlailu on idioottimaista touhua? Pöytään tuotu annos menee aina jätteeseen, ei sitä voi enää kellekään muulle antaa.
Eiköhän se pakkosyöminen jäänyt jonnekin viime vuosituhannen ala-asteelle.
Ehkä, mutta ilman muuta maksat vaikket söisikään.
Keliakia, allergiat ja yliherkkyydet eivät ole se ongelma. Em. vaivat ovat todellisia ja vakavasti otettavia, eikä ihminen voi itse niihin vaikuttaa. Heille kuuluu ilman muuta tehdä rajoitteiden mukaiset annokset ilman mitään draamaa.
Vaan nämä mut-ku-mä-en-vaan-haluu uniikit lumihiutaleet ovat se ongelma. Ravintolaan tullaan vaatimaan vaikka mitä spesiaalipalvelua ja kummallisia annoksia, ihan vain koska halutaan. Nirsous ei ole sairaus, eikä nirsot tarvitse mitään erikoispalveluja.